Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78744

Hankkeen nimi: Ruokamaakunta Nyt! - 11 000 vuotta eteläkarjalaista gastronomiaa jatkuvassa kattauksessa

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.1. Pk-yritystoiminnan vahvistaminen erityisesti digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2022 ja päättyy 30.11.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1474763-1

Jakeluosoite: Ilkantie 4

Puhelinnumero: 0294519253

Postinumero: 00400

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.humak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Iso-Aho Juha

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juha.iso-aho(at)humak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400349202

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ruokamaakunta Nyt! - 11 000 vuotta eteläkarjalaista gastronomiaa jatkuvassa kattauksessa

Tavoitteet:

Ruokamaakunta Nyt! - 11 000 vuotta eteläkarjalaista gastronomiaa jatkuvassa kattauksessa -hanke tähtää Etelä-Karjalan nostamiseen kiinnostavaksi ruokamatkailukohteeksi hyödyntämällä historiatietoa maakunnan ruokaperinteistä kivikaudelta nykyaikaan. Tavoitteen asettelu kytkeytyy vireillä olevaan European Region of Gastronomy -tittelin (ERG) vuoden 2024 hakuun, jossa Etelä-Karjala on mukana yhdessä Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan kanssa. Etelä-Karjalalla on omaleimaisen ruokakulttuurin tarjonnassa ja esilletuomisessa vielä paljon kehittämistarpeita, jotta maakunnassa voidaan olla ERG-tittelin tavoitteiden tasolla. Covid 19 -pandemian kaltoin kohtelemat matkailu-, tapahtuma- ja ravintola-ala tarvitsevat Etelä-Karjalassakin uusia kilpailutekijöitä sekä päivittyvää osaamista ja uudenlaisia tapoja toimia selvitäkseen kriisin yli. Kestävästi tuotettu, laadukas ja omaleimainen ruokatarjonta on yksi merkittävä keino, kun halutaan erottautua kilpailijoista ja houkutella maakuntaan uusia asiakasryhmiä.

Etelä-Karjalassa on vuosina 2018 - 2019 julkaistu laaja maakuntahistoriateos, jonka sisällöt ansaitsevat laajemman yleisön. Teoksissa on paljon tietoa myös alueen ruokahistoriasta ja siihen liittyviä tarinoita, joiden avulla voidaan elävöittää maakunnan yritysten ruokatarjontaa. Vanhoissa ruokaperinteissä on lisäksi piirteitä, joiden kautta voidaan edistää kestävää ruokatuotantoa ja tukea maakunnan vähähiilisyystavoitteita.

Toimenpiteet:

Tavoitteisiin pyritään kuuden työpaketin kokonaisuudella. Työpaketti 1 on "HUB eli yhteinen työtila", jossa maakunnan ruoka-alan yritysten ja kehittämisorganisaatioiden yhteisellä, viikoittaisella kehittämistoiminnalla tuotetaan uusia ideoita ja tuoteaihioita yritysten itsensä jatkokehiteltäväksi. Työpaketissa 2 tutkitaan Etelä-Karjalan maakuntahistoriateosten ja muiden aineistojen pohjalta maakunnan "Ruokahistoriaa kivikaudelta nykypäivään" ja siirretään samalla reaaliaikaisesti syntyvää tietoa hankkeen HUB-toiminnan ja tapahtumien käyttöön sekä reagoidaan hubista tuleviin tietotarpeisiin. Työpaketissa 3 "Perinneruoista trendiherkuiksi, pellolta tuotteiksi ja tarjolle" toimitaan hubissa, konkreettiseen kokeiluun mahdollistavissa koekeittiötiloissa ja historiallisissa sekä muissa teemaan liittyvissä ympäristöissä. Työskentelyyn osallistetaan alueen yrityksiä yrityksiä koko prosessin ajan, jotta reseptit ja tuotteet palvelisivat näitä toimijoita myös hankkeen jälkeen. Työpaketissa 3 kiinnitetään huomiota myös maakunnan oman raaka-ainetuotannon laajempaan hyödyntämiseen ja saatavuuden kehittämiseen. Työpaketissa 4 tuotetaan "Ruokatietoa ja tietoiskuja digimuotoon ja somealustoille" yritysten ja myös asiakkaiden käytettäväksi. Työpaketti 5 on otsikoltaan "Ruokatapahtumia maakunnan täydeltä", ja siinä paitsi kartoitetaan maakunnan olemassa olevat ruokatapahtumat ja tuotetaan niistä vuosikello, myös konseptoidaan ja pilotoidaan uusi maakunnallinen ruokatapahtuma. Työpaketti 6 koostuu hankkeen hallinnoinnista, koordinoinnista ja viestinnästä. Toimenpiteiden toteuttamisesta vastaavat hankkeessa Humanistinen ammattikorkeakoulu, LAB-ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan museot sekä Kulttuuritila Nuijamies.


