Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78730

Hankkeen nimi: Co-Fast - mikro- ja pk-yritysten liiketoiminnan kehittämisympäristö

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2022 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2454377-1

Jakeluosoite: Tikkarinne 9

Puhelinnumero: 013260600

Postinumero: 80200

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.karelia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +3583116314

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Viime vuosina on eri yrittäjäjärjestöjen toimesta tehty selvityksiä yritysten ja korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä. Pääviesti näistä on selkeä; yritykset hakevat tiiviimpää yhteistyötä erityisesti ammattikorkeakoulujen kanssa. Pohjoiskarjalaiset yritykset tekevät valtakunnallisesti mitattuna aktiivisimmin yhteistyötä alueella toimivien korkeakoulujen kanssa. Kehittämistyötä tarvitaan kuitenkin lisää, erityisesti mikro- ja pk-yritykset käyttävät ammattikorkeakoulun tarjoamia kehittämispalveluita merkittävästi vähemmän kuin suuret ja keskisuuret yritykset.

Hankkeen tavoitteena on rakentaa uudenlainen mikro- ja pk-yrityksiä palveleva liiketoiminnan kehittämisympäristö. Co-fast on kokeiluympäristö, jossa huomioidaan osaamistarpeet mm. digitalisaatioon ja vihreään siirtymään liittyen sekä hyödynnetään simulaatioiden kautta tapahtuvaa liiketoiminnan kehittämistä. Hankkeen toisena päätavoitteena on lisätä maakunnan mikro- ja pk-yritysten sekä korkeakoulujen yhteistyötä liiketoiminnan kehittäjäkumppaneina. Tämä työelämälähtöinen oppimisympäristö muodostaa myös fyysisen ympäristön Karelian Wärtsilä -kampukselle vuoden 2023 aikana.

Hankkeessa toteutetaan kaksi työpakettia. Työpakettien toteutus tapahtuu samanaikaisesti, jolloin molemmat työpaketit täydentävät vuorovaikutuksellisesti toistensa sisältöjä. Ensimmäisessä työpaketissa toteutetaan eri toimialoille suunnattuja toimialakuukausia, jotka ovat tilaisuuksia, työpajoja ja toimenpiteitä, joissa ideoidaan, innovoidaan sekä tehdään nopean kehittämisen kokeiluja yhteistyössä samalla toimialalla toimivien yritysten kanssa. Toimialalle suunnattuja tilaisuuksia toteutetaan kuukauden ajan, jolloin yritysten tavoitettavuus on mahdollisimman kattava. Toteuttamisessa hyödynnetään monikanavaisia ratkaisuja, jotka lisäävät hankkeen digitaalista vaikuttavuutta. Toisessa työpaketissa yrityksiin kohdennetaan toimenpiteitä palveluprosessin kehittämiseksi. Työpaketissa toteutetaan palveluliiketoiminnan simulaatioita, koulutuksia, hackathoneja sekö yritysten ja toimipaikkojen nopeaa kehittämistä monialaisesti.

Hankkeen tuloksena yritykset saavat valmiuksia digitaalisiin ja virtuaalisiin työvälineisiin, joita yritykset pääsevät kokeilemaan konkreettisesti. Yritykset hahmottavat paremmin digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet sekä uskallus kokeilla digitaalisia ratkaisuja kasvaa. Hankkeen aikana syntyy useita kohtaamisia maakunnan opiskelijoiden, opiskelijayrittäjien sekä yritysten kesken. Hanke antaa mahdollisuuden kehittää ja syventää alueen yritysten sekä Karelia-ammattikorkeakoulun yhteistyötä ja yritysten TKI-osaamista. Opiskelijoiden työelämäverkostot laajenevat, mikä monipuolistaa oman ammatillisen identiteettiä antaen näin resilienssikykyä tulevaan urapolkuun. Yritykset oppivat hyödyntämään mikro- ja pk-yritysten kehittämisympäristöä ja tiivistämään opiskelijayhteistyötä. Hanke kehittää Karelia-ammattikorkeakoululle valmiudet toteuttaa ja tarjota eri toimialoille myytäviä lyhyitä koulutuskokonaisuuksia, jotka korostavat esimerkiksi kestävän kehityksen, vihreän siirtymän sekä muita ajankohtaisia toimialan tarvelähtöisten teemojen osaamista.

Hankkeen toimenpiteillä edistetään monialaisten toimialojen sekä yritysten koronapandemiasta toipumista sekä auttavat löytämään ratkaisuja ja osaamista pandemiaa seuranneisiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Toimenpiteet edistävät yritysten muutoskyvykkyyttä sekä osaamista reagoida paremmin mahdollisiin tuleviin uusiin toimintaympäristön muutoksiin. Tuloksena yritysten toimintaedellytykset ovat paremmat kuin ennen koronapandemiaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat Pohjois-Karjalassa toimivat yritykset, jotka hyötyvät lisääntyneestä omaan toimialaan liittyvästä tiedosta sekä uudesta osaamisesta, mikä auttaa uudelleensuuntaamaan ja kehittämään yrityksen tuote- ja palvelutarjontaa. Hankkeen sisällöt hyödyttävät kaiken kokoisia yrityksiä, mutta erityinen ja välitön hyöty hankkeen toimenpiteistä on mikro- ja pk-yrityksille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Keskeinen välillinen kohderyhmä ovat opiskelijat, jotka voivat lisätä substanssiosaamistaan liike-elämälähtöisten, aidosta tarpeesta lähtevien kehittämistehtävien avulla. Kehittämistehtävät lisäävät urasuunnittelun ja työllistymisen kannalta tärkeitä yritysverkostoja sekä kasvattaa moniammatillista työskentelyotetta.

Lisäksi välillisiin kohderyhmiin kuuluvat Pohjois-Karjalan kunnat ja kaupungit, yrittäjä- ja muut yhdistykset, eri toimialojen verkostot sekä alueelliset katto-organisaatiot (esim. Pohjois-Karjalan Kauppakamari), jotka hyötyvät yritysten osaamisen kehittymisestä ja monipuolistuneista liiketoimintamahdollisuuksista. Alueellisesta osaamisen kasvusta eri toimialoilla hyötyvät myös palveluita käyttävät asiakkaat. Välillisiä hyötyjiä ovat myös Karelia-ammattikorkeakoulun opettajat, jotka voivat hankkeen toimenpiteiden avulla lisätä ja päivittää ymmärrystä maakunnan yritysten toimintaympäristöstä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 240 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 152 294

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 300 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 190 367

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Polvijärvi, Liperi, Lieksa, Kontiolahti, Nurmes, Rääkkylä, Outokumpu, Tohmajärvi, Joensuu, Heinävesi, Kitee, Juuka, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toteuttajat ovat tarkastelleet hankkeen toimintaympäristöä ja arvioineet hankkeen kohderyhmään kuuluvien henkiöiden sukupuolijakaumaa. Pohjois-Karjalan yrittäjien jäsenistöstä enemmistö on miesyrittäjiä. Joillakin toimialoilla miesten ja naisten osuus yrittäjistä on lähes yhtäläinen. Toimintasuunnitelmassa ja huomioidaan sukupuolinäkökulma ja tehdään mahdolliseksi hankkeen toimenpiteisiin osallistuminen tasapuolisesti kaikille sukupuolille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteet suunnitellaan sellaisiksi, että kaikilla sukupuolilla on avoin mahdolisuus osallistua hankkeen toimenpiteisiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hankkeen toimenpiteet soveltuvat tasapuolisesti miehille ja naisille, joille tarjotaan tasapuoliset mahdollisuudet kasvattaa omaa osaamistaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 3
Hanke tuottaa yrityksille kestävän kehityksen arvoihin perustuvaa osaamista, johon luonnonvarojen kestävän käyttö sisältyy. Hankkeen arjessa huomioidaan luonnonvarojen käytön ekologinen kestävyys esimerkiksi hankintojen toteuttamisessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Hanke tuottaa yrityksille kestävän kehityksen arvoihin perustuvaa osaamista, jossa huomioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit. Hankkeen arjessa pyritään vähähiilisyyteen esimerkiksi välttämällä turhaa autoilua.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 2
Hanke tuottaa yrityksille kestävän kehityksen arvoihin perustuvaa osaamista, jossa huomioidaan myös luonnon monimuotoisuuden arvo ympäröivälle yhteisälle.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Hankkeen aikana toteutettavassa liikkumisessa suositaan joukkoliikennettä. Hankkeen toimenpiteillä ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta vesistöön, ilmaan tai maaperään.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole välillisiä tai välittömiä vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 4
Hanke tuottaa yrityksille kestävän kehityksen arvoihin perustuvaa osaamista, johon turhan materiaalin sekä syntyvän jätteen vähentäminen sisältyy.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole välillisiä tai välittömiä vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 3
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat alueen yrityksiin ja edistävät kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 4
Hankkeessa ideoidaan yhteistyössä yrittäjien kanssa uusia palvelu- ja tuoteideoita useille eri toimialoille. On todennäköistä, että tuloksena kehitetään aineettomia tuotteita ja palvleuita.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Hankkeessa kehitettävien uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisellä on välillinen vaikutus liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 4
Yksi hankkeessa toteutettavista toimialakuukausista kohdistuu hyvinvointialan yrityksiin. Toimenpide edistää alan yritysten osaamista ja välittyy asiakkaille parempina hyvinvointia lisäävinä palveluina. Opiskelijoiden ja yritysten verkostot parantavat työllistymisen mahdollisuuksia, mikä luo edellytykset tulotason nousulle ja hyvinvoinnin lisääntymiselle.
Tasa-arvon edistäminen 3 4
Hankkeen toimenpiteet suunnitellaan sellaisiksi, että kaikilla sukupuolilla on avoin mahdolisuus osallistua hankkeen toimenpiteisiin. TP1 toimialakuukauden toteutetaan pitkäkestoisesti sekä monikanavaisesti. Tämä tasavertaistaa yrittäjien mahdollisuutta osallistua hankkeen toimentpiteisiin aika- ja paikkariippumattomasti.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 4
Hankkeessa luodaan opiskelijoille moninaisempia verkostoja alueen yrittäjäyhteisön kanssa. Verkostot lisäävät opiskelijoiden yhdenvertaista mahdollisuutta työllistymiseen. TP1 toimialakuukauden toteutetaan pitkäkestoisesti sekä monikanavaisesti. Tämä tasavertaistaa yrittäjien mahdollisuutta osallistua hankkeen toimentpiteisiin aika- ja paikkariippumattomasti.
Kulttuuriympäristö 2 3
Hankkeessa tuotetaan osaamista kulttuuri- ja tapahtuma-alan yrityksille. Tämä vaikuttaa välittömästi moninaisempaan alueelliseen kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 2 3
Hanke tuottaa yrityksille kestävän kehityksen arvoihin perustuvaa osaamista, jossa huomioidaan myös ympäristöosaaminen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Co-Fast - mikro- ja pk-yritysten liiketoiminnan kehittämisympäristö -hankkeen keskeisenä tavoitteena oli lisätä Pohjois-Karjalassa toimivien mikro- ja pk-yritysten muutoskyvykkyyttä. Hanke toteutetti toimenpiteitä, jotka edistivät osaamista erityisesti digitaalisuuden, vastuullisuuden sekä kestävän kehityksen alueilla. Lisäksi hankkeen aikana vahvistettiin Karelia-ammattikorkeakoulun kehittämisyhteistyötä maakunnan pienten yritysten kanssa. Toimenpiteitä toteutettiin toimialakuukausi-periaatteella, joka yksittäisen toimialan tarpeita tai liiketoimintaympäristön ajankohtaisia trendejä. Toimialakuukausista huolimatta hankkeen toimenpiteet hyödyttivät monipuolisesti erilaisia yrityksiä.

Hanke järjesti osaamista sekä muutoskykyä kehittäviä valmennuksia. Sisällöt valmennuksissa olivat hakukoneoptimointi, digitaalinen saavutettavuus sekä vastuullisuus. Teemojen valintaan vaikutti yritysten kanssa käydyt keskustelut havaituista osaamistarpeista. Valtaosa valmennuksista toteutettiin välimatkariippumattomasti etäyhteydellä. Valmennuskertoja järjestettiin useita kertoja eri viikonpäivinä sekä kellonaikoina. Näin osallistumiseen oli tarjolla useampia vaihtoehtoja. Työpajat saivat positiivista palautetta käytännönläheisyydestään. Sisältöjä pystyi hyödyntämään välittömästi yritysten toimintaan, mikä tehosti toimenpiteet vaikuttavuutta

Lisäksi hanke toteutti hankkeen aikana seitsemän eri teemaista Kovasti ajankohtaista – ajateltavaa pienille yrityksille -verkkolähetystä. Noin puolen tunnin mittaisen lähetyksen teemat käsittelivät jotain hankkeen teemojen mukaista ajankohtaista aihetta pienten yritysten näkökulmasta. Suoran striimatun verkkolähetyksen lisäksi lähetys julkaistiin tekstitettynä tallenteena. Lisäksi verkkolähetysten sisällöistä on julkaistu erillisiä artikkeleita. Hankkeen päättyessä verkkolähetykset jäävät nähtäväksi hankkeen YouTube-kanavalle.

Hankkeen vaikuttavin toimenpide oli pienille yrityksille suunnattu verkkosivujen käyttäjätestaus. Testien tavoitteena oli havainnollistaa yrityksen verkkosivujen käyttäjälähtöisyys sekä antaa ehdotuksia käyttäjälähtöisyyden kehittämiseksi. Testauksessa korostettiin erityisesti tiedon löydettävyyttä, viestinnän ymmärrettävyyttä, verkkosivuston käytön helppoutta sekä sivuston yleistä asiakas- ja käyttäjälähtöisyyttä. Verkkosivutestauksista yritykset saivat näkemyksiä digitaalisten alustojensa kehittämiseen. Tuloksena Karelia-ammattikorkeakoululle testaukset olivat kanava yrittäjäverkostojen vahvistamiseen maakunnan pienten yritysten kanssa. Verkostoon sitoutettiin yrityksiä, joilla ei aiemmin ole ollut yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Toimenpiteet mahdollistivat myös yritysten verkostoitumisen sekä kokemusasiantuntijuuden jakamisen yritysten välillä.

Hankkeen tavoitteena oli edistää mikro- ja pk-yrityksiä palvelevan liiketoiminnan kehittämisympäristön suunnittelua Karelia-ammattikorkeakouluun. Hankkeen aikana ympäristölle määritettiin konsepti sekä tavoitteet ja pystyttiin kohdistamaan Karelia-ammattikorkeakoulun yrittäjyyteen liittyvät toiminnot, jotka Business Lab -toimintaan on mahdollista sisällyttää. Ympäristön toiminnan keskeisin tavoite on syventää Karelia-ammattikorkeakoulun opetuksen, TKI-toiminnan ja opiskelijoiden sekä maakunnan pienimpien yritysten yhteistyötä. Lisäksi Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijaryhmä laati hankkeelle esiselvitysraportin verkkoympäristöistä sekä toimintamalleista, jotka ovat hyödynnettävissä oppilaitoksen, opiskelijoiden sekä yritysten kehittämisyhteistyön toteuttamisessa. Hankkeen toimeksiantona toteutettavassa opinnäytetyössä kerättiin maakunnan pienten yritysten näkemyksiä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa tapahtuvan kehittämisyhteistyön vahvistamiseksi.

Hankkeen tuloksena yritysten osaaminen sekä muutoskyvykkyys reagoida ja ennakoida liiketoimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia on kehittynyt. Hankkeen avulla uusia yrityksiä saatiin oivaltamaan korkeakoulujen tuottaman TKI-toiminnan mahdollisuudet oman toiminnan kehittämisessä. Toteutusaika hankkeelle oli haastava esimerkiksi energian korkeasta hinnasta, mikä vaikeutti pienten yritysten toimintaedellytyksiä. Osa toimenpiteisiin osallistuneita yrityksiä monipuolisti liiketoimintaansa hankkeen toteutusaikana.