Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78712

Hankkeen nimi: DIGI2B – Digitalisaatio bisnesajurina

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2022 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Centria-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1097805-3

Jakeluosoite: Talonpojankatu 2

Puhelinnumero: 0407013221

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

WWW-osoite: http://www.centria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Leni Forsberg

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leni.forsberg(at)centria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504795047

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa luodaan tiekartta ja tuottomalli yrityksille digitalisaatioprojektien vaatimien resurssien ja potentiaalisen tuoton arviointiin liiketoiminnassa. Tähän tiekarttaan liittyy tiiviisti digitalisaatiostrategia, joka tarkoittaa suunnitelmallista ja kokonaisvaltaista liiketoiminnan arviointia uusia projekteja aloittaessa. Hankkeen myötä syntyneen tiedon avulla pystytään jatkossa suunnittelemaan ja arvioimaan digi-projekteja realistisella ja mahdollisimman helppokäyttöisellä tavalla. Hanke vastaa haasteeseen, jossa digi-projektien etujen mittaaminen ja resurssien viisas käyttäminen on vaikeaa. Muutamien negatiivisten, eli tuottamattomien, digitalisaatio-projektien jälkeen yritys helposti jättäytyy uusista projekteista ja näin ollen jää kehityksessä jälkeen. Hankkeessa autetaan yrityksiä tekemään kannattavia päätöksiä digitalisaation saralla.

Hankkeen tavoitteena on digitalisaation liiketoimintahyötyjen osoittaminen alueen toimijoille, kansallisesti ja jopa kansainvälisesti. Tämä tavoite jakautuu neljään alatavoitteeseen:

1. Yritysten osaaminen oman toiminnan digitaalisen kehittämisen osalta lisääntyy, jonka myötä liike-elämä vahvistuu
2. Muiden organisaatioiden ja tki-toimijoiden kyky tuottaa alueen elinkeinoelämää edistävää tietoa ja pilotointeja paranee. Luodaan skaalautuva digitalisaatioprojektien tuoton arviointityökalu.
3. Tunnistetaan alueellisia yritysten liiketoiminnan kehitystarpeita, ja mahdollisuuksia niihin vastaamiseen teknologian avulla.
4. Strateginen ajattelu ja toimintamallit kehittyvät tki-organisaatioissa, tukien omaa ja yrityselämän toimintaa pitkällä aikavälillä

Näihin tavoitteisiin päästään seuraavien työpakettien avulla:
tp 1. Viestintä
tp 2. Onnistumistarinat
tp 3. Digitaalisen liiketoimintaedun syntymisen tiekartta
tp 4. Digitalisaatiostrategian ja digi-projektin potentiaalin arviointikyvykkyys

Työpaketit yhdistävät käytännön kokemukset ja teoreettisen osaamisen, joiden pohjalta syntyy ohjeistus hankkeiden liiketoiminnan kannalta edulliseen toteuttamiseen. Tiekartta on konkreettinen, verkkopohjainen ohjeistus, jota voi päivittää palautteen ja kokemusten pohjalta niin hankkeen aikana kuin sen jälkeenkin.

Hankkeen myötä päästään seuraaviin tuloksiin:

Päätulos: Keski-Pohjanmaan alueen yritykset ja muut toimijat toteuttavat liiketoiminnaltaan potentiaalisia projekteja. Tämä tulos jakautuu seuraaviin:
1. Alueen yritysten kasvu mahdollistuu ja nopeutuu, kun osataan valita ja toteuttaa tuottavia toimintatapoja
2. Digitalisaatioprojektien liiketoimintaetu voidaan arvioida etukäteen ja sen vaatimat resurssit ja potentiaalinen tuotto kyetään ennakoimaan ja osoittamaan.
3. TKI-toiminnan ja muiden projektien sisältö on tarpeen mukaista ja sitä tehdään liiketoimintaa edistävällä tavalla
4. Yrityksille ja muilla toimijoilla on strateginen suunnitelma ja kyky luoda liiketoiminnalle edullinen tulevaisuuteen suuntaava toimintakulttuuri

