Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78762

Hankkeen nimi: Digivoimala (investointiosio)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2022 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Koulutuskuntayhtymä OSAO

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0992445-3

Jakeluosoite: PL 213

Puhelinnumero: 040 141 5140

Postinumero: 90101

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.osao.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Matinmikko Kirsi Johanna

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankekehityspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: johanna.matinmikko(at)osao.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505969816

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomen voimalaitoksissa on satoja kaukolämmön, prosessihöyryn ja sähköntuotannon käytössä olevia höyry- ja kuumavesikattiloita. Voimalaitoksiin on tullut paljon uutta laitosautomaatiota ja -tekniikkaa. Prosessiosaamisessa ja käytännön ongelmaratkaisuosaamisessa on tästä syystä havaittu vajetta. Hankkeella vastataan muuttuneisiin osaamistarpeisiin lisäämällä ja kehittämällä digitaalisia ilmiöpohjaisia oppimisympäristöjä. Uutta osaamista tarvitaan, jotta voimalaitokset voivat toimia ja tuottaa energiaa entistä turvallisemmin, energiatehokkaammin ja vähäpäästöisemmin.


Hankkeen tavoitteena on rakentaa ilmiöpohjainen oppimisympäristö, jonka avulla on mahdollista saada kokonaisnäkymä voimalaitoksen rakenteista sekä päästä näkemään ja kokemaan voimalaitosprosessi uudella tavalla. Toimenpiteet toteutetaan hankkeen asiantuntijoiden kesken tiimityönä ja hankeverkostoa hyödyntäen. Oppimisympäristö rakennetaan kolmesta osasta:

- Voimalaitoksen automaatiojärjestelmän simulaattori

- 3D-mallit

- VR-tekniikka


Investointihankkeen toimenpiteet jakautuvat seuraavasti: markkinoiden kartoitus ja oppimisympäristön suunnittelu, hankintojen tekeminen, käyttöönottovaihe sekä tulosten levittäminen ja juurruttaminen.


Hanke vastaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaan 2020-2025 sekä Älykkään erikoistumisen strategiaan myötävaikuttamalla vähäpäästöisen teollisuuden kehittämiseen. Voimalaitos on sitä energiatehokkaampi ja vähäpäästöisempi, mitä tehokkaammin voimalaitosprosessia käytetään. Hankkeen tuloksena saadaan uusi oppimisympäristö, johon on sijoitettu todellisuutta vastaava voimalaitoksen valvomo monitoreineen sekä 3D ja VR-ympäristö aputoimintoineen. Ympäristöä hyödynnetään mm. energia-alan ammattitutkinnoissa, prosessiteollisuuden ja kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnoissa sekä näihin aloihin liittyvässä jatkuvassa oppimisessa.

Hankkeen tuloksena syntyvä uusi oppimisympäristö lisää opiskelijoiden sekä jo työelämässä olevien osaamista kestävään, tehokkaaseen ja vähäpäästöiseen voimalaitoksen käyttöön. Olennaisena pidemmän aikavälin tuloksena on, että prosessin ymmärtäminen on parantunut prosessiteollisuuden, voimalaitosalan ja kone- ja tuotantotekniikan opetushenkilökunnalla sekä alan opiskelijoilla ja yritysten henkilökunnalla. Osaaminen lisääntyy, kun toimijoilla on ajanmukaista tietoa ja taitoa. Tämä vaikuttaa myös alan työllisyyteen ja alalle työllistymiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ilmiöpohjaisista oppimisympäristöistä hyötyvät monen alan opetushenkilökunta sekä ammattilaiset yrityksissä erityisesti Pohjois-Suomessa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Opetushenkilökunnan osaamisen lisääntymisen myötä hankkeesta tulevat hyötymään opiskelijat.

- Prosessiteollisuuden perustutkinto -opiskelijat

- Energia-alan ammattitutkinto -opiskelijat

- Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto-opiskelijat

- Korkeakouluopiskelijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 182 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 162 715

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 260 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 232 450

