Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78739

Hankkeen nimi: Jatkuvatoiminen termokemiallinen biomassareaktori -infra-

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2022 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2629463-3

Jakeluosoite: PL 6

Puhelinnumero: 0447857006

Postinumero: 70201

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.savonia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Taru Rahkonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tki-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: taru.rahkonen(at)savonia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358447856776

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on rakentaa, ottaa käyttöön ja testata uusi pilottimittakaavan jatkuvatoiminen termokemiallinen biomassareaktori. Reaktorin kapasiteetti on noin 60-90 kg/h sisäänmenossa ja noin 20-30 kg/h biohiiltä ulostulossa. Reaktori mahdollistaa kiinteän biomassan torrefioinnin tai pyrolysoinnin hiileksi ja tisleiden talteenoton (kondensoidut tisleet eri vaiheista ja eri lämpötiloissa). Teknologia asennetaan merikonttiin, jotta laitteisto olisi mahdollisimman helposti siirrettävissä käyttökohteisiin ja käyttäjäystävällinen.

Käyttöönotto, koeajot ja muu testaus on tarkoitus tehdä kehittämishankkeen puolella.

Hankepari edistää ja nopeuttaa yritysten tutkimukseen pohjautuvaa tuotekehitystyötä ja uusien menetelmien hyödyntämistä. Yritysten osaaminen kehittyy merkittävästi mm. prosessointiin, tuotteiden toimivuuteen, turvallisuuteen ja ympäristönäkökohtiin liittyen. Lisäksi hankkeen kautta yritykset pystyvät arvioimaan toimintansa kannattavuutta suhteessa prosessoinnin teknologisiin ratkaisuihin ja niiden vaatimuksiin suhteessa lopputuotteen laatuun. Hankkeen rahoittamiseen osallistuvat veturiyritykset käyttävät omissa alihankintaketjuissaan paikallisia pk-yritysten palveluja.

Hankeparissa kehitettävä biomassan prosessointikonsepti, uusi tieto ja liiketoimintamahdollisuudet hyödyttävät näin maakunnan pk-yrityksiä. Ratkaisukonsepti on lähtökohtaisesti skaalattavissa eri kokoluokkiin erityyppisten tuotteiden ja volyymin mukaan.

Hankeparissa huomioidaan horisontaaliset tavoitteet erityisesti kestävän kehityksen näkökulmasta. Hankkeen kautta vahvistuva biotalous vähentää osaltaan maamme riippuvuutta fossiilisista polttoaineista sekä lisää omavaraisuutta ja huoltovarmuutta, samalla kiertotalouden tavoitteita tukien ja edistäen vihreässä siirtymässä kohti hiilineutraalisuutta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat pohjoissavolaiset biotalouden yritykset, palveluyritykset, toiminnanharjoittajat, maa- ja metsätalouden harjoittajat sekä oppi- ja tutkimuslaitokset. Lisäksi kohderyhmänä ovat biotalousalan toimijat laajemmin kansallisesti.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hanke tuottaa osaltaan tietoa erityyppisille kohderyhmille kuten poliittiset päättäjät, kansalaisjärjestöt, ProAgria, MTK jne. liittyen hiilen sidontaan ja biomassojen hyödyntämiseen kestävän kehityksen mukaisesti. Kohderyhmänä ovat kaikki biopohjaisten sivuvirtojen tuottajat sekä näiden jatkokäyttäjät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 271 700

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 267 371

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 335 244

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 336 041

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Kuopion, Sisä-Savon, Ylä-Savon

Kunnat: Kiuruvesi, Sonkajärvi, Kaavi, Kuopio, Keitele, Lapinlahti, Tervo, Rautalampi, Suonenjoki, Tuusniemi, Siilinjärvi, Vesanto, Rautavaara, Joroinen, Leppävirta, Vieremä, Pielavesi, Varkaus, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Biotalousalan miesvaltaisuus on todettu jo aiemmassa toiminnassa. Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeessa "Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa"-ohjeen mukaisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeessa mm. rekrytointien yhteydessä. Hankkeeseen palkattavien henkilöiden valintaan ei vaikuta sukupuoli, ikä, uskonto, etninen tai sosiaalinen tausta. Henkilöt valitaan ainoastaan pätevyyden perusteella. Eri sukupuolilla on tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua hankkeen toimintaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta se huomioidaan hankkeessa edellä mainituilla tavoilla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 8
Hanke vaikuttaa välittömästi ja välillisesti luonnonvarojen kestävään käyttöön tiedottamisella ja kehittämällä kestäviä biojalostuksen teknologioita. Osa vaikutuksista näkyy pitkällä tähtäimellä uuden tuotetun tiedon jalkautuessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 9
Hidaspyrolyysillä tuotetut polttoaineet vähentävät riippuvuuttamme fossiilitaloudesta ja näin edesauttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Hiilensidonta biohiileen esim. kierrätyslannoitteen komponenttina vähentää päästöjä ja lisää maaperän hiilivarantoja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 5
Korkean jalostusarvon tuotteiden kehittäminen uusiutuvista raaka-aineista sekä toisaalta kiertotalouden edistäminen vähentää uhkaa luonnon monimuotoisuudelle.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 8
Hanke välittää tietoa ekologisesti kestävän biotalouden harjoittamisesta ja menetelmistä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
Hankkeessa edistetään teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöä, mikä vähentää raaka-aineiden tarvetta ja edistää siten kiertotaloutta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Hankkeella tähdätään kestävään biotalouden kasvuun Pohjois-Savossa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 2
Hankeessa kehitetään osaamiseen pohjautuvia palveluja ja vahvistetaan asiantuntijuutta.
Liikkuminen ja logistiikka 4 5
Paikallisesti valmistetut biopolttoaineet vähentävät oleellisesti logistiikan tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 2
Positiivista vaikutusta kestävän biotalouden kehittymisen kautta.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Positiivista vaikutusta kestävän biotalouden kehittymisen kautta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Kulttuuriympäristö 3 3
Edistää perinteisen metsä- ja maatalouskulttuurin säilyttämistä.
Ympäristöosaaminen 8 8
Hankkeessa hyödynnetty ja tuotettu laiteinfra sekä verkostot tuovat uutta innovaatiopohjaa sekä opetukseen että tutkimus- ja kehityskäyttöön.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-