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Keski-Pohjanmaan alueen PK-yritykset
Hanketoimijat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Julkiset toimijat ja elinkeinoyhtiöt
Muut kuin pk-yritykset kansallisesti

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 111 328

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 91 793

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 139 160

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 114 742

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kaustisen, Kokkolan

Kunnat: Lestijärvi, Kaustinen, Kokkola, Veteli, Kannus, Perho, Halsua, Toholampi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeeseen osallistuvien yritysten henkilökunnan sukupuolet eivät ole valintakriteerinä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminta ja tulokset palvelevat koko kohderyhmää sukupuolesta riippumatta. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan eri alojen yritysten tarpeita, ja luodaan yhtäläisiä kehittymismahdollisuuksia osallistujille. Hankkeen toiminnassa suhtaudutaan ennakkoluulottomasti esimerkiksi sukupuolittuineisiin aloihin ja toimintatapoihin ja ohjataan myös hankkeen kohderyhmää tekemään yhteistyötä ennakkoluulottomasti. Hankkeen toteuttajahenkilöstössä huomioidaan sukupuolien tasapaino. Hankkeen tulokset ovat skaalautuvia ja vapaasti niin pienten kuin suurtenkin yritysten käytettävissä
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 3
Immateriaaliset, digitaaliset tuotteet ja palvelut eivät tuota kuormittavaa jätettä verrattuna perinteisiin tuotteisiin. Hankkeen myötä digitaalisten työkalujen käyttö lisääntyy, mikä vähentää tulostus- ja matkustustarpeita. Hankkeen tuotokset ovat pääosin digitaalisia ja toiminnassa huomioidaan ympäristön hyvinvointi.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 3
Digitaalisten ratkaisujen myötä tarve liikkumiseen autolla vähenee ja materiaalia voidaan siirtää digitaaliseen muotoon, mikä vähentää esimerkiksi tulostamisen tarvetta samalla liiketoimintaa tehostaen. Vaikutetaan välillisesti myös alueenkasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen hyödyntämällä digitaalisia ratkaisuja ja edistämällä alueen elinkeinoelämän digitalisaatiotaitoja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Toiminta on pääosin verkossa, mikä vähentää matkustustarvetta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Toiminta on pääosin verkossa, mikä vähentää matkustustarvetta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia Natura 2000 -ohjelmaan
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Digitaaliset ratkaisut vähentävät välillisesti toimisto- ja paperijätteen määrää. Hankkeen toimintamalli edistää tulevien ekologisuutta hyödyntävien hankkeiden jalkautumista yrityskentälle
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 3
ei merkittävää vaikutusta uusiutuvien energianlähteiden käyttöön. Tuetaan ympäristöystävällisten uusien digi-ratkaisujen käyttöä ja jalkautumista
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 9
Hankkeen toimenpiteiden myötä yritysten kyky toteuttaa taloudellisesti kannattavia ja kestäviä hankkeita kasvaa. Hankkeen luoma toiminta avaa tietoa ja osaamista, jolla on pitkäaikaisia välillisiä ja välittömiä vaikutuksia elinkeinoelämään. Hankkeen toiminta vähentää tappiollisten projektien toteutuksia ja näin resursseja käytetään viisaammin ja luodaan liiketoimintaetua
