Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78756

Hankkeen nimi: Heijastuksia - museot luontoperustaisen liiketoiminnan kehittämisalustoina

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.1. Pk-yritystoiminnan vahvistaminen erityisesti digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2022 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Imatran kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0159216-7

Jakeluosoite: Virastokatu 2

Puhelinnumero: 0206172253

Postinumero: 55100

Postitoimipaikka: Imatra

WWW-osoite: http://www.imatra.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hynninen Tarja

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankekoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tarja.hynninen(at)imatra.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0206172340

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on uudenlaisten luontomatkailutuotteiden ja ansaintalogiikoiden kehittämisen avulla vahvistaa pk-yritystoimintaa Etelä-Karjalan alueella sekä tukea matkailu- ja muiden yritysten elpymistä koronaepidemiasta. Samalla vahvistetaan Imatralle tulevan erä- ja luontokulttuurimuseon toimintaedellytyksiä, museon ympärille jo muodostunutta yritys-, yhdistys- ja oppilaitosyhteistyöverkostoa ja koko maakunnan elinvoimaa.

Imatran kaupungin hallinnoimassa hankkeessa järjestetään kolmeosainen pk-yrityksille suunnattu työpajasarja, jonka puitteissa rakennetaan, testataan ja konseptoidaan uudenlaisia luontomatkailutuotteita ja ansaintalogiikoita. Erityistä huomiota kiinnitetään luonnon kestävään ja ei-materiaaliseen hyödyntämiseen perustuvien elinkeinojen kehittämiseen. Työpajat toteutetaan osatoteuttajina toimivien yliopistojen eli LUT-yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Taideyliopiston monitieteellisenä (tiede, taide, teknologia) yhteistyönä. Työpajasarjan ohella hankkeen toimenpiteitä ovat alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen, erityisesti Eurooppaan suuntautuva verkostoituminen sekä kooste ja viestintä hankkeen tuloksista.

Hankkeen tuloksena Etelä-Karjalan ja laajemmin Saimaan alueen yritys- ja toimijaverkosto vahvistuu ja kansainvälistyy, mikä monipuolistaa alueen elinkeinorakennetta ja tuo lisäarvoa tulevan erä- ja luontokulttuurimuseon toimintaan. Lisäksi syntyy uudenlaisia luontomatkailutuotteita ja yrityksiä. Työpajatyöskentelyn kautta syntyy luontoperustainen tuotekehitysympäristö paikallisten, tulevaan museoon linkittyvien yritysten kanssa sekä uudenlainen konsepti luontoperustaisten tuotteiden kehittämiseen. Työpajaprosessista ja sen tuloksista tehdään kooste, jota levitetään digitaalisia kanavia hyödyntäen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Alueen mikro- ja pk-yritykset

4.2 Välilliset kohderyhmät

Tulevan Erä- ja luontokulttuurimuseon asiakkaat, Järvi-Suomen alueen matkailijat, Saimaa Unesco Global Geoparkin ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön ylläpitämien kohteiden kävijät. Luontomatkailusta kiinnostuneet matkailijat ympäri Eurooppaa ja maailmaa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 140 574

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 116 594

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 175 720

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 145 744

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Rautjärvi, Taipalsaari, Savitaipale, Lemi, Luumäki, Imatra, Lappeenranta, Ruokolahti, Parikkala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Vuonna 2020 Suomessa oli noin 211300 yel-vakuutettua yrittäjää, joista naisia noin kolmasosa (Eläkeyhtiö Varman tilastotieto 19.11.2021). Yliopistojen kokemusperäisen tiedon pohjalta naisyrittäjillä on suurempi kynnys teknisesti monimutkaisempiin alustoihin. Tilastokeskuksen v. 2019 julkaisema tilasto yrittäjien ikä- ja sukupuolirakenteesta osoittaa, että naisvaltaiset yritykset keskittyvät erityisesti terveys- ja sosiaalipalvelualoille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen työpajoissa rakennetaan luontoperustainen matalan kynnyksen tuotekehitysympäristö. Työpajoihin osallistuminen ei edellytä vahvaa teknologista osaamista. Hankkeessa kannustetaan naisia luontomatkailua tukevan yritystoiminnan piiriin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 8
Hankkeessa kehitetään luontolähtöisiä tuotteita ja palveluita kestävän kehityksen periaatteella. Keskeisenä ajatuksena on luonnon kestävä hyödyntäminen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Uusien konseptien rakentamisessa huomioidaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon vähentäminen mm. teknologiaa ja digitaalisia ratkaisuja hyödyntämällä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeen keskiössä on Imatran ja laajemmin Etelä-Karjalan alueen elinvoiman vahvistaminen uusien luontomatkailutuotteiden ja yritysten synnyttämisen kautta. Hanke tukee tulevan Erä- ja luontokulttuurimuseon ympärille kehittyvää liiketoimintaa ja kansallisten ja kansainvälisten verkostojen vahvistumista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 3
Hankkeessa kehitetään mm. ei-materiaalisia luontoperustaisia tuotteita.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 2
Uudet luontomatkailutuotteet edistävät käyttäjiensä hyvinvointia monin tavoin. Luonnossa liikkumisella on todennettuja hyvinvointivaikutuksia (esim. www.luontoon.fi). Vahvistuva yritystoiminta lisää hyvinvointia myös välillisesti virkistyneen elinkeinoelämän kautta.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
TEM:n julkaisun (Julkinen tuki matkailuhankkeisiin Suomessa 2014-2020) mukaan matkailualan toimijat hyötyvät kestävän matkailun ja digitalisaation edistämisestä sekä tiedolla johtamisen paremmasta hyödyntämisestä. Hanke edistää tasa-arvoa levittämällä hankkeen tuloksia digitaalisuuden kautta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 3 3
Hankkeessa rakennetaan yhteyksiä luonto- ja kulttuuriympäristöjen välille.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Heijastuksia – museot luontoperustaisen liiketoiminnan kehittämisalustoina -hankkeen tavoitteena oli kehittää uudenlaisia kestäviä luontomatkailutuotteita ja ansaintalogiikoita ja vahvistaa pk-yritystoimintaa Etelä-Karjalan alueella sekä tukea matkailu- ja muita yrityksiä niiden elpyessä koronapandemiasta. Hankkeen tuloksena Saimaan alueen yritys- ja toimijaverkosto vahvistui ja kansainvälistyi, mikä monipuolisti alueen elinkeinorakennetta ja toi lisäarvoa tulevalle erä- ja luontokulttuurimuseolle. Hankkeessa järjestettiin yliopistojen vetämiä työpajoja ja seminaareja, jotka tukivat monipuolistumista ja kansainvälistymistä.

Yliopistot valittiin hankkeen osatoteuttajiksi niiden hankkeeseen soveltuvien kiinnostavien tieteellisten tutkimustulosten vuoksi. Tutkimustuloksia sovellettiin luonnon, ihmisten, datan, taiteen ja teknologian rajapinnoilla suhteessa yritysten toivoman uudenlaisen kestävän kehityksen liiketoiminnan ja tuotteiden kehittämiseen. Monitieteellinen lähestymistapa toi yrityksille uutta innovaatiopääomaa tuotekehitykseen, laajensi perinteistä museoajattelua ja tuki tulevaa museota edelläkävijänä tulevaisuusorientoituneissa ratkaisuissa.

Taideyliopiston vetämä ensimmäinen työpaja pidettiin tammikuussa. Työpajassa keskityttiin taiteen ja kulttuurin näkökulmaan museokontekstissa ja pohdittiin muun muassa erilaisia toimijuuden muotoja sekä kollektiivista identiteettiä eri aikakausien illustraatioiden näkökulmasta.
Toinen työpaja, järjestäjänä LUT-yliopisto, pidettiin helmikuussa. Työpajan keskiössä oli teknologia ja luonto - Kuinka teknologia voisi lisätä ja vahvistaa luontosuhdetta tai kokemusta luonnosta. Pohdittiin teknologian roolia museossa Derive-aktiviteetin avulla ja lopuksi tehtiin harjoitus, jossa katsotaan tulevaisuuden museoon joko utopian tai dystopian kautta.
Kolmas työpaja järjestettiin maaliskuussa Itä-Suomen yliopiston vetämänä. Teemana oli alustatalous ja digitaaliset alustaliiketoimintastrategiat. Käytännön alustaesimerkkien avulla edettiin lopuksi ideoimaan omaa alustaliiketoimintastrategiaa.
Jokaiseen työpajaan ilmoittautui 25–30 henkilöä pk-yrityksistä ja asukasyhdistyksistä. Työpajat järjestettiin hybridinä.

Työpajatyöskentelyn kautta on syntynyt monitieteellinen käsitys luontoperustaisten palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen, jotka kytkeytyvät Erä- ja luontokulttuurimuseoon sekä uusia ideoita uudenlaisten luontomatkailutuotteiden kehittämiseen. Työpajatyöskentelyn kautta kehitimme luontoperustaista matalan kynnyksen tuotekehitysympäristöä paikallisten, tulevaan museoon linkittyvien yritysten kanssa sekä uudenlaista pk-yritysten hyödynnettävissä olevaa konseptia luontoperustaisten tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.
Työpajasarjan ohella hankkeen toimenpiteitä ovat alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen, erityisesti Eurooppaan suuntautuva verkostoituminen sekä kooste ja viestintä hankkeen tuloksista.

Hankkeen tuloksena Etelä-Karjalan ja laajemmin Saimaan alueen yritys- ja toimijaverkosto vahvistui ja kansainvälistyi, mikä monipuolisti alueen elinkeinorakennetta ja toi lisäarvoa tulevan erä- ja luontokulttuurimuseon toimintaan. Lisäksi syntyi uudenlaisia luontomatkailutuotteita. Työpajatyöskentelyn kautta syntyi luontoperustainen tuotekehitysympäristö paikallisten, tulevaan museoon linkittyvien yritysten kanssa sekä uudenlainen konsepti luontoperustaisten tuotteiden kehittämiseen. Hankkeen tulokset koostettiin loppuseminaariin, jossa yhdistyi taide, tiede ja teknologia sekä kansainvälistyminen. Seminaarin tiivistelmä on saatavilla Suomen Erämuseosäätiön ja hankkeen verkkosivuilta. Loppuseminaarissa oli paikan päällä lähes 50 osallistujaa; edustajia eri museoista ympäri Suomea, pk-yrityksistä sekä Saimaan ammattiopisto Samposta.