Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78714

Hankkeen nimi: JOTAR-investointi

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2022 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen korkeakoulusäätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 2844561-8

Jakeluosoite: Kalevantie 4

Puhelinnumero: 0294 5211

Postinumero: 33014

Postitoimipaikka: Tampereen yliopisto

WWW-osoite: http://www.tuni.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Palomäki Virpi Marja

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: virpi.palomaki(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 4487142

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yli vuoden kestänyt Covid-19-pandemia on kyseenalaistanut monia asuinrakentamisen ja työnteon nykykäytäntöjä. Mittava osa työtehtävistä on siirtynyt koteihin, jotka eivät täytä ammattimaisen työnteon vaatimuksia tilanpuutteen, huonejaon, äänieristyksen tai ergonomian suhteen. Nykyisillä rakennustyypeillä ja tehokkaasti rakennetuilla asuinalueilla ei ole mahdollista toteuttaa sosiaalisen etäisyyden vaatimuksia eikä karanteeniolosuhteita. Asuinrakentamisessa olisi myös mahdollista hyödyntää tehokkaammin puun tutkittuja terveysvaikutuksia. Lisäksi digitaalinen hyvinvointiteknologia ja sen tuomat mahdollisuudet kehittyvät niin nopeasti, että vallitseva rakentamistapa ei ole pystynyt hyödyntämään kaikkia mahdollisuuksia.
Näitä ongelmia ratkaisemaan on Suomessakin käynnistetty useita tutkimus- ja selvityshankkeita, mutta määrätietoista työtä tarvitaan edelleen uuden tutkimustiedon siirtämiseksi osaksi asuntosuunnittelun ja -rakentamisen, sekä erilaisten asumis-, hyvinvointi- ja hoivapalvelujen tarjoajien käytäntöjä. JOTAR-hankkeessa uusi tieto tuodaan sovellettuna suoraan toimijoiden käyttöön. Hankkeen keskeiset operaatiot koostuvat yritysten ja organisaatioiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä, jossa pyritään liiketoiminta- ja toimintamallien, sekä tuotteiden, teknologioiden ja palveluiden kehittämiseen.
Läpäisevinä tavoitteina ovat vähähiilisyyden ja kiertotalouden edistäminen. Siksi hankkeessa keskitytään puurakentamiseen sen pienemmän hiilijalanjäljen ja suuremman hiilikädenjäljen vuoksi. Puurakenteiden kiertotalousominaisuudet ovat erinomaiset, vaikka niiden soveltaminen nykyrakentamisessa on vielä vähäistä. Lisäksi uudet tutkimustulokset viittaavat puun myönteisiin psykofyysisiin terveysvaikutuksiin. JOTAR-hanke edistää kiertotaloutta myös asumisen elinkaariajattelun kautta. Joustavat ja muuntautuvat tila- ja rakenneratkaisut, sekä mahdollisuus järjestää hoivapalveluja kotipiirissä vähentävät tarvetta vaihtaa asuntoa tai asuinaluetta.
Vähähiilisyyttä edistää merkittävästi etätyö, joka laajamittaisesti toteutuessaan vähentää liikkumistarvetta ja liikenteen päästöjä.
Hankkeen tuloksena siihen osallistuneet yksityiset ja julkiset organisaatiot saavat uusia, heitä varten räätälöityjä tai valmiiksi mietittyjä rakentamisen ratkaisuja, uutta osaamista ja tietoa etätyön, eristämisen ja kotiin tuotavien palvelujen vaatimista edellytyksistä sekä tietoa puun hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista.

JOTAR-investointi -hanke on Joustavan ja terveellisen asumisen rakentajat -kehittämishankkeen (JOTAR) investointiosa. Investointihanke tukee kehittämishankkeen toteuttamista siten, että terveys- ja hyvinvointiteknologialaitteita on mahdollista esitellä ja kokeilla käytännössä kehittämishankkeen puolella. JOTAR-kehittämishankkeen alettua vuoden alussa todettiin, että hyvinvointipalveluja ja -teknologiaa on melko haastavaa esitellä yrityksille ja muille organisaatioille ilman, että tarvittavia laitteita ja apuvälineitä on konkreettisesti olemassa. Laitteiden puuttuminen voi vaikeuttaa tai jopa estää kokonaan uusien palvelujen ja teknologiaratkaisujen siirtämisen kohderyhmälle, mikä on hankkeen tavoitteena. Tämän ongelman ratkaisemiseksi haettiin erillisellä investointihankkeella laite- ja apuvälinepakettia, jota voidaan käyttää uusien menetelmien ja palvelujen esittelemiseen kohderyhmälle.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat yksityiset ja julkiset organisaatiot, jotka suunnittelevat ja tuottavat asuntorakentamista, sekä asumista tukevia palveluja. Yksityisiä organisaatioita ovat esimerkiksi asuntorakennuttajat, rakennusliikkeet, rakennusosien ja -materiaalien tuottajat, suunnittelutoimistot, hyvinvointi- ja hoiva-alan palveluntarjoajat, sekä digitaalisia järjestelmiä ja erilaisia hyvinvointiteknologia laitteita ja kokonaisuuksia tarjoavat yritykset. Julkisia organisaatioita voivat olla asuinalueiden kaavoituksesta ja rakennusvalvonnasta vastaavat kunnat, sekä sote-uudistuksen toteutuessa hallituksen kaavailemat hyvinvointialueet. Jos nykyinen kuntaperustainen järjestelmä jatkuu, hyvinvointi- ja hoivapalveluja tuottavat myös kunnat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat asukkaat, sekä palvelujen ja etätyötilojen käyttäjät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 9 380

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 9 224

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 13 400

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 13 177

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Järviseudun, Seinäjoen

Kunnat: Lapua, Lappajärvi, Kurikka, Seinäjoki, Teuva, Kauhajoki, Kauhava, Alajärvi, Karijoki, Soini, Vimpeli, Ähtäri, Evijärvi, Isojoki, Alavus, Isokyrö, Ilmajoki, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Kampusranta 9 C

Postinumero: 60320

Postitoimipaikka: Seinäjoki

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Rakennusalan toimijat ovat pääosin miehiä. Naisten määrä on kasvussa, ja muutos näkyy suurimmalta osin suunnittelutehtävissä. Hyvinvointisektorin toimijat ovat pääosin naisia. Miesten osuuden kasvu on hidasta. Kokonaisuutena hankkeeseen tulee osallistumaan molempien sukupuolten edustajia, tosin suurelta osin eri roolissa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Pyritään saamaan hoiva-alalla toimivia naisia mukaan tilojen käytännön suunnitteluun. Hankkeen kehittämistyössä tuodaan pääosin miesten edustamaa laite- ja digiosaamista yhteen suurelta osin naisten tekemän hoivatyön kanssa. Siten saadaan syntymään toimivampia ja laadukkaampia ratkaisuja.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite on uudenlaisten tilaratkaisujen rakentamisen aktivointi yksityisellä ja julkisella sektorilla. Hankkeella on kuitenkin iso rooli perinteisesti nais- ja miesvaltaisten alojen yhteistyön kehittämisessä sekä moniammatillisten tiimien toiminnan aktivoinnissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 4
Hankkeessa suunnitellaan kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja ja käytetään uusiutuvia materiaaleja, erityisesti puuta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 2
Hankkeen toimilla pyritään vähentämään ilmastonmuutosta kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen avulla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 2
Etätyöskentelyllä vähennetään liikenteen päästöjä, jolla on vaikutuksia ilmansaaste- ja hiilidioksidipäästöihin, mikä vaikuttaa monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 5
Etätyöskentelyllä vähennetään liikenteen päästöjä ilmakehään ja vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 2
Hankkeella on vaikutuksia ilman laatuun vähenevän liikenteen kautta, joka vaikuttaa eliöihin ja elinympäristöihin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 4
Suunniteltavissa ja räätälöidyissä tilaratkaisuissa huomioidaan materiaalitehokkuus sekä uusiutuvien ja uusiomateriaalien käyttömahdollisuudet.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 2
Suunniteltavissa ratkaisuissa huomioidaan uusiutuvien energialähteiden käytön mahdollisuudet.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 7
Hankkeessa tehdään konkreettista yhteistyötä paikallisten yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Vaikutetaan paikallisiin toimijoihin tuottamalla kestäviä ratkaisuja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 5
Parannetaan käytännön etätyöskentelyolosuhteita, joihin liittyy vahvasti aineettomien etäpalveluiden käyttö.
Liikkuminen ja logistiikka 4 2
Etätyöratkaisujen kehittyminen vaikuttaa työmatkaliikenteen vähenemiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 5
Sekä uusien asuntojen ja tilaratkaisujen suunnittelulla ja räätälöinnillä että niihin liitetyillä materiaalien hyvinvointivaikutusten huomioimisella parannetaan hyvinvointia. Teknologisilla ratkaisuilla lisätään asumisen turvallisuutta ja mahdollistetaan palvelujen saatavuus.
Tasa-arvon edistäminen 5 3
Kaikkien käyttöön tarkoitetuilla työskentelyolosuhteiden parantamisella edistetään tasa-arvoa. Hankkeessa tehtävillä toimenpiteillä lisätään perinteisten alojen tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Kaikkien käyttöön tarkoitetuilla työskentelyolosuhteiden parantamisella edistetään yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 2 3
Kaupunkisuunnittelunäkökulmassa pitää huomioida myös kulttuuriympäristön tuomat vaatimukset.
Ympäristöosaaminen 4 3
Hankkeen toimenpiteiden kautta mukana olevien toimijoiden ympäristöosaaminen kasvaa. Puurakentaminen toimii hankkeessa ympäristövaikutusten kärkenä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-