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 7
Hankkeessa kasvatetaan osaamista monialaisessa yhteistyössä erityisesti bisnes- ja digitalisaatio-osaamisaloilla, jolla on merkittävä vaikutus alueen palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen. Tämä tukee paikallistalouden vahvistamista. Hanke keskittyy digitalisaation hyödyntämiseen, mikä on pääosin aineetonta palvelukehitystä. Hankkeessa huomioidaan IT-alan ympäristötaakka ja toisaalta sen tuoma ympäristöhyöty ja se raportoidaan hankkeen päättyessä.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Hankkeen teemoihin ei kuulu liikkuminen ja logistiikka, mutta digitalisaatiovalmiuksien kehittymisen myötä yrityksillä on valmiuksia hyödyntää alustatalouteen pohjaavia logistiikkaratkaisuja, jotka ovat myös ekologisia. Digitaalinen palvelunkehitys ja liiketoiminta vähentää liikkumisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 6
Hankkeen myötä yritysten kehittymismahdollisuudet paranee, ja näin ollen alueella syntyy uutta elinvoimaa. Tämää vaikuttaa välillisesti koko alueen hyvinvointiin esimerkiksi palveluiden saatavuuden ja työvoiman tarpeen kautta. Yksittäiselle yrittäjälle konkreettinen tuottoarvio antaa tukea ja luottamusta oikeiden projektien valinnassa, näin ollen vähentäen osaltaan liiketappion syntymistä. Tämä on suoraan yrityksen henkilöstön hyvinvointietu
Tasa-arvon edistäminen 3 4
Hanke parantaa alueen pienyritysten tasa-arvoisia kilpailumahdollisuuksia yrityksen koosta, henkilöstön taustasta ja sukupuolesta riippumatta. Digitaaliset työkalut liiketoiminnan edistämisessä avaa kansalliset ja kansainväliset mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämiseksi. Hankkeeseen voivat osallistua kaikki taustasta ja sukupuolesta riippumatta. Osallistuvia yrityksiä ei jaotella sukupuolinäkökulman mukaan. Hankkeen toteuttajahenkilöstöön kuuluu useampien sukupuolien edustajia. Tulokset ovat kaikkien saatavilla ja ne toteutuetaan niin, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja saavutettavaa kaikille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 5
Elinkeinoelämän elpyminen lisää suoraan ja välillisesti yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Kilpailukykyinen yrityselämä paikallisesti lisää alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja toimintaan sekä hyödyntää ja tuottaa kulttuuritoimintaa. Resurssiviisas yritysten toiminnan kehittäminen yhteisillä työkaluilla edistää pienten ja isompien yritysten yhteiskunnallista roolia.
Kulttuuriympäristö 2 5
Hankkeen myötä kohderyhmän digitalisaatio-osaaminen kehittyy, minkä vuoksi he ovat valmiimpia käyttämään erilaisia digitaalisia yhteisöjä ja alustoja hyödykseen. Yritysten hyvinvointi lisää kulttuuripalveluiden käyttöä taloudellisen tilanteen parantuessa
Ympäristöosaaminen 2 4
Hankkeen toiminnassa ja tuotettavassa materiaalissa ja toiminnassa huomioidaan ympäristönäkökulmat sekä ympäristöosaaminen kilpailutekijänä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen toimenpiteisiin kuuluivat yritysten haastattelut (videot, artikkelit), tiekartan tuottaminen, laskurin teko ja jalkauttaminen. Näiden lisäksi keskityttiin vahvasti toteutukseen, seurantaan sekä tiedottamiseen läpi hankkeen.

Hankkeen alussa panostettiin siihen, että saamme hyviä esimerkkiyrityksiä dokumentoitavaksi. Näillä yrityksillä oli iso rooli myös tiekartan rakentamisen osalta. Yrityshaastatteluihin rakennettiin kattava kysymysrunko, jota muokkasimme tarvittaessa yrityksen mukaan. Näin saimme vertailevaa tietoa yritysten välillä ja pystyimme rakentamaan tiekarttaa tietojen pohjalta.

Investointien osalta tehtiin tarkkaan harkittuja ratkaisuja, kuten esimerkiksi jalkauttamisen osalta mainostusta, verkkotunnus ja lisäosat nettisivuille, mikrofonit, tarjoilut tapahtumaan, mainosmateriaalia verkkosivusta sekä loppuwebinaarin puhujan palkkio.

Kokonaisuudessaan hankkeessa saavutettiin enemmän kuin alun perin oli suunniteltu. Tiekartasta oli alun perin tarkoitus tehdä yksinkertainen PDF-versio hankkeen nettisivuille, mutta totesimme hankkeen sisällä, että mikäli siitä haluaa todella toimivan, niin oma nettisivu on parempi ratkaisu. Joten päätimme lopulta suunnitella tiekartalle ja myös hankkeelle oman nettisivun, bisnesajuri.fi. Kyseiseltä sivustolta löytyy tietoa digitalisaatiosta yleensä, hankkeesta, tiekartta sekä laskuri. Kokosimme sinne myös tiedot tahoista, jotka auttavat tarvittaessa yrityksen asioissa.

Tiedottamisen osalta hankkeen aikana panostettiin viestintään, muun muassa Centrian ja hankkeen omilla LinkedIn-sivuilla. Sivustoilla jaettiin hankkeen haastatteluvideoita ja -artikkeleita, kerrottiin tulevista tapahtumista, päivitettiin hankkeen etenemistä sekä esiteltiin itse hanketta. Hankkeen tiekarttaa ja tapahtumia mainostettiin myös Keskipohjanmaa-lehdessä ja -verkkosivuilla. Lisäksi hanketta esiteltiin Centrian omissa tapahtumissa ja kampuksen mainostauluilla.

Jaksolla 3–6/22 hankkeessa keskityttiin kokonaisuudessaan hankkeen käynnistämiseen. Projektipäällikön lisäksi touko-kesäkuussa aloitti hankkeen viestintävastaava, jolloin aktiivinen työn hankkeessa on aloitettu. Hankkeessa tehtiin selkeä suunnitelma, kuinka yrityshaastattelujen suhteen edetään, myös viestinnällisestä näkökulmasta. Yrityshaastattelut dokumentoitiin, joko videon tai vastaavasti artikkelin muodossa ja ne toimivat pohjana tiekartan rakentamiselle. Kesäkuussa saatiin jo suoritettua ensimmäinen haastattelu ja myös varattiin elo-syyskuulle yrityshaastatteluja sekä varattiin aikaa editoinnin sekä kirjoittamisen osalta.

Jakso 7–12/22 oli aktiivinen haastattelujen sekä myös tiekartan aloittamisen osalta. Yrityshaastatteluja oli koko hankkeen aikana yksitoista kappaletta. Itse haastatteluihin, valmisteluihin ja jälkityöhön (mm. litterointi, haastatteluvideoiden editointi ja artikkelin kirjoittaminen) käytimme paljon aikaa, jotta saisimme lopputuloksesta mahdollisimman laadukkaita ja näin takaamaan meille paremmat lähtökohdat itse digitalisaation tiekartan toteuttamisessa. Kysymyksiä räätälöitiin tarvittaessa yritykselle sopivaksi, vaikka perusrunko pysyikin samana. Näin saimme parhaimman tiedon yritysten tekemistä muutoksista digitaalisen ratkaisun suhteen. Haastattelukysymykset lähetettiin haastateltavalle etukäteen, jotta hän ehtii perehtyä niihin ennen haastattelun toteuttamista.

Syyskuussa -22 hankkeelle saatiin myös ensimmäinen asiantuntija. Kesälomat, työhaastattelut ja työntekijän irtisanoutumisaika edellisestä työstä veivät oman aikansa, ja sen vuoksi palkkaaminen venyi syyskuulle saakka. Asiantuntija pääsi, perehdytyksen jälkeen, nopeasti kiinni hankkeen toiminnasta.

