Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78740

Hankkeen nimi: Saimaa Skill Share Lab esiselvityshanke

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.1. Pk-yritystoiminnan vahvistaminen erityisesti digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2022 ja päättyy 30.6.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Jakeluosoite: Yliopistokatu 2, PL 111

Puhelinnumero: 0294 45 1111

Postinumero: 80101

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.uef.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katja Pasanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katja.pasanen(at)uef.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 439 0925

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Saimaa Skill Share Lab -esiselvityshankkeen tavoitteena on edesauttaa koronasta kärsineiden luovien alojen elpymistä ja uusien ansaintamallien kehittämistä maakuntarajat ja toimialarajat ylittävän osaamisen kehittämistä tukevan ohjelman luomisen ja yhteistyön kautta huomioiden laajan yhteistyöverkoston mahdollisuudet. Hankkeen tavoitteet ovat
1. Kartoittaa Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien nykytilanne luovien alojen ja kulttuuritoimijoiden hankkeiden, osaamistarpeiden ja koulutustarjonnan suhteen Saimaa Skill Share Labin tarvepohjaiselle jatkokehittämiselle.
2. Kartoittaa alueen kulttuurialan ja luovien alojen toimijat sekä niihin linkittyvien toimialojen keskeiset yhteistyöstä kiinnostuneet toimijat sekä alan koulutusta tarjoavat oppilaitokset verkoston ja toimiala- ja maakuntarajat ylittävän yhteistyön ja yhteiskehittämisen pohjaksi. Tavoitteena on luoda yhteistyömalli, jossa on jo valmiina alueen toimijoita, mutta joka aktiivisesti toivottaa kaikki uudetkin toimijat mukaan.
3. Luoda jalkauttamis-, toteutus- ja tiedotussuunnitelma Saimaa Skill Share Lab toiminnalle tavoitteineen ja checkpointeineen huomioiden myös Saimaa European Region of Gastronomy 2024 kokonaisuuden tarpeet osaamisen kehittämisen suhteen.

Hankkeen toimenpiteet toteutetaan kolmessa työpaketissa, jotka ovat
Työpaketti 1. Nykytilakartoitukset
Työpaketti 2. Verkostoitumistyöpajat
Työpaketti 3. Jalkauttamis- ja toimenpidesuunnitelma Saimaa Skill Share Labille

Työpakettien tuloksena syntyy työpaketeittain seuraavat tuotokset
Tulos 1: Raportti nykytilakartoituksen tuloksista
Tulos 2: Raportti verkostotoiminnan malleista ja verkostoitumisen tuloksista
Tulos 3: Jalkauttamis- ja toimenpidesuunnitelma Saimaa Skill Share Labille ml. yhteys ja yhteiset toimintamallit Saimaa ERG 2024 toiminnan kanssa

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijainen kohderyhmä ovat alueen kulttuurin ja luovien alojen toimijat sekä näiden toimintaa tukevat sidosryhmät esimerkiksi matkailualan ja ruoka-alan toimijat. Hanke on herättänyt kiinnostusta Saimaa-ilmiön aikana tehdyn tarvekartoituksen mukaan kulttuuri ja luovien alojen toimijoissa. Kohderyhmänä ovat esimerkiksi muusikot, käsityöläiset, taiteilijat sekä lukuisat muut kulttuuri ja luovien alojen toimijat, jotka ovat halukkaita kehittymään ja luomaan uusia tuotteita ja palveluita. Tässä esiselvitys hankkeessa on nimenomaan tarkoitus kartoittaa aidosti kiinnostuneita yrityksiä.

Kohderyhmänä ovat myös muiden alojen toimijat, joiden kanssa olisi mahdollista synnyttää uudenlaisia palvelutuotteita, innovaatioita ja ansaintamahdollisuuksia (esim. Teknologia-alan yritykset). Kulttuuri ja luovien alojen mahdollisuudet esimerkiksi virtuaalitodellisuuden ja pelillistämisen kautta ovat herättäneet kiinnostusta niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla.