Tulokset:

Kehittämistyön tuloksena syntyy uusia tuoteaihioita ja ideoita sekä tapahtumia, joissa uutta tietoa ruokahistoriasta sovelletaan modernilla ja kestävällä tavalla. Kehittämistyön tulokset dokumentoidaan mm. resepteiksi, videoiksi ja podcasteiksi, jotka ovat hankkeen jälkeen digitaalisilla alustoilla yritysten käytettävissä omassa tuotekehityksessään. Mukana olevat yritykset aktivoituvat nostamaan omassa tuote- ja palvelutarjonnassaan esiin paikallista ja alueellista ruokaperinnettä ja kehittävät markkinoille uusia kilpailukykyisiä ruoka- palvelu- ja tapahtumatuotteita. Yritysten kyky reagoida ja kehittää uutta kasvaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat ruokamatkailuketjussa toimivat yritykset, kuten ravintolat, kahvilat, pitopalvelut, leipomot, elintarvikejalostajat, vähittäiskaupat, maatilat, ohjelmapalveluyritykset ja kulttuurimatkailuyritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Keskeisin välillistä kohderyhmistä on ruokamatkailupalveluiden loppukäyttäjät eli asiakkaat. Muita välillisiä kohderyhmiä alueelliset matkailuorganisaatiot, yrittäjäjärjestöt, oppilaitokset sekä kulttuuritoimijat, kuten kulttuurilaitokset sekä kolmannen sektorin toimijat ja kunnat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 178 096

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 94 666

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 243 749

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 129 564

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Savitaipale, Lemi, Rautjärvi, Luumäki, Taipalsaari, Ruokolahti, Imatra, Lappeenranta, Parikkala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Toimintaympäristön analyysissa on kiinnitetty huomiota ensi sijassa ruokaketjuun ja siihen liittyviin toimialoihin suhteessa hankkeen tavoitteisiin. Sukupuolinäkökulma ei ole noussut erityisesti esille tässä tarkastelussa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Ruokamaakunta Nyt! -hankkeessa ei erotella edistettäviä tuote- tai palveluaihioita sen mukaan, mistä ehdotukset hubiin tulevat. Voi kuitenkin olla syytä kannustaa etenkin naisvaltaisia mikroyrityksiä tavoittelemaan kasvun mahdollisuuksia. Hankkeessa pyritään kannustamaan alueen elinvoimaisuutta tukevaan kasvuun sukupuolesta riippumatta. Ruokahistorian esiin nostaminen tuo näkyville ns. mikrohistoriaa, jossa naisten rooli on menneinäkin vuosisatoina ollut vahva perheiden ja kyläyhteisöjen arjen kannattelijoina ja myös innovaattoreina.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke toteutetaan tasa-arvoisesti, mutta tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Ruoka on yksi elämänalue, jossa yksittäisenkin ihmisenkin on helppo tehdä ekologisesti kestäviä valintoja. Siten myös Ruokamaakunta nyt! -hanke kiinnittää huomiota ekologiseen kestävyyteen ja pyrkii nostamaan sitä esille, kun tuotteita ja palveluita kehitetään yhdessä yritysten kanssa. Hanke huomioi toimissaan ruoan kulutuksen määrällisesti sekä laadullisesti. Ruokahävikin vähentäminen on yksi tärkeistä ja helposti konkretisoitavista näkökulmista. Etelä-Karjalaan sijoittuva Ruokamatkailu nyt! -hanke panostaa lähiruokaan, jolloin kuljetusmatkat ovat mahdollisimman lyhyitä. Tämä vähentää osaltaan fossiilisten polttoaineiden kulutusta sekä pakkausmateriaalien tarvetta. Hankkeen lyhyt kesto rajoittaa kasvukausien määrän ja mahdolliset toistot. Ruokamatkailu nyt! -hanke pyrkii silti huomioimaan sesongit ja panostaa mm. juureksiin ja marjoihin sekä kotoisiin raaka-aineisiin. Raaka-ainevalintojen merkitystä voidaan korostaa hankkeen luonteen mukaisesti historiaan nojautuen: vanhastaan ruoka on ollut kausiruokaa, koska nykyiset, energiaa kuluttavat kuljetus- ja säilytysmahdollisuudet olivat rajalliset.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Ruokamaakunta nyt! -hankkeessa ilmastonmuutosta voidaan peilata maakuntahistorian kautta ja tuoda ilmastonmuutoksien aiheuttamia riskejä esille nykypäivään peilaamalla. Ilmastonmuutos voi tulevaisuudessa vaikuttaa ruoan tuottamisen mahdollisuuksiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 2
Hanke panostaa lähiruokaan. Kun tuotanto on vastuullista, se voidaan tuoda esille yhtenä asiakkaiden ostopäätökseen vaikuttavana asiana. Kun raaka-aineiden tuotantotavat ovat kilpailuetu, se myös kannustaa yhä enemmän / yhä useampia huomioimaan luonnon hyvinvointia tukevia tuotantotapoja.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Vedet kytkeytyvät hankkeeseen ennen kaikkea Saimaan kautta. Matkailussa Saimaan valttina on puhtaus (Purest Finland). Puhtaiden vesistöjen merkityksellisyys nousee esille hankkeessa, ja aiheen toivotaan mietityttävän myös Saimaata laajemmin (vrt. keskieurooppalaiset matkailijat) Kuten edellisessä kohdassa, tuotantotavoilla on vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei ole nähtävissä, että hankkeella olisi vaikutusta Natura-alueisiin. Mikäli hankkeen toimenpiteitä toteutetaan Natura-alueilla, niissä toimitaan vastuullisesti ja kestävästi, alueen luontoarvoja korostaen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 3
Ruokamaakunta Nyt! -hankkeessa kiinnitetään huomiota ruokahävikin määrään ja tavoitellaan sen pienentämistä. Vastuullisuudesta kiinnostuneen asiakkaan näkökulmasta ruokahävikkiä kannattaa tuoda myös esille. Lähiruoka lyhentää kuljetusmatkoja, ja tämän toivotaan vaikuttavan pakkaustarpeeseen. Yhteistyöllä toimien materiaalien määriä voidaan optimoida. Monessa vuokramökissä ei ole kierrätysmahdollisuutta esim. biojätteille. Jos hankkeeseen tulee mukaan tällaisia yrityksiä suoraan tai välillisesti, asiaa voidaan tuoda esille. Luontomatkailuun / luontoelämysruokailuun liittyvissä kokeiluissa painotetaan sitä, että luontoon vietävät asiat tuodaan sieltä myös pois, mutta myös kierrätetään oikeaoppisesti. Kierrätysmahdollisuuksista kertomisen merkitystä asiakkaille painotetaan – moni haluaa toimia oikein, mutta toiminnan pitää olla mahdollisimman helppoa eli tiedon saatavuus auttaa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 3
Ruokamaakunta Nyt! -hanke panostaa lähiruokaan, jossa tuotannon maksimointi ei ole ensisijainen tavoite. Tuotanto on ns. pienimuotoista, ja paikallisten, uusiutuvien energialähteiden käyttäminen on mahdollista. Osatoteuttajana toimivalla LAB-ammattikorkeakoululla on vähähiilisyyteen panostavia hankkeita esim. Maaseudun vähähiiliset energiaratkaisut, joiden tuottamia oppeja voidaan välittää myös Ruokamatkailu nyt! -hankkeeseen osallistuville yrityksille.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 5
Ruokamaakunta Nyt! -hankkeen laajempi päätavoite on Etelä-Karjalan elinkeinorakenteen suotuisa kehitys. Hanke panostaa yhteiseen toimimiseen ja tuotteistamiseen, laajempaan näkyvyyteen, mielikuviin ja mieleen jäämiseen. Hanke vahvistaa käsityksiä ruokaperinnöstä ja luo sen kautta uusia Etelä-Karjalaan sopivia tuotteita ja palveluita. Tavoitteena on luoda pohja sille, että Etelä-Karjala on tulevaisuudessa tunnettu ruoastaan ja haluttu kohde vierailla ja ostaa tuotteita ja palveluita. Paikalliset resurssit ovat avainasemassa. Tarkoituksena on, että kuluttajan ja tuottajan välille saadaan yhteys, ja vastuullinen ruokaketju on kilpailuetu. Laajassa näkökulmassa Ruokamatkailu nyt! tukee omavaraisuutta ja kotimaisen ruokatuotannon säilymistä. Ruokaan kytkeytyy tuottajia ja jalostajia, ravintoloita, kauppoja, suoramyyntipisteitä, ohjelmapalveluyrityksiä ja majoitustoimintaa. Hub-toiminta tukee ideoiden yhdessä kehittämistä liiketoiminnaksi. Osallistuvalle yritykselle hanketoimijat tulevat tutuiksi, ja myös jatkossa yhteistyö nähdään mahdollisuutena. Hanke tukee myös yritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Tavoitteena ei ole ainoastaan luoda ruokatuotteita, vaan sitoa ruokaan siihen liittyvää taustaa, tarinoita ja elämyksiä, joita tallennetaan myös digitaaliseen muotoon. Ruokamaakunta Nyt! -hankkeen moniulotteinen toteuttajajoukko pyrkii varmistamaan, että kehitystyöhön osallistuvat yritykset sisäistävät myös ruoan muut kuin energialähteenä toimivat merkitykset. Jo kehitysvaiheessa ruoka sidotaan aineettomiin merkityksiin, laatuun, vastuullisuuteen, nauttimiseen ja elämiseen. Kuluttajalla sanoittamisen merkitystä tuodaan esille koko hankkeen ajan. Tavoitteena on, että hankkeeseen osallistuvat yritykset jatkavat kehitystyötä hankkeen jälkeen, kun Ruokamaakunta Nyt! -osallistuminen on kerryttänyt niille positiivisia kokemuksia ja oppimista.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Etelä-Karjalaan sijoittuva Ruokamaakunta Nyt! -hanke panostaa lähiruokaan, jolloin kuljetusmatkat ovat mahdollisimman lyhyitä ja joka vähentää fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Yhteistyö ja toimitusketjujen miettiminen voivat osaltaan auttaa kuljettamistarpeen vähentämisessä. Ruokamatkailu nyt! -hankkeeseen liittyy luontomatkailutoteutuksia. Osa kohteista voi olla esim. pyöräillen saavutettavissa ja ruokanäkökulma on silloin fine dining -syömisen sijaan retkieväiden elämyksellisyyttä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 3
Osatoteuttajista LAB-ammattikorkeakoulu toteuttaa hanketta HELMI: Hyvinvointia liikkumista, elinympäristöstä ja matkailusta -kasvualustansa kautta, joten hyvinvointinäkökulmaa on painotettu jo hankevalmisteluvaiheessa. Ruoka voi edistää hyvinvointia erilaisista näkökulmista esim. ravitsemuksellisuuden lisäksi voidaan panostaa syömistapahtumaan hyvinvointia edistävänä asiana. Osatoteuttajana toimiva Museot on tuonut jo valmisteluvaiheessa esille ruoan sosiaalista merkitystä ja valmistelussa onkin keskusteltu yhdessä syömisen kulttuurin edistämisestä. Konkreettinen esimerkki yhteisöllisyydestä on myös Etelä-Karjalan kahvittelukulttuuri nisuineen. Ruokamatkailu nyt! -hankkeessa ruoka ei ole vain ruokaa, vaan paljon muuta, hyvinvointia tukevaa, ja juuri tämä on tarkoitus paketoida houkutteleviksi tuotteiksi ja palveluiksi. Ruokaketjun vastuullisuuteen liittyvät myös työhyvinvointi sekä eläinten hyvinvointi.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Jos hankkeeseen osallistuvat yritykset olisivat selvästi jakautuneet toista sukupuolta painottavasti, hankkeessa mietitään, mitkä ovat syyt ja miten tavoitettaisiin muita.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Etelä-Karjalalla on pitkä historia rajamaakuntana, jonka yli rajat ovat liikkuneet. Ruokaperintöön on jo pitkän ajan sitoutunut vaikutteita eri alueilta. Vaikka Ruokamaakunta Nyt! - 11 000 vuotta eteläkarjalaista gastronomiaa jatkuvassa kattauksessa -hankkeessa pureudutaankin juuriin, kehitysprosessista ulos tulevat tuotteet peilaavat monikulttuurista nykyaikaa. Etelä-Karjalassa on ruokaan liittyviä yrityksiä, joiden vetäjä ei ehkä syntymästään asti ole ollut suomalainen tai eteläkarjalainen. Ruokaperinnön tuoreuttamisessa ja maakunnan ruokamatkailun vetovoimaisuuden lisäämisessä olisikin pirteä lisä saada mukaan ruokayrittäjiä monipuolisesti. Kun osallistuvia yrityksiä mietitään, on syytä käydä avoimesti läpi koko yrityspotentiaalia. Ruokaa ja ruokamatkailua voidaan tarkastella myös maaseudun ja kaupunkialueiden välisellä yhteydellä.
Kulttuuriympäristö 6 5
Hankkeen nimi Ruokamaakunta Nyt! – 11 000 vuotta eteläkarjalaista gastronomiaa jatkuvassa kattauksessa kertoo tiiviistä yhteydestä menneisyyden ja nykyhetken välillä. Suomalainen ruokakulttuuri ruokineen ja tapoineen ammentaa luonnosta, historiasta, kulttuurista ja jopa identiteetistä. Hankkeen tavoitteena on toisaalta säilyttää alueellista ruokaperinnettä, mutta ennen kaikkea tuoda sitä eläväksi ja tiedostetuksi uudistamalla sitä nykypäivään sopivaksi. Tavoitteena ei ole ainoastaan ruokatuotteita, vaan myös niihin liittyvää taustaa, tarinoita ja elämyksiä sekä paikkoja. Hanke tuo näkyväksi 11 000 vuoden kehityskaarta ja pyrkii osaltaan nostamaan paikallisen ruoan arvostusta. Kuluttajat luovat ruokakulttuuria päivittäisillä valinnoillaan. Hankkeen tavoitteena on nostaa positiivista ylpeyttä Etelä-Karjalan ruokakulttuurista.
Ympäristöosaaminen 0 2
Ruokamaakunta Nyt! -hankkeen vaikutukset ympäristöosaamiseen ovat välillisiä. Etelä-Karjalan innovaatiostrategian yksi kärkialoista on puhdas energia ja ympäristö. Näitä voidaan tuoda esille esim. tuotantoketjujen yhteydessä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ruokamaakunta Nyt! - 11 000 vuotta eteläkarjalaista gastronomiaa jatkuvassa kattauksessa -hanke, joka toteutettiin 1.9.2022 – 30.11.2023 tähtäsi Etelä-Karjalan nostamiseen kiinnostavaksi ruokamatkailukohteeksi hyödyntämällä historiatietoa maakunnan ruokaperinteistä kivikaudelta nykyaikaan. Tavoitteen asettelu kytkeytyi European Region of Gastronomy -tittelin (ERG) vuoden 2024 hakuun, jossa Etelä-Karjala oli mukana yhdessä Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan kanssa. Titteli myönnettiin alueelle tammikuussa 2023.

Etelä-Karjalalla oli havaittu olevan omaleimaisen ruokakulttuurin tarjonnassa ja esilletuomisessa vielä paljon kehittämistarpeita, jotta maakunnassa voitaisiin olla vuodelle 2024 myönnetyn Saimaa European Region of Gastronomy tunnustuksen tavoitteiden tasolla. Covid 19 -pandemian kaltoin kohtelemat matkailu-, tapahtuma- ja ravintola-ala tarvitsivat Etelä-Karjalassakin uusia kilpailutekijöitä sekä päivittyvää osaamista ja uudenlaisia tapoja toimia selvitäkseen kriisin yli. Kestävästi tuotettu, laadukas ja omaleimainen ruokatarjonta oli tunnistettu merkittäväksi keinoksi erottautumiseen kilpailijoista ja uusien asiakasryhmien houkuttelemiseen maakuntaan.

Etelä-Karjalassa oli vuosina 2018 - 2019 julkaistu laaja maakuntahistoriateos, jonka sisällöt ansaitsivat laajemman yleisön. Teoksissa on paljon tietoa myös alueen ruokahistoriasta ja siihen liittyviä tarinoita, joiden avulla voidaan elävöittää maakunnan yritysten ruokatarjontaa. Vanhoissa ruokaperinteissä on lisäksi piirteitä, joiden kautta voidaan edistää kestävää ruokatuotantoa ja tukea maakunnan vähähiilisyystavoitteita.

Toimenpiteet:

Tavoitteisiin pyrittiin kuuden työpaketin kokonaisuudella.

Työpaketti 1 oli "HUB eli yhteinen työtila", jossa maakunnan ruoka-alan yritysten ja kehittämisorganisaatioiden yhteisellä kehittämistoiminnalla tuotettiin uusia ideoita ja tuoteaihioita yritysten itsensä jatkokehitettäväksi. Alun perin viikoittaiseksi aiottu toiminta osoittautui tarkoituksenmukaisemmaksi toteuttaa noin kuukauden välein pidettyinä teemoitettuina työpajatilaisuuksina.

Työpaketissa 2 tutkittiin Etelä-Karjalan maakuntahistoriateosten ja muiden aineistojen pohjalta maakunnan "Ruokahistoriaa kivikaudelta nykypäivään" ja siirrettiin samalla reaaliaikaisesti syntyvää tietoa hankkeen HUB- ja työpajatoiminnan sekä tapahtumien käyttöön sekä reagoidaan näistä nouseviin
tietotarpeisiin. Hankkeessa tuotettua historia-aineistoa tallennettiin myös Etelä-Karjalan museon kokoelmiin, jossa se jää yleisön nähtäville hankkeen jälkeen mm. museon pysyvän kokoelmanäyttelyn osana.

Työpaketissa 3 "Perinneruoista trendiherkuiksi, pellolta tuotteiksi ja tarjolle" toimittiin
konkreettisen kokeilun mahdollistavissa koekeittiötiloissa ja historiallisissa sekä muissa teemaan liittyvissä
ympäristöissä. Työskentelyyn osallistettiin alueen yrityksiä yrityksiä koko prosessin ajan, jotta reseptit ja tuotteet palvelisivat näitä toimijoita myös hankkeen jälkeen. Työpaketissa 3 kiinnitettiin huomiota myös maakunnan oman raaka-ainetuotannon laajempaan hyödyntämiseen ja saatavuuden kehittämiseen.

Työpaketissa 4 tuotettiin "Ruokatietoa ja tietoiskuja digimuotoon ja somealustoille" yritysten ja myös asiakkaiden käytettäväksi. Tuloksena syntyi useita videoita, valokuvia, podcasteja, tv-mainoskampanja sekä hankkeessa tuotetun ruokahistoriallista tietoa ja ruokareseptejä kokoava suomen- ja englanninkielinen julkaisu, joka sähköisen muodon lisäksi toteutettiin painettuina kirjoina.

Työpaketti 5 oli otsikoltaan "Ruokatapahtumia maakunnan täydeltä", ja siinä konseptoitiin ja pilotoitiin neljä uutta eri historiallisiin vaiheisiin liittyvää ruokaa ja kulttuuria ja historiaa yhdistelevää yleisötapahtumaa Etelä-Karjalaan. Tapahtumat toteutettiin yhdessä yritysten ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Lisäksi järjestettiin kaksi ammattilaisille suunnattua tapahtumaa.

Työpaketti 6 koostui hankkeen hallinnoinnista, koordinoinnista ja viestinnästä.

Toimenpiteiden toteuttamisesta vastasivat hankkeessa Humanistinen ammattikorkeakoulu, LAB-ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan museot sekä Kulttuuritila Nuijamies.

Tulokset:

Kehittämistyön tuloksena syntyi yrityksille uusia tuotteita, tuoteaihioita ja -ideoita sekä ruokateemaisia kulttuuritapahtumia, joissa uutta tietoa ruokahistoriasta sovellettiin modernilla ja kestävällä tavalla. Kehittämistyön tulokset dokumentoitiin muun muassa resepteiksi, videoiksi ja podcasteiksi, jotka ovat hankkeen jälkeen digitaalisilla alustoilla sekä osittain myös painettuina yritysten käytettävissä omassa tuotekehityksessään. Hankkeen tuloksena koottiin myös uutta tietoa alueen ruokahistoriasta ja tuotiin esille nykypäivän ruokatuotantoa ja -tuottajia.

Mukana olevat yritykset aktivoituivat nostamaan omassa tuote- ja palvelutarjonnassaan esiin paikallista ja alueellista ruokaperinnettä ja olivat mukana kehittämässä markkinoille uusia kilpailukykyisiä ruoka- palvelu- ja tapahtumatuotteita.