Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78715

Hankkeen nimi: Joensuun syväsataman logistiikkainfrastruktuurin rakentaminen (Kilpailukyvyn nostamisen vaihe I)

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 1.2. Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen (vain Itä- ja Pohjois-Suomessa)

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2022 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Joensuun kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0242746-2

Jakeluosoite: Muuntamontie 5

Puhelinnumero: 013 267 7111

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.joensuu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Toivanen Tero

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kaupungininsinööri

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tero.toivanen(at)joensuu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503109779

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on kehittää Joensuun syväsataman logistiikkainfrastruktuuria alueen kilpailukyvyn nostamiseksi. Hanke vastaa Euroopan laajuisen TEN-T-liikenneverkon kehittämistavoitteisiin ja suoraan TEN-T-satamaverkon vaatimuksien täyttämiseen. Hanke edesauttaa Joensuun syväsataman valmiuksiin vastaanottaa suurempia aluksia Saimaan kanavan kehittämishankkeen valmistumisen seurauksena. Hanke toteuttaa Joensuun strategian 2021-2025 mukaista tavoitetta syväsataman kehittämisestä Saimaan kilpailukykyisimmäksi. Syväsataman kilpailukyvyn nosto teollisuuden tarpeisiin on nostettu strategiassa valtuustokauden yhdeksi keskeisimmistä tulevaisuusinvestoinneista, joka edellyttää merkittävää ulkopuolista rahoitusta. Hanke tukee myös Hiilineutraali Joensuu 2025 -tavoitteen toteutumista liikenteen päästöjen vähentämisessä

Hankkeen toimenpiteinä ovat sataman laajennusalueen lisäpohjatutkimukset ja mittaukset, kenttäalueen ja satamaraiteen rakennussuunnittelu. Hankkeen rakennustoimenpiteitä toteutetaan tarvittavat pengertäytöt, pintakuivatusjärjestelyt, vesihuoltojärjestelmät, päällys- ja pintarakenteet, valaistus sekä maasähkön rakentaminen. Satamakentän pinta-ala on noin 5,8 ha. Toimenpiteillä käynnistetään sataman kehittäminen kohti multimodaalia logistiikkahubia ja nostetaan sataman kilpailukykyä. Toimenpiteet edesauttavat sataman tulevia jatkotoimenpiteitä (mm. uusi laivalaituri, satamaraide). Satamakentän täytössä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kierrätysmateriaaleja, kuten purkubetonia. Hankkeeseen perustetaan ohjausryhmä, joka ohjaa hankkeen toteuttamista. Hankkeesta laaditaan myös viestintäsuunnitelma.

Hankkeessa tehtävien toimenpiteiden seurauksena satama-alueen logistiikkaa saadaan parannettua ja sataman kilpailukykyä saadaan nostettua. Hanke toteuttaa TEN-T-satamaverkon vaatimuksia ja pitkällä aikavälillä hanke vahvistaa Joensuun syväsataman kehittymistä multimodaaliksi logistiikkahubiksi, joka palvelee koko Itä-Suomen aluetta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat satamaa ja vesikuljetuksia nykyisin hyödyntävät yritykset (tavaralajeina mm. raakapuu, metsäteollisuuden tuotteet, raakamineraalit, kemikaalit, lannoitteet, metallit) ja satamatoiminnot (mm. laivaus, varastointi, sisäinen logistiikka).

Hankkeen kohderyhminä ovat myös tulevat potentiaaliset satamaa ja vesikuljetuksia hyödyntävät toimijat, esim.:
- Joensuun biohiilitehdas, joka hyödyntää biomassaa biohiilen valmistuksessa. YVA-arvioinnin mukaan biohiili on ajateltu kuljetettavaksi eteenpäin laivaliikenteellä. (https://www.taaleri.com/ajankohtaista/taaleri-valmistelee-uutta-bioteollisuuden-hanketta)
- Ilomantsin aktiivihiilitehdas, jota on tarkoitus laajentaa entisestään. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.1458299).
- GreenPark-yrityspuiston kasvava teollisuustuotanto (metalliteollisuuden tuotteet).

Sataman kehittäminen tukee sataman alueella toimivia työntekijöitä ja toimijoita (laivaus, varastointi, sisäinen logistiikka jne.). Satamassa työskentelee nykyisin noin 100 henkilöä ja sataman kehittämisellä arvioidaan syntyvän 10 uutta työpaikkaa satamaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hanke tukee sataman kehittämistä multimodaaliksi logistiikkahubiksi, joka hyödyttää välillisesti myös laajempaa logistiikkaverkostoa (raide- ja tieliikenne) ja siinä toimivia kuljetusyrityksiä ja logistiikkaan tukeutuvia yrityksiä.

Hankkeella nähdään olevan merkittävät välilliset hyödyt Itä-Suomen teollisuustoiminnan kehittämisessä ja teollisuusinvestointien houkuttelussa. Sataman kehittämisestä hyötyvät täten välillisesti useat eri toimijat Itä-Suomen alueella lähtien teollisuusyrityksistä aina alueen kehitysyhtiöihin ja kuntiin ja kaupunkeihin, jotka tekevät invest in -toimintaa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 200 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 62 708

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 500 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 130 642

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun

Kunnat: Joensuu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Satamatie 4

Postinumero: 80220

Postitoimipaikka: Joensuu

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysi on tässä perustelussa kuvattu arvio hankkeessa toteutettavien toimenpiteiden vaikutuksesta sukupuolinäkökulmaan. Hankkeessa on kyse logistiikkainfrastruktuurin toteuttamisesta. Alueen logistiikkainfrastruktuuri palvelee kaikkia syväsataman käyttäjiä, joten toimintaympäristönä se kohtelee kaikkia sukupuolia samalla tavalla. Näin ollen hanke ja toimintaympäristö mahdollistavat sukupuolten tasa-arvon toteutumisen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa toteutettavat toimenpiteet mahdollistavat kaikkien sukupuolten tasa-arvoisen liikkumisen. Hankkeessa toteutettavassa logistiikkainfrastruktuurin parantamisessa huomioidaan eri logistiikkamuotojen tarpeet, mikä osaltaan tukee sukupuolten tasa-arvon toteutumista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa toteutetaan syväsataman logistiikkainfrastruktuuria, joten hankkeen päätavoitteena on oltava logistiikkainfrastruktuurin toteuttaminen syväsataman ja sitä hyödyntävien toimijoiden toimintoja mahdollisimman hyvin palvelevaksi.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 5
Hankkeessa joudutaan käyttämään uusiutumattomia luonnonvaroja täyttö- ja pintarakenteissa. Toteutuksessa käytetään mahdollisuuksien mukaan kierrätysmateriaaleja, kuten purkubetonia. Hankkeella on välillinen vaikutus tie- ja rautatiekuljetusten siirtymisessä vesikuljetuksiin, joka vähentää kuljetuksista syntyviä päästöjä
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Sataman sisäisen ja ulkoisen logistiikan parantuminen vähentää kuljetuksista syntyviä päästöjä. Siirtymä tie- ja rautatiekuljetuksista vesikuljetuksiin vähentää myös kuljetuksista syntyviä päästöjä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus -1 0
Hanke nähdään neutraalina luonnon monimuotoisuuden kannalta. Hanke toisaalta lisää rakennettua ympäristöä mutta samalla sen toimenpiteet (esim. hulevesijärjestelmän toteuttaminen) vähentävät luontoon kohdistuvia vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 3
Hanke nähdään positiivisena veteen, maaperään ja ilmaan kohdistuvien vaikutusten osalta. Hankkeen toimenpiteet (esim. hulevesijärjestelmän toteuttaminen) vähentävät vesistöön ja maaperään kohdistuvia vaikutuksia. Tie- ja rautatiekuljetusten siirtyminen vesikuljetuksiin vähentää kuljetuksista syntyviä päästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei suoraan liity Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. Vesikuljetukset voivat liittyä välillisesti Saimaan vesistön Natura-kohteisiin mutta vaikutus Natura-kohteisiin nähdään neutraalina, koska vesikuljetusten vaihtoehtoina olisi vastaavat tie- ja rautatiekuljetukset.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 0
Hankkeessa pyritään käyttämään kierrätysmateriaaleja, kuten purkubetonia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 2
Hankkeessa toteutetaan valaistuksen ja maasähkön ratkaisuja, jotka lisäävät edellytyksiä hyödyntää uusiutuvaa energiaa ostosähkönä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeella on merkittävä vaikutus Itä-Suomen elinkeinorakenteen kehittämiseen. Hanke edistää alueen yritysten logistisia ratkaisuja. Hanke parantaa Itä-Suomen elinkeinoelämän edellytyksiä ja alueen houkuttelevuutta investointien kohteena, jolloin hankkeella on myös huomattavat välilliset vaikutukset.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hanke parantaa uusien logististen palveluiden ja toimintojen kehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka 10 10
Hanke parantaa Itä-Suomen logistisia yhteyksiä. Hankkeella on keskeinen merkitys myös Euroopan laajuisen TEN-T-satamaverkon kehittämisessä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 5
Hankkeen myötä syntyvillä elinkeinoelämän vaikutuksilla arvioidaan olevan myös alueen hyvinvointia edistävä vaikutus.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hanke on tasa-arvon edistämisen näkökulmasta arvioitu neutraaliksi tai positiiviseksi, koska se tuo mahdollisuuksia myös uusille toimijoille alueella.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hanke nähdään yhteiskunnallisesti ja kulttuurillisesti neutraaliksi tai positiiviseksi, koska se tuo mahdollisuuksia myös uusille toimijoille alueella.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hanke nähdään kulttuuriympäristöltään neutraaliksi.
Ympäristöosaaminen 3 3
Hanke nähdään ympäristöosaamisen kannalta positiivisena satama-alueen kehittämisen vuoksi (kierrätysmateriaalien hyödyntäminen, opit ja parhaat käytännöt) sekä vesikuljetusten hyödyntämisessä osana logistiikkaketjuja.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-