Ensisijainen kohderyhmä ovat myös alueen oppilaitokset, joiden toimintaan SSSL:n toiminta pyritään vakiinnuttamaan tulevaisuudessa. Esimerkiksi LAB, Karelia, Savonia ammattikorkeakoulujen kanssa on käyty keskusteluja. Lisäksi mukana on ollut alueen ammattiopistoja kuten Samiedu, Esedu ja Riveria sekä Helsingin yliopiston Ruralia instituutti.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Toissijaisia kohderyhmiä ovat alueen kehittäjät, kouluttajat ja päätöksentekijät sekä alueen asukkaat ja matkailijat sekä alueen oppilaitoksissa opiskelevat opiskelijat, joiden kautta on tarkoitus synnyttää uusia ideoita, esitellä luovien alojen mahdollisuuksia alalle pyrkiville sekä osallistaa ja innovoida tuoreita ajatusmalleja yhdessä alalla pitkään vaikuttaneiden toimijoiden kanssa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 65 293

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 65 293

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 81 616

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 81 616

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo

Seutukunnat: Joensuun, Mikkelin, Keski-Karjalan, Imatran, Pielisen Karjalan, Lappeenrannan, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Lemi, Tohmajärvi, Mikkeli, Liperi, Rautjärvi, Pieksämäki, Puumala, Luumäki, Kontiolahti, Sulkava, Kangasniemi, Savitaipale, Nurmes, Lieksa, Outokumpu, Taipalsaari, Rääkkylä, Pertunmaa, Mäntyharju, Enonkoski, Rantasalmi, Polvijärvi, Hirvensalmi, Joensuu, Kitee, Ruokolahti, Heinävesi, Savonlinna, Imatra, Juuka, Ilomantsi, Juva, Lappeenranta, Parikkala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Vaikka hanke ei ensisijaisesti suuntaudukaan sukupuolten tasa-arvoisuuteen, huomioidaan kartoituksia tehdessä myös sukupuolinäkökulma ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Vaikka hanke ei ensisijaisesti suuntaudukaan sukupuolten tasa-arvoisuuteen, huomioidaan kartoituksia tehdessä myös sukupuolinäkökulma ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Vaikka hanke ei ensisijaisesti suuntaudukaan sukupuolten tasa-arvoisuuteen, huomioidaan kartoituksia tehdessä myös sukupuolinäkökulma ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Vaikka ekologinen kestävyys ei suoranaisesti ole hankkeen keskiössä, huomioidaan kestävyys ja vastuullisuus sekä yhteistoiminnan ja verkostoitumisen edistämisessä, koulutuksessa että Saimaa Skill Share Labin toimintamallin yhtenä osana
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Vaikka ekologinen kestävyys ei suoranaisesti ole hankkeen keskiössä, huomioidaan ilmastomuutos sekä yhteistoiminnan ja verkostoitumisen edistämisessä, koulutuksessa että Saimaa Skill Share Labin toimintamallin yhtenä osana esimerkiksi digitalisaation edistämisessä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Vaikka ekologinen kestävyys ei suoranaisesti ole hankkeen keskiössä, huomioidaan kestävyys ja vastuullisuus sekä yhteistoiminnan ja verkostoitumisen edistämisessä, koulutuksessa että Saimaa Skill Share Labin toimintamallin yhtenä osana ja kasvillisuus, eliöt ja monimuotoisuus voivat ilmetä vaikkapa kulttuurituotannon yhtenä osana
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Vaikka ekologinen kestävyys ei suoranaisesti ole hankkeen keskiössä, huomioidaan kestävyys ja vastuullisuus sekä yhteistoiminnan ja verkostoitumisen edistämisessä, koulutuksessa että Saimaa Skill Share Labin toimintamallin yhtenä osana ja pinta- ja pohjavesien suojelu, maaperä sekä ilma voivat ilmetä vaikkapa kulttuurituotannon yhtenä osana
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Vaikka ekologinen kestävyys ei suoranaisesti ole hankkeen keskiössä, huomioidaan kestävyys ja vastuullisuus sekä yhteistoiminnan ja verkostoitumisen edistämisessä, koulutuksessa että Saimaa Skill Share Labin toimintamallin yhtenä osana ja Natura 200 -kohteet ja niiden suojeleminen voivat ilmetä vaikkapa kulttuurituotannon yhtenä osana
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 4
Taloudellinen kestävyys eri osa-alueineen on hankkeen keskiössä. Koulutuksella ja verkostoitumisella pyritään myös vaikuttamaan toimijoiden tietoisuuteen materiaaleista ja jätteistä ja etsimään uusia kestävämpiä muotoja toimintaansa
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 2
Taloudellinen kestävyys eri osa-alueineen on hankkeen keskiössä. Koulutuksella ja verkostoitumisella pyritään myös vaikuttamaan toimijoiden tietoisuuteen energiavalintojen suhteen ja etsimään uusia kestävämpiä muotoja toimintaansa
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Paikallisen elinkeinorakenteen kehittäminen on täysin hankkeen ydintomintaa. Hankkeella pyritään etsimään uusia toiminta- ja elinkeinomalleja erityisesti kulttuuri- ja luoville aloille yhteistoiminnassa muiden alojen kanssa
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeella pyritään etsimään uusia toiminta- ja elinkeinomalleja erityisesti kulttuuri- ja luoville aloille yhteistoiminnassa muiden alojen kanssa. Oleellinen osa tässä on myös yhteistyö mm. matkailu- ja palvelusektorin kanssa ja näille erilaisten tuotteiden ja palveluiden kehittäminen
Liikkuminen ja logistiikka 2 3
Taloudellinen kestävyys eri osa-alueineen on hankkeen keskiössä. Koulutuksella ja verkostoitumisella pyritään myös vaikuttamaan toimijoiden tietoisuuteen liikkumisen ja logistiikan suhteen ja etsimään uusia kestävämpiä muotoja toimintaansa mm. digitaalisuuen hyödyntämisellä
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Kulttuuri on näkökulmana laaja ja yksi sen merkittävä näkökulma on hyvinvointi. Kulttuuri tuo hyvinvointia alueen asukkaille ja siksi kulttuurin toimintaedellytysten parantaminen on oleellista hyvinvoinnille. Tämä on hankkeen ydintä.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Koska kulttuurisektori on kärsinyt pahasti koronasta, pyritään hankkeen avulla edistämään uudenlaisia mahdollisuuksia Itä-Suomessa ja yli toimialojen näin edistäen myös kulttuurialan toimijoiden tasa-arvoa
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Kulttuurin monimuotoisuus on hankkeen ydintä. Koska kulttuurisektori on kärsinyt pahasti koronasta, pyritään hankkeen avulla edistämään uundelaisia mahdollisuuksia Itä-Suomessa ja yli toimialojen näin edistäen alueiden ja toimialojen yhdenvertaisuutta sekä eri kulttuuristen näkökulmien yhdenvertaisuutta
Kulttuuriympäristö 9 9
Kulttuuriympäristön vaaliminen ja hyödyntäminen luo luovien alojen toimijoille uudenlaisia mahdollisuuksia, joita selvitellään tässä hankkeessa. Samalla kehitetään alueiden jo olemassa olevaa kulttuuriympäristöä
Ympäristöosaaminen 4 4
Ympäristön monimuotoisuus ja sen säilyttämisen ja esiintuomisen eri keinot luovat luoville aloille uudenlaisia toimintamahdollisuuksia, joita selvitetään täsä hankkeessa

9 Loppuraportin tiivistelmä

Saimaa Skill Share Lab (SSSL) esiselvityshanke koostui kolmesta työpaketista, joissa toteutettiin erilaisia toimenpiteitä. Alla on eriteltynä hankkeen työpakettien toimenpiteet ja tulokset:

- Työpaketti 1: Nykytilakartoitukset.
Toimenpiteet: Hankkeen aikana kartoitettiin Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien nykytilannetta luovien alojen ja kulttuuritoimijoiden hankkeiden ja koulutustarjonnan suhteen.
Tulokset: Maakunnissa on laajasti tarjolla koulutusta eri oppiasteilla kulttuuri ja luovan alan ammattilaisille. Luovat alat kuitenkin tarvitsevat koulutusta, joka vastaa työelämän osaamistarpeisiin ja tarjoaa mahdollisuuden jatkuvalle oppimiselle. Luoville aloille tehty luonnostelma osaamisen kasvattamisen polusta on hyvä esimerkki siitä, millaista täydennyskoulutusta alalle tarvitaan. Täydennyskoulutuksessa on kuitenkin tärkeä huomioida luovien alojen erityispiirteet, kuten hinnoittelun ja toiminnan kehittäminen. Geneeristen opintojen lisäksi tarvitaan kohdennettuja koulutuksia, jotta ne hyödyttäisivät luovien alojen toimijoita tehokkaasti. Hankkeen aikana on noussut esiin ajatus oppilaitoskoordinaattorin tarpeesta, joka ylimaakunnallisesti yhdistäisi eri oppilaitokset ja koulutustarjonnan. Lisäksi koordinaattori edistäisi verkostoitumista ja tarjoaisi ajantasaista tietoa alalla tapahtuvista trendeistä ja resursseista.
Kartoituksissa havaittiin myös, että alueella on ollut ja on edelleen toiminnassa useita hankkeita, jotka ovat pyrkineet edistämään luovien alojen ja kulttuuritoimijoiden asemaa. Useat näistä ovat SSSL:n tavoin olleet myös kiinnostuneita yhteistyöverkostojen rakentamisesta ja osaamisen vahvistamisesta. Tämä viestii siitä, että tahtotila kehittämiselle on olemassa, mutta alojen ja toimijoiden pirstalaisen luonteen vuoksi tämä voi olla haastavaa.
Työ- ja elinkeinoministeriö on helmikuussa 2023 julkaissut Itäisen Suomen kehittämisvision, jossa keskitytään luomaan tulevaisuususkoa alueelle. Visiossa elinkeinot, osaaminen, koulutus ja TKI vahvistavat alueen elinvoimaa. Hankkeen tuloksien perusteella voidaan todeta, että Saimaa Skill Share Lab konsepti soveltuisi hyvin Itäisen Suomen visioon elinkeinoelämän ja oppilaitosten yhdeksi yhteistyömalliksi.

- Työpaketti 2: Verkostoitumistyöpajat koulutusorganisaatioille ja luovien alojen toimijoille, verkostomaisen toiminnan ja toimivien toimintamallien kartoitus.
Toimenpiteet: Hankkeen aikana hankehenkilöstö järjesti osallistavia työpajoja, joiden tarkoituksena oli kannustaa ja mahdollistaa osallistujien aktiivinen osallistuminen ja vuorovaikutus. Työpajojen tarkoituksena oli kartoittaa ylimaakunnallisen yhteistyön kuvioita, mahdollisuuksia, koordinaatiota ja toimintamalleja, keskittyen erinäisiin teemoihin, kuten tuotteistamiseen ja hinnoitteluun, yrittäjyyteen ja kannattavaan liiketoimintaan. Lisäksi työpajat nähtiin mahdollisuutena luoda tulevaisuuden verkostoja eri toimijoiden kesken. Työpajoista syntynyt materiaali kerättiin yhteen ja kirjoitettiin puhtaaksi, ja tuloksia tarkasteltiin yhtenä kokonaisuutena johtopäätöksiä varten. Hankehenkilöstö osallistui myös erinäisiin muihin tilaisuuksiin, kuten kokouksiin ja verkostoitumistilaisuuksiin, jossa tiedotettiin hankkeesta ja samaan tapaan kerättiin ajatuksia ja ideoita tähdellisistä teemoista. Näitä olivat esimerkiksi: 1) osallistuminen Pohjois-Karjalan maakuntaliiton järjestämään luovien alojen työpajaan, 2) Pohjois-Karjalan maakuntaliiton POKAT-ryhmän kokous, 3) Business Joensuun LUOVA-projektin kanssa järjestetyt kuukausittaiset luovien alojen kahvit, 4) Kaakkois-Suomen ELO verkoston & Luovien alojen verkoston aamukahvit ja 5) Kaakkois-Suomen luovien alojen verkostojen kokoukset.
Tulokset: Työpajojen tuloksena syntyi toimenpide ehdotuksia Saimaa Skill Share Labin verkostomaisen työskentelyn vahvistamiseksi. Tuloksista nousi erilaisia näkökohtia verkostomaisen toimintamallin kehittämiseen luovien ja kulttuurialojen toimijoille, jotka tässä nimellisesti listattuna: yhteinen tavoite, lisäarvo toimijoille, luovat tapaamiset ja yhteistyövälineet, koordinaattorit, pilottikokeilut, sitouttaminen, motivaattorit, luova ja houkutteleva brändi sekä viestintä.

- Työpaketti 3: Jalkauttamis-, toteutus- ja tiedotussuunnitelma Saimaa Skill Share Labille
Toimenpiteet: Esiselvityshankkeen tavoitteena oli luoda toimintamalli ja tavoitteet Saimaa Skill Share Labille. Tämän lisäksi tarkoituksena oli luoda konkreettinen suunnitelma toteutukselle, viestinnälle ja markkinoinnille. Toimenpiteitä toteutettiin yhdessä toisten työpakettien kanssa, ja niihin kuului muun muassa toimijoiden sitouttaminen ja verkoston luominen, suunnitelmat Saimaa Skill Share Lab konseptin tavoitteista ja visiosta sekä lanseerauksesta, huomioiden samalla Saimaa ERG 2024 kokonaisuuden tarpeet osaamisen kehittämisen suhteen. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, että esiselvityshankkeelle ei olla lähitulevaisuudessa hakemassa jatkohanketta, jossa SSSL konseptia vietäisiin eteenpäin, sillä konseptin eteenpäin vieminen vaatisi yhden vahvan koordinoivan tahon. Tästäkin huolimatta SSSL esiselvityshankkeessa luotiin tulevaisuuden toimintamalli luovien alojen kehittämiseksi, jossa annetaan ehdotuksia toteuttamisen tueksi.
Tulokset: Esiselvityshankkeen aikana kävi ilmi, että SSSL konseptille ei vielä tässä vaiheessa ole tulossa jatkohanketta, joka jalkauttaisi toimenpiteet. Tuloksena voidaan kuitenkin todeta, että Saimaa Skill Share Labissä nähtiin potentiaalia olla osana jotakin isompaa kokonaisuutta, eli sitoutua jonkun toisen klusterin alle toiminnan varmistamiseksi. Mahdollisessa klusterissa oppilaitosten rooli luontaisesti voisi osaamisen kehittämisen vahvistaminen. Vaikka SSSL:le ei vielä tässä vaiheessa löydetty tätä niin sanottua kotipesää, on työpaketti kolmosen tuloksena syntynyt toimenpidesuunnitelma konseptin tulevaisuudelle, joka käsittää kuvauksen toimintamallista, tavoitteista, jalkauttamis- ja toteutussuunnitelman sekä markkinointi- ja viestintäsuunnitelman.

Vaikka esiselvityshankkeessa ei päästy luomaan Saimaa ERG 2024 juhlavuodelle alkuperäisen suunnitelman mukaista koulutustarjontaa, hankkeessa luotiin yhteistyössä ERG:n kanssa Taste Saimaa-sivustolle koulutustarjotin, jonne alueen oppilaitoksia kannustettiin tuottamaan tietoa osaamispolun teeman koulutuksista.