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketta suunniteltaessa on selvitetty hankkeen vaikutukset eri sukupuoliin. Kyseessä on investointityyppinen oppimisympäristöjen rakentaminen eikä kehittäminen kohdistu suoraan ihmisiin, joten projektin tavoitteena ei ole erityisesti sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon projektin suunnittelu- ja toteutusvaiheessa, sillä projektin kohderyhmässäkin on erilaisia ihmisiä. Prosessi-, energia- ja kone- ja tuotantotekniikan alat ovat hyvin miesvaltaisia, vaikka näihin liittyvät työt soveltuisivat hyvin monenlaisille ihmisille. Aloilla on alettu kiinnittämään huomiota siihen, että vähemmistön edustajat myös pysyisivät ja viihtyisivät alalla (mm. työtehtävien jakautuminen, työolosuhteet, tasa-arvoinen kohtelu, asenteet nais- ja muita vähemmistötyöntekijöitä kohtaan). OSAOlla prosessiteollisuuden perustutkinto -opiskelijoista (100 opiskelijaa) 2% on naisia. Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto-opiskelijoista (308 opiskelijaa) 3% on naisia. Energia-alan ammattitutkintoa suorittavista opiskelijoista kaksi on naisia (7%).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen ilmiöpohjaisia oppimisympäristöjä käyttävät naiset, miehet ja muut, joten kehitettävistä oppimisympäristöistä hyötyvät kaikki. Esimerkiksi simulaattorit ja 3D ja VR-mallit ovat kiinnostavia ja digitaalisia ja ne havainnollistavat alan työskentely-ympäristöä, joten ne tuovat voimalaitosmaailmaa tutummaksi kaikille, myös naisille. On todettu, että sukupuolelle epätyypilliselle alalle hakeutuu yleensä niitä, joilla on joku tuttu tai jonkinlainen käsitys alasta jo ennen opintoja. Nyt hankittavia ympäristöjä tullaan hyödyntämään myös opiskelijarekrytoinnissa, joten toivomme, että uudet ympäristöt madaltavat kynnystä alalle hakeutumiseen. Uusilla oppimisympäristöillä voidaan tuoda alasta esiin myös ympäristövaikutuksia esim. kuinka voimalaitoksen oikeanlaisella käytöllä voidaan vaikuttaa päästöihin. Näin voidaan vaikuttaa alan imagoon ja kiinnostavuuteen ja saada erityisesti naisia hakeutumaan alalle (tutkimusten mukaan ympäristöarvot ovat usein merkittäviä naisille).
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Kyseessä on investointityyppinen oppimisympäristöjen rakentaminen eikä kehittäminen kohdistu suoraan ihmisiin, joten projektin tavoitteena ei ole erityisesti sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 6
Nykyaikaisissa voimalaitoksissa on siirrytty pääosin biopolttoaineisiin, joten toiminta on erilaista kuin ennen, ja uudenlaista osaamista tarvitaan. Oppimisympäristöjä tarvitaan, jotta voidaan opiskella uudenlaista vähäpäästöistä voimalaitoksen käyttöä sekä näihin liittyviä vika- ja häiriötilanteita.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 7
Oppimisympäristön mahdollistamat koulutukset ja osaamistason nousu vaikuttavat voimalaitosten taloudelliseen, laadukkaaseen ja ympäristöä vähemmän kuormittavaan käyttöön ja sillä on vaikutusta myös ympäristöön esim. vähempinä päästöinä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
Oppimisympäristön mahdollistamat koulutukset ja osaamistason nousu vaikuttavat voimalaitosten taloudelliseen ja laadukkaaseen käyttöön ja sillä on vaikutusta myös ympäristöön esim. vähempinä päästöinä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 7
Automaatiojärjestelmän simulaattorilla voimalaitosta ajetaan siten, että tulee mahdollisimman vähän päästöjä (hiilidioksidi, rikki ja typpi). Osaamisella on suora vaikutus alueen ympäristöön. Uuden oppimisympäristön mahdollistama osaamistason nousu tukee kestävää kehitystä myös mahdollisten häiriötilanteiden kohdalla: Vika- ja häiriötilanteet voivat nostaa voimalaitoksen päästöjen määrää huomattavasti, minkä takia on tärkeää, että tilanteet osataan korjata nopeasti.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Digitaalisuuden lisäämisellä ja simulaatioilla pyritään vähentämään virheitä ja haittoja joita syntyy aidoissa ympäristöissä, joten vaikutuksia voi olla myös materiaaleihin ja jätteisiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 5
Nykyaikaisissa voimalaitoksissa on siirrytty pääosin biopolttoaineisiin. Ilmiöpohjaisilla oppimisympäristöillä voidaan vaikuttaa tietoisuuteen uusiutuvien energianlähteiden käytöstä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Hanke on suunniteltu yhteistyössä yritysten kanssa ja alueen osaamistarpeiden pohjalta ottaen huomioon vihreän siirtymän.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Digitaalisuuden kehittäminen edistää aineettomien tuotteiden ja palveluiden saavutettavuutta. Hanke vaikuttaa koulutuspalveluiden suunnitteluun ja toteutukseen.
Liikkuminen ja logistiikka 1 5
Oppimisympäristöt ja niiden digitaaliset ratkaisut mahdollistavat joiltain osin etäopiskelua,joten liikkuminen vähenee.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 6
Toimenpiteet vaikuttavat myönteisesti opiskelijoiden työllistymiseen ja työntekijöiden työtyytyväisyyteen.
Tasa-arvon edistäminen 3 5
Hankkeen oppimisympäristöt tuovat tasa-arvoisuutta, kun kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua voimalaitoksen toimintaan ja harjoituksia voidaan toistaa tarvittava määrä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 4
Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan havainnollistaa asioita paremmin, joten yhdenvertaisuus paranee.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei arvioituja vaikutuksia kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 6 7
Ilmiöpohjaisella oppimisympäristöllä voidaan havainnollistaa voimalaitoksen vaikutuksia ympäristöön(esim. uudistuvat energialähteet, vika- ja häiriötilanteet, päästöt), joten hankkeen myötä ympäristöosaaminen paranee alueella.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-