Marras-joulukuussa -22 aloitimme tiekartan suunnittelua. Hankkeessa tutkittiin paljon aineistoa, josta oli hyötyä tiekartan rakentamisessa ja kuunneltiin seminaareja, jotka vastasivat aihetta. Aineistona hyödynnettiin paljon verkkojulkaisuja sekä Centria oman kirjastosta löytyvää kirjallisuutta. Näiden pohjalta alettiin työstämään runkoa tiekartalle. Viimeinen yrityshaastattelu suoritettiin marraskuussa 2022. Kun haastattelut oli litteroitu, alettiin vastauksia tiivistämään ja kasaamaan Excel-tiedostoon, jotta tiekartan kannalta kaikkein keskeisimmät ja tärkeimmät vastaukset löytyisivät helposti ja nopeasti. Näiden vastausten pohjalta itse tiekartan runko saatiin hahmoteltua ensimmäiseen muotoonsa.

Jaksolla 1–6/23 rakennettiin itse digitalisaation tiekarttaa sekä potentiaalisen tuoton laskuria. Vuoden alussa hankkeessa aloitti myös toinen asiantuntija, jonka vastuulla oli Bisnesajuri.fi verkkosivuston rakentaminen sekä tehdä tiekartta ja laskuri digitaaliseen muotoon. Tammikuussa vierailimme myös Keski-Pohjanmaan yrittäjien toimihenkilöiden toimistolla tapaamassa yhdistyksen toimitusjohtajaa sekä asiakkuus- ja viestintäpäällikköä. Tapaamisessa esittelimme yhdistyksen henkilöstölle hanketta, tiekartan pohjaa sekä kysyimme palautetta, kehitysideoita ja ajatuksia siitä, mitä tiekartan kehityksessä tulisi huomioida. Tapaamisesta saimme tiekartallemme tärkeitä ajatuksia ja muutosideoita, joita otimme huomioon tiekartan kehitystyössä. Verkkosivut rakennettiin käyttäen WordPress-sisällönhallintaohjelmistoa. Tiekartan ensimmäinen versio valmistui helmikuun alussa, jota sitä lähetettiin alueen yrittäjille testattavaksi. Testaavia yrityksiä oli yhteensä 8 kpl. Näiden palautteiden perusteella tiekarttaa muotoiltiin lopulliseen muotoonsa ennen julkaisua. Vielä ennen Bisnesajuri.fi sivuston julkaisua pyydettiin sivustosta, tiekartasta ja laskurista mielipidettä muutamalta Centrialla työskentelevältä asiantuntijalla. Näiden palautteiden jälkeen tehtiin viimeiset muutokset ja korjaukset sekä tiekarttaan että laskuriin. Bisnesajuri.fi -verkkosivu julkaistiin toukokuun lopussa. Tiekartasta julkaistiin myös tulostettava PDF-versio hankkeen omilla verkkosivuilla kesäkuun puolessavälissä.

Maaliskuussa -23 järjestettiin Kokkolan kampuksella maksuton Yrittäjyyttä ja teknologiaa -tapahtuma yhdessä kolmen muun Centrian hankkeen kanssa. Tapahtumassa oli myös mukana organisaation ulkopuolisija puhujien. Tapahtumassa esiteltiin Bisnersajuri.fi sivustoa, tiekarttaa ja laskuria alueen yrityksille ja aiheesta kiinnostuneille. Tapahtuma keräsi noin 30 osallistujaa. Maaliskuussa aloitettiin myös kartoittamaan tiekartan ja laskurin potentiaalisia asiakkaita Keski-Pohjanmaan alueelta.

Huhtikuussa -23 aloitettiin suunnittelemaan ja kirjoittamaan artikkelia Centrian omaan verkkolehteen Centria Bullettiin. Artikkelissa käsiteltiin digitalisaatio roolia PK-yrityksille, esiteltiin lyhyesti DIGI2B-hanketta ja sen tavoitteita sekä kerrottiin siitä, miten hankkeessa haastatellut yrityksen kokevat digitalisaation ja miten he hyödyntävät sitä omassa toiminnassaan. Artikkeli saatiin valmiiksi toukokuun loppupuolella ja se julkaistiin sekä Centria verkkolehdessä ja Bisnesajuri.fi sivustolla kesäkuun alussa nimellä Digitalisaation merkitys PK-yrityksille.

Vuoden 2023 Maalis-huhtikuun aikana Bisnesajuri.fi - sivuston osalta keskityttiin sivuston ulkoasun ja toiminnallisuuksien kehittämiseen ja testaamiseen tiekartan ja tuoton laskurin osalta. Näihin aikoihin aloitettiin myös lisäosan kehitys PDF-tiedoston luontia varten, joka oli tarkoitus integroida tiekarttaan ja tuoton laskuriin.

Toukokuussa -23 Bisnesajuri.fi sivustolle suunniteltiin, kuvattiin ja äänitettiin kaksi ohjevideota sivuston käyttäjiä varten. Videoiden tarkoituksena on helpottaa ja opastaa yrityksiä ja organisaatioiden edustajia käyttämään tiekarttaa, laskuria sekä itse sivustoa. Videoiden käsikirjoitus, kuvaus ja äänitys toteutettiin toukokuun puolessa välissä ja valmiit videot lisättiin hankkeen omalle YouTube-kanavalle ja bisnesajuri -sivustolle kesäkuun alussa. Videot myös tekstitettiin saavutettavuusvaatimusten mukaisesti. Testivaiheen palautteiden perusteella esiin nousseita kysymyksiä ja niiden vastauksia lisättiin sivustolle Usein kysytty kysymykset -osio. Sivustolle rakennettiin myös listaus rahoittajista, yrityskehitystoimistoista sekä muista organisaatioista, joilta yritykset voivat pyytää apua tai etsiä rahoitusta omille digiprojekteilleen. Tällä pyritään palvelemaan yrityksiä mahdollisimman kattavasti, jotta tieto alueen avun tarjoajista saavuttaa yritykset.

Toukokuussa aloitettiin myös suunnittelemaan yhteistyössä toisen hankkeen kanssa webinaaria, jossa käsitellään molempien hankkeiden tavoitteita ja keskeisiä tuloksia. Webinaarissa oli mukana myös kaksi ulkopuolista puhujaa. Webinaarin teemaksi valikoitui verkkokaupan mahdollisuudet ja tulevaisuuden hyödyt. Webinaari järjestettiin Teams-kautta 23.8.2023 ja siihen osallistui 27 henkeä.

Touko-kesäkuussa Bisnesajuri.fi-sivustolla julkaistiin tuoton laskuri ja kehitetyt lisäosat tukemaan PDF-tiedoston luomista tiekartasta ja tuoton laskurista. Sivuston toiminnallisuuksia ja sisältöä viilattiin vielä tarpeen mukaan, tarkoituksena oli saada sivuston toiminnallisuudet ja sisältö kuntoon ennen kesäkuun loppua ja kesälomien alkua.

Vuoden 2023 kesä-elokuun välisenä aikana hankkeessa keskityttiin hankkeen loppuraportin ja hankekertomuksen kirjoittamiseen sekä tiekartan potentiaalisten asiakkaiden kartoittamiseen. Lähes koko hankehenkilöstö lomaili kesä-heinäkuun välisenä aikana, joten kaikki tärkeimmät ja akuutimmat työtehtävät suoritettiin loppuun ennen lomien alkua. Lomien jälkeen henkilöstö jatkoi sekä raportin että hankekertomuksen kirjoittamista. Myös päätösseminaarin suunnittelua ja viestintätoimenpiteitä jatkettiin elokuussa. Hankkeen päättyessä elokuussa huolehdittiin myös tarvittavien dokumentaatioiden ja muun materiaalin arkistoimisesta.

Elokuussa 2023 Bisnesajuri.fi-sivuston kehitys keskittyi palvelimen ja lisäosien ylläpitoon ja päivittämiseen, ja webanalytiikan lisäämiseen sivustolle, jonka myötä sivustolle tehtiin muutoksia, kuten evästebanneri ja evästekäytäntö-sivu, joiden tarkoitus oli saada sivusto yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiseksi.