|
|
|
Hankekoodi: A78737
Hankkeen nimi: Jatkuvatoiminen termokemiallinen biomassareaktori -kehittämishanke-
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2022 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto
Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2629463-3
Jakeluosoite: PL 6
Puhelinnumero: 0447857006
Postinumero: 70201
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.savonia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Taru Rahkonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tki-asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: taru.rahkonen(at)savonia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358447856776
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeessa rakennetaan, otetaan käyttöön ja testataan uusi pilottimittakaavan jatkuvatoiminen termokemiallinen biomassareaktori. Reaktorin kapasiteetti on noin 60-90 kg/h sisäänmenossa ja noin 20-30 kg/h biohiiltä ulostulossa. Reaktori mahdollistaa kiinteän biomassan (torrefioinin tai pyrolysoinnin hiileksi) ja tisleiden talteenoton (kondensoidut tisleet eri vaiheista ja eri lämpötiloissa). Teknologia asennetaan merikonttiin, jotta laitteisto olisi mahdollisimman helposti siirrettävissä käyttökohteisiin ja käyttäjäystävällinen.
Koeajot puupohjaisilla biomassoilla tarjoavat tietoa uuden pyrolyysiratkaisun toimivuudesta ja tuotteiden laadusta ja konseptin skaalautuvuudesta. Potentiaalisten tuotteiden laatu ja määrä arvioidaan analyysien ja testausten perusteella eri sovellusalueille yhdessä teollisten kumppanien kanssa.
Hanke edistää ja nopeuttaa yritysten tutkimukseen pohjautuvaa tuotekehitystyötä ja uusien menetelmien hyödyntämistä. Yritysten osaaminen kehittyy merkittävästi mm. prosessointiin, tuotteiden toimivuuteen, turvallisuuteen ja ympäristönäkökohtiin liittyen. Lisäksi hankkeen kautta yritykset pystyvät arvioimaan toimintansa kannattavuutta suhteessa prosessoinnin teknologisiin ratkaisuihin ja niiden vaatimuksiin suhteessa lopputuotteen laatuun. Hankkeen rahoittamiseen osallistuvat veturiyritykset käyttävät omissa alihankintaketjuissaan paikallisia pk-yritysten palveluja.
Hankkeessa kehitettävä biomassan prosessointikonsepti, uusi tieto ja liiketoimintamahdollisuudet hyödyttävät näin maakunnan pk-yrityksiä. Ratkaisukonsepti on lähtökohtaisesti skaalattavissa eri kokoluokkiin erityyppisten tuotteiden ja volyymin mukaan.
Hankkeessa huomioidaan horisontaaliset tavoitteet erityisesti kestävän kehityksen näkökulmasta. Hankkeen kautta vahvistuva biotalous vähentää osaltaan maakunnan CO2 päästöjä ja kansallista riippuvuutta fossiilisista polttoaineista sekä lisää omavaraisuutta ja huoltovarmuutta, samalla kiertotalouden tavoitteita tukien ja edistäen vihreässä siirtymässä kohti hiilineutraalisuutta.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat pohjoissavolaiset biotalouden yritykset, palveluyritykset, toiminnanharjoittajat, maa- ja metsätalouden harjoittajat sekä oppi- ja tutkimuslaitokset. Lisäksi kohderyhmänä ovat biotalousalan toimijat laajemmin kansallisesti. Kohderyhmänä ovat kaikki biopohjaisten sivuvirtojen tuottajat sekä näiden jatkokäyttäjät.
Hanke tuottaa osaltaan tietoa erityyppisille kohderyhmille kuten poliittiset päättäjät, kansalaisjärjestöt, ProAgria, MTK jne. liittyen hiilen sidontaan ja biomassojen hyödyntämiseen kestävän kehityksen mukaisesti. Hankkeessa kehitettyä osaamista ja tiivistä yritysyhteistyötä hyödynnetään myös korkeakoulujen opetuksessa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 74 300
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 64 683
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 89 550
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 78 453
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion, Varkauden, Koillis-Savon, Sisä-Savon, Ylä-Savon
Kunnat: Kiuruvesi, Lapinlahti, Vesanto, Kuopio, Siilinjärvi, Rautavaara, Tervo, Sonkajärvi, Tuusniemi, Keitele, Kaavi, Rautalampi, Suonenjoki, Vieremä, Varkaus, Leppävirta, Pielavesi, Joroinen, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 8 | 8 |
| Hanke vaikuttaa välittömästi ja välillisesti luonnonvarojen kestävään käyttöön tiedottamisella ja kehittämällä kestäviä biojalostuksen teknologioita. Osa vaikutuksista näkyy pitkällä tähtäimellä uuden tuotetun tiedon jalkautuessa yrityksiin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 8 | 9 |
| Hidaspyrolyysillä tuotetut polttoaineet vähentävät riippuvuuttamme fossiilitaloudesta ja näin edesauttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Hiilensidonta biohiileen esim. kierrätyslannoitteen komponenttina vähentää päästöjä ja lisää maaperän hiilivarantoja. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 5 |
| Korkean jalostusarvon tuotteiden kehittäminen uusiutuvista raaka-aineista sekä toisaalta kiertotalouden edistäminen vähentää uhkaa luonnon monimuotoisuudelle. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 7 | 8 |
| Hanke välittää tietoa ekologisesti kestävän biotalouden harjoittamisesta ja menetelmistä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 8 |
| Hankkeessa edistetään teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöä, mikä vähentää raaka-aineiden tarvetta ja edistää siten kiertotaloutta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 3 |
| Torrefiointikäsittely mahdollistaa biomassan prosessoinnin säilyvään muotoon. Tämä mahvistaa osaltaan energiaomavaraisuutta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| Hankkeella tähdätään kestävään biotalouden kasvuun Pohjois-Savossa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 2 |
| Hankeessa kehitetään osaamiseen pohjautuvia palveluja ja vahvistetaan asiantuntijuutta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 5 |
| Paikallisesti valmistetut biopolttoaineet vähentävät oleellisesti logistiikan tarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 2 |
| Positiivista vaikutusta kestävän biotalouden kehittymisen kautta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 2 |
| Positiivista vaikutusta kestävän biotalouden kehittymisen kautta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 3 |
| Edistää perinteisen metsä- ja maatalouskulttuurin säilyttämistä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa hyödynnetty ja tuotettu laiteinfra sekä verkostot tuovat uutta innovaatiopohjaa sekä opetukseen että tutkimus- ja kehityskäyttöön. | ||
Hankekokonaisuuden tavoitteena oli rakentaa, ottaa käyttöön ja testata uusi pilottimittakaavan jatkuvatoiminen termokemiallinen biomassareaktori ja jakaa saatuja tuloksia yhteistyöyritysten ja alueella toimivien pk-yritysten toimintaa kehittäen ja tukien kohti vihreää siirtymää. Reaktori suunniteltiin prosessoimaan puupohjaisia biomassoja torrefioinnin ja hidaspyrolysoinnin avulla niin, että lopputuotteina saadaan talteen sekä biohiiltä, että prosessikaasuista kondensoituja tisleitä prosessin erivaiheista ja -lämpötiloista. Biomassareaktori suunniteltiin skaalattavaksi myös teolliseen mittakaavaan sen eri kokoluokkiin erityyppisten tuotteiden ja volyymin mukaan. Hankkeessa kehitetty biomassan prosessointikonsepti, uusi tieto ja liiketoimintamahdollisuudet tulevat hyödyntämään maakunnan pk-yrityksiä.
Hankkeen aikana on koostettu koulutus- ja esittelymateriaalia huomioiden eri yritysten tarpeet sekä on tehty jokaisesta työpaketista PowerPoint esitykset, joihin on koottu tietoa muun muassa erilaisista menetelmistä ja analytiikasta, biomassojen jälkikäsittelystä, prosessin ja ympäristön turvallisuudesta, kestävästä kehityksestä ja vihreästä siirtymästä kokemusten ja tietotaidon jalkauttamiseksi. Hankekokonaisuuden ESR-osuudessa yhteistyökumppanimme Itä-Suomen yliopisto on tehnyt referenssiajoja panostoimisella reaktorilla, joista olemme saaneet tietoa erilaisista biohiilien ja tisleiden ominaisuuksista. Hankkeessa olemme tutustuneet kotimaisiin ja ulkomaisiin alan toimijoihin sekä perehtyneet heidän teknologioihinsa ja yritysten vahvuuksiin.
Hanke edisti ja nopeutti yritysten tutkimukseen pohjautuvaa tuotekehitystyötä ja uusien menetelmien hyödyntämistä. Yritysten tietämys lisääntyi merkittävästi mm. teknologisista ratkaisuista, prosessoinnista, saatujen tuotteiden ominaisuuksista ja sovelluskohteista sekä turvallisuudesta työn ja ympäristön kannalta mm. ekotoksisuus, mutageenisyys ja VOC-emissiot. Lisäksi hankkeen kautta yritykset pystyvät jatkossa arvioimaan toimintansa ja investointiensa kannattavuutta suhteessa prosessoinnin teknologisiin ratkaisuihin ja niiden vaatimuksiin suhteessa lopputuotteen laatuun. Hankkeen rahoittamiseen osallistuneet yritykset voivat käyttää omissa alihankintaketjuissaan paikallisia pk-yritysten palveluja.
Hankkeessa huomioitiin horisontaaliset tavoitteet erityisesti kestävän kehityksen näkökulmasta. Hankkeen kautta vahvistuva biotalous vähentää osaltaan maakunnan hiilidioksidipäästöjä ja kansallista riippuvuutta fossiilisista polttoaineista sekä lisää omavaraisuutta ja huoltovarmuutta, samalla kiertotalouden tavoitteita tukien ja edistäen vihreässä siirtymässä kohti hiilineutraalisuutta.
Hankekokonaisuus koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä hankeosiosta: 1) investointihanke (EAKR-investointi Pohjois-Savon liitto), 2) laitteiston suunnittelu ja toteutus (EAKR-toiminta, Pohjois-Savon liitto) ja 3) käyttöönotto, testaus ja optimointi (ESR-toimintahanke, ELY).