Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78723

Hankkeen nimi: Kasvua älykkäästä erikoistumisesta

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2022 ja päättyy 30.9.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Lapin liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin kauppakamari ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0283290-0

Jakeluosoite: Maakuntakatu 29-31 B

Puhelinnumero: 0445777514

Postinumero: 96200

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: https://www.lapland.chamber.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ronkainen Tiina

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Palvelupäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: lapinkauppakamari(at)chamber.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401817717

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteena on uudistaa Lapin älykkään erikoistumisen strategia elinkeinolähtöisesti niin, että strategian toimeenpanon kannalta keskeiset, älykkään erikoistumisen nk. Arctic Smartness -klusterit tukevat elinkeinoelämää entistä paremmin. Yritysten osallistumista TKI-toimintaan on tehostettava, jotta edistetään yritysten uudistumista, innovaatioiden syntymistä ja kaupallistamista, kasvua, kilpailukykyä sekä kansainvälistymistä. Yksi keino on parantaa klustereiden tarjontaa vastaamaan paremmin elinkeinoelämän tarpeisiin. Hankkeen avulla kootaan elinkeinoelämän näkemys älykkään erikoistumisen valinnoista Lapin liiton strategian päivitykseen (hanke FOKUS – Lapin älykkään erikoistumisen kehittämishanke).

Lapissa yritysten TKI panostukset ovat pienemmät kuin monessa muussa maakunnassa, yritykset eivät aktiivisesti hyödynnä esim. koulutus- ja tutkimuslaitoksissa olevaa osaamista ja palveluja TKI-toimintaansa. Hankkeen kautta edistetään elinkeinoelämän TKI-tietoisuutta, sekä korkeakouluyhteistyötä.

Lapin elinkeinoilla on kasvupotentiaalia ja mahdollisuuksia kansainvälistyä älykkään erikoistumisensa pohjalta. Kokonaiskuva nimenomaan yrityskentän kansainvälisestä toiminnasta ja viennistä vaatii tarkennusta, eivätkä tilastot anna riittävää kokonaiskuvaa. Kansainvälisen liiketoiminnan kehittäminen vaati lisää selvityksiä tilanteen kokonaisvaltaiseksi ymmärtämiseksi. Kokonaiskuvan hahmottamiseksi tietoa tarvitaan esimerkiksi yritysrahoituksen tilanteesta, vihreän siirtymän pullonkauloista ja esteistä, sekä koronapandemian vaikutuksista.

Koronapandemia muutti kansainvälisen yhteistyön tekemistä. Elinkeinoelämä on koronapandemian aikana keskittynyt selviytymään pandemian akuuteista vaikutuksista, ja matkustusrajoitukset ovat vaikeuttaneet verkostojen rakentamista. Hankkeen kautta rakennetaan elinkeinojen tarvitsemia kansainvälisiä verkostoja ja työtapoja koronapandemian jälkeisessä ajassa myös älykkään erikoistumisen teemat huomioon ottaen.

Älykkään erikoistumisen vahvistaminen, kansainvälisyyden kokonaiskuvan kirkastaminen sekä kansainvälisten verkostojen vahvistaminen lisäävät yritysten menestymisen mahdollisuuksia koronan jälkeisenä aikana sekä tukevat maakunnan taloudellisen arvon ja elinvoiman positiivista kehitystä.

Hankkeen tuloksena maakunnan älykkään erikoistumisen pohjaksi on saatu elinkeinoelämän ja yritysten tarpeet ja näkemykset ja innovaatioekosysteemillä on edellytykset vahvistua elinkeinolähtöisesti. Hankkeen tuloksena syntyy myös tarkennettu kokonaiskuva Lapin elinkeinojen ja yritysten kansainvälisyydestä sekä näkemykset mahdollisuuksista, painopisteistä sekä yritysten kansainvälistymisen lisäämiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Hankkeen tuloksena Lapin elinkeinoelämän kansainväliset verkostot tiivistyvät koronapandemian jälkeen, ja Lapin elinkeinoelämän visio ja viestit sekä älykkään erikoistumisen painopisteet näkyvät vahvasti kansainvälistymisessä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluu Lapin eri toimialojen yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Lapin liitto
- Lapin yrityspalvelutoimijat
- Team Finland- verkoston toimijat
- Koulutus- ja tutkimuslaitokset, Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu
- Aluekehittäjät kunta-, seutukunta- että maakuntatasolla
- Pohjois-Pohjanmaan yritykset ja yrityskehittäjät
- Rajat ylittävät verkostot Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Venäjällä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 109 600

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 104 249

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 124 600

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 119 249

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Torniolaakson, Pohjois-Lapin, Rovaniemen, Kemi-Tornion, Tunturi-Lapin, Itä-Lapin

Kunnat: Simo, Posio, Pelkosenniemi, Enontekiö, Ylitornio, Kittilä, Muonio, Pello, Salla, Ranua, Savukoski, Tornio, Sodankylä, Rovaniemi, Inari, Kolari, Keminmaa, Kemijärvi, Tervola, Utsjoki, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke kohdentuu usealle eri Lapin kärkitoimialoille, mutta sen päätavoite ei ole sukupuolten välisessä tasa-arvossa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Tunnistetaan vihreän siirtymän ja digitalisaation vauhdittamisen pullonkauloja ja tuetaan yritysten mahdollisuutta osallistua ns. kaksoissiirtymän toteuttamiseen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeen pääpaino on viestinnässä, yhteistyössä ja verkostoissa, jolloin tämä näkökulma ei ole suoraan esillä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei liity hankkeen tavoitteisiin
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei liity hankkeen tavoitteisiin
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei liity hankkeen tavoitteisiin
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei liity hankkeen tavoitteisiin
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei liity hankkeen tavoitteisiin
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 2
Tavoite lisätä yritysten TKI-toimintaa ja edistää yritysten kykyä uudistua, kehittää innovaatioita, kaupallistaa tuotantoaan, kansainvälistyä ja parantaa kilpailukykyään tukemalla entistä tiiviimmän yhteistyön kehittymistä
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Ei liity hankkeen tavoitteisiin
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei suoranaisesti liity hankkeen tavoitteisiin
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 3
Hanke tähtää elinkeinoelämän kasvun ja kansainvälistymisen lisäämiseen ja lisää alueellista hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei liity hankkeen tavoitteisiin
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 1
Hankkeen aikana tuotetaan materiaalia ja tietoa, joka on kaikille saatavilla, ja siten osaltaan edistetään yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei liity hankkeen tavoitteisiin
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei liity hankkeen tavoitteisiin

9 Loppuraportin tiivistelmä

Seuraavassa on esitelty hankkeen toimintaa kronologisessa järjestyksessä. Tekstissä on viittauksia linkki-sanoilla loppuraportin liitteenä olevan hyperlinkki-kokoelmaan.
Kasvua älykkäästä erikoistumisesta EAKR-hanke toteutettiin huhtikuun 2022 ja syyskuun 2023 välisenä aikana. Hankkeen toiminta käynnistettiin keväällä 2022 selvitystyöllä koskien Lapin älykkään erikoistumisen strategiaa ja miten siitä voisi tehdä entistä elinkeinolähtöisempää. Hanke teki vahvaa yhteistyötä Lapin liiton FOKUS-hankkeen kanssa, jolla oli päävastuu älykkään erikoistumisen strategian päivittämisestä.

Selvitystä varten loimme kyselyn lappilaisille yrityksille. Kyselyssä kartoitettiin näkemyksiä tulevista kehitystarpeista, kehityksen pullonkauloista ja yleistä näkemystä TKI-toiminnasta Lapissa. Kyselyyn saatiin vastauksia 39 kappaletta. Kyselyn lisäksi selvitystä varten haastateltiin 17 toimijaa eri toimialoilta. Lisäksi järjestimme Kemissä lähes 50 henkeä osallistaneen työpajan aiheesta elokuussa 2022. Haastatteluilla syvennettiin kyselyn antamaa lähtötietoja.

Lappi kasvaa luonnosta -selvitys (linkki 1) julkaistiin syyskuussa 2022. Selvityksen päätulokset olivat seuraavat:
1. Lapin älykäs erikoistuminen perustuu luontoon ja olosuhteisiin – kiertotaloudesta kasvaa Lapin valtti
2. Vähemmän klusterijargonia – enemmän asiakaslähtöistä kehittämistä
3. Maakunnallinen edunvalvonta mahdollistaa älykkään erikoistumisen

Selvitystä on hyödynnetty Lapin uuden älykkään erikoistumisen strategian Kestävillä innovaatioilla hyvinvoiva Lappi -taustamateriaalina (linkki 2). Selvityksen kautta nostettuja Lapin TKI-toiminnan tunnuslukuja ja haasteita liittyen tutkimus- ja kehitysmenoihin on käsitelty esimerkiksi Lapin ELY-keskuksen johdon, Lapin yliopiston TKI-toiminnan johdon, Lapin AMK:n sekä Lapin liiton kanssa.
Lappiin on syntymässä keskustelujen kautta TKI-toiminnan pyöreä pöytä, jonka on tarkoitus luoda Lapille selkeä TKI-toiminnan tavoite sekä tarkastella nykyisiä rakenteita. Lapin kauppakamari on hakenut tästä tematiikasta myös seuraavaa EAKR-hankkeita, jossa on tarkoitus lähteä tukemaan Lapin T&K-menojen nostoa elinkeinokentän kautta.
Kasvua älykkäästä erikoistumisesta -hankkeessa julkaistiin seuraavaksi selvitys (linkki 3), jossa tarkastelimme Lapin viennin nykytilaa ja sitä, millaisia lähteitä ja tilastoja on käytettävissä vientitilanteen arviointiin. Lisäksi selvityksessä arvioitiin sitä, mitkä olisivat potentiaalisia kohdemarkkinoita Lapista tuleville tuotteille ja erikoisosaamiselle. Selvityksen tuotti kauppakamarin kanssa yhdessä Taloustutkimus.

Helmikuussa 2023 julkaistu vientiselvitys sai julkisuutta osakseen paikallislehti Lapin Kansassa. Lapin Kansa julkaisi artikkelin (linkki 4) selvityksen tuloksista sen ilmestymispäivänä ja kirjoitti selvitystuloksista myös pääkirjoituksen (linkki 5) muutama päivän myöhemmin. Selvityksen tuloksia esiteltiin myös useissa tilaisuuksissa sen valmistumisen jälkeen, kuten lähes 130 henkeä keränneessä Team Finland -tilaisuudessa Kemissä maaliskuussa 2023. Selvityksestä oltiin kiinnostuneita muun muassa ulkoministeriön sekä keskuskauppakamarin osalta. Tuloksia esiteltiin Suomen muille alueellisille kauppakamareille toukokuussa 2023.

Vientiselvityksen yhtenä tuloksena ilmeni, että lappilaiset elinkeinotoimijat haluaisivat viedä nykyistä enemmän ja ovat myös aikeissa aloittaa vientitoimintaa. Kuitenkin maakunnan selväksi heikkoudeksi selvisi, että yritykset eivät hyödynnä tai ole tietoisia kaikista viennin edistämiseen liittyvistä rahoitusvaihtoehdoista. Tätä ongelmaa taklataksemme sekä selvitystuloksistamme viestimiseksi toteutimme maalis-huhtikuun 2023 aikana podcast-sarjan kansainvälistymisestä. Podcast sarjan tuotti Simo Vilhunen. Podcast-sarjan nimeksi tuli Latu auki maailmalle (linkki 6). Sarjassa haastateltiin Outokumpua, Harrinivaa, Tervolan konepajaa sekä Lapin ELY-keskuksen Team Finland-koordinaattori Lea Marskia. Olemme saaneet kiittävää palautetta sarjasta niin kuuntelijoilta kuin haastatelluilta, että tällaiselle keskustelulle ja puheelle Lapissa on tilausta. Sarjaa mainostettiin erityisesti LinkedIn-alustalla.

Hankkeemme yksi tavoite ja tarkoitus oli tuoda Lappilaisille elinkeinotoimijoille tutuksi elinkeinoille tärkeitä kansainvälisiä verkostoja. Teimme arviointi kauppakamarin sisällä, että mihin verkostoihin keskittyisimme. Totesimme arviomme ja aiemman vientiselvityksen perusteella, että keskitymme Euroopan Unioniin (EU) ja case-esimerkkinä Pohjois-Ruotsin Skellefteån kaupunkiin.

Järjestimme hankkeen kautta Eurooppa-päivänä 9.5. Torniossa yhdessä Business Tornion kautta EU:sta rajatonta kasvua -seminaarin (linkki 7). Puhujiksi seminaariin hanke pyysi ja onnistui saamaan professori Alexander Stubbin, europarlamentaarikko Ville Niinistön, kansanedustaja Katri Kulmunin, EK:n johtavan EU-asiantuntijan Päivi Woodin ja Arctic Five -students teamin Iikka Kokkoniemen. Puhujat edustivat Suomessa kovaa EU-tietämystä, olihan joukossa muun muassa kolme Suomessa ministerinä toiminutta henkilöä. Arvioisimme seminaarin olleen valtakunnan mittakaavassa todella laadukas EU-aiheista. Tapahtumaan osallistui paikanpäällä ja etänä yhteensä 61 henkeä ja palautteen keskiarvo oli (asteikko 1-5): 4,7.

Maailmanpoliittinen tilanne kansainvälisessä liiketoiminnassa ja erityisesti vientiliiketoiminnassa muuttui ratkaisevasti Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa 2022. Tämän hankkeen alkuperäinen hankesuunnitelma on kirjoitettu ennen sodan alkua, joten hankkeen tavoitteiden laadukas saavuttaminen vaati myös geopoliittisesti muuttuneen tilanteen vaikutusten tarkastelua liittyen kansainväliseen liiketoimintaan. Tarkasteluun otettiin Lapin rooli Suomen viennin ja tuonnin osalta, sillä maakuntamme tarjoaa Suomessa ainoat maayhteydet länteen ja Pohjois-Atlanttin vientisatamiin, mikäli Itämeri sulkeutuu edes osittain. Teimme tämän vuoksi päivityksen hankesuunnitelmaan ja hankkeen sisäisiin budjettiallokointeihin, jotta voisimme hankkeelle sisällyttää selvityksen viennin vaihtoehtoisista reiteistä.

Tuotimme loppukevään sekä kesän aikana yhdessä Rambollin kanssa selvityksen Lapin reittien teoreettisista mahdollisuuksista tarjota viennille ja tuonnille vaihtoehtoja (linkki 8). Selvitys julkaistiin lopulta syyskuun 2023 alussa. Selvityksen johtopäätöksenä oli muun muassa ylikansallisen suunnittelun ja päätöksenteon korostaminen, jotta Suomesta olisi mahdollista tehdä kansainvälistä kauppaa Lapin kautta myös kriisioloissa. Pystyimme myös osoittamaan, että Lapin reitit voivat tarjota juuri ja juuri 50 %:lle Suomen ulkomaankaupasta teoreettisen ja laskennallisen mahdollisuuden, joka kuitenkin vaatii suunitelmallisuutta ja investointeja.

Selvityksestä oltiin runsaasti kiinnostuneita mediassa. Selvitys uutisoitiin muun muassa Ylen valtakunnan uutisena (linkki 9), Ylen valtakunnan radiouutisissa sekä Yle TV1:n Uutis-Suomi -ohjelmassa (linkki 10) selvityksen julkaisupäivänä 6.9. Lisäksi Lapin Kansa kirjoitti selvityksen tuloksista artikkelin (linkki 11) sekä pari päivää myöhemmin pääkirjoituksen (linkki 12).

Selvitys käännettiin myös englanniksi (linkki 13) Lapin kauppakamarin toimiston omin voimin. Selvitystä on esitelty jo nyt useissa eri tilaisuuksissa ja selvityksen esittelyä on kysytty jo useisiin eri tilaisuuksiin tämän hankkeen päättymisen jälkeen, joten selvityksellä on vahva vaikutusarvo Lapin roolin toteamiseen kansainvälisessä liiketoiminnassa ja aiheen esillä pitoon myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Pidimme Kasvua älykkäästä erikoistumisesta -hankkeen loppuseminaarin 18.8.2023 Arktikumissa. Tilaisuus järjestettiin täysin läsnäolevana tilaisuutena ja siihen osallistui yhteensä 78 henkilöä. Tilaisuudessa käsiteltiin ja esiteltiin hankkeen aikana julkaistua selvityksiä, hankkeen tavoitteiden ja työpakettien toteutumista sekä hankkeen tematiikasta pyydettiin myös vierailijapuheenvuoroja. Puheenvuorot hanketoimijoiden lisäksi pitivät Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi, Lapin liiton kansainvälisten asioiden asiantuntija Kaarina Mäcklin ja kansanedustaja Heikki Autto. Tilaisuus sai palautteen kautta arvioksi 4,8 (asteikko 1-5). Annetussa palautteessa kiiteltiin hankkeessa tehtyjä Lapille tärkeiden teemojen ja huomioiden nostoa.

Kuten aiemmin tiivistelmässä mainittiin, EU:n lisäksi toinen kansainvälinen verkosto, minkä halusimme tehdä tutuksi, oli Skellefteån kaupunki case-esimerkkinä. Toteutimmekin ekskursion Skellefteåån hankkeen puitteissa 31.8.-1.9. Matkaan osallistui 17 henkeä Lapista, pääosin yrityskehittäjiä ja yritysten rajapinnassa toimivia asiantuntijoita. Matkan ohjelmassa oli tutustumista erityisesti Skellefteån kaupungin toimintaan sekä siihen, miten kaupunki on onnistunut saamaan niin paljon investointeja sekä nostetta kaupungin alueelle. Tutustuimme myös Green Flight Academyn ja Northvoltin toimintaan. Ekskursiomatka sai arvosanaksi osallistujilta 5:en (asteikko 1-5). Palautteen perusteella tällaisille lähialueiden ekskursiomatkoille olisi laajempaakin tilausta. Matkan ohjelmasta pidettiin kovasti ja matkasta kerrottiin saaneen sytykkeitä osallistujien omiin töihin.

Viimeisenä hankkeen työnä konseptoitiin Lapin elinkeinotoimijoille hanketavoitteiden mukaista kansainvälistä tukiverkostoa. Tukiverkoston osalta päätimme benchmarkata Etelä-Pohjanmaan, Oulun, Riihimäki-Hyvinkään sekä Keski-Suomen kauppakamareiden kansainvälisyystoimintaa ja vientikiltoja, jotka ovat avoimia myös kauppakamarin ulkopuolisille toimijoille. Kansainvälisen tukiverkoston konseptia esiteltiin Lapin kauppakamarin hallitukselle 20.9.2023 ja kauppakamarin hallitus suhtautui myönteisesti siihen, että myös Lappiin olisi hyvä luoda konseptin pohjalta toimiva verkosto, joka tukee lappilaisten elinkeinotoimijoiden kansainvälisiä pyrkimyksiä.

Koemme, että hanke oli vaikuttava, uutta tietoa ja intoa maakuntaan luova sekä maakunnallisesti tärkeä selvityshanke. Onnistuimme mielestämme hankkeelle asetetuissa tavoitteissa kiitettävästi.