![]() |
![]() |
Hankekoodi: A78764
Hankkeen nimi: Ilmastokestävä Pohjois-Karjala
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2023 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0927140-5
Jakeluosoite: Siltakatu 2
Puhelinnumero: 013 337 4700
Postinumero: 80100
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: https://www.pohjois-karjala.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ahlberg Eetu Antero
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eetu.ahlberg(at)pohjois-karjala.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503409009
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Uudet, kestävät ja resurssitehokkaat toimintatavat ja liiketoimintamahdollisuudet edistävät koronakriisistä toipumista ja parantavat alueellista elinvoimaisuutta. Pohjois-Karjalan talous on elpynyt koronakriisistä varsin nopeasti, mutta haasteita ja epävarmuustekijöitä talous- ja energiasektorilla aiheuttaa Venäjän aloittama sota Ukrainassa.
Ilmastokestävä Pohjois-Karjala -hankkeella pyritään edistämään kuntien ja yritysten ilmastotyötä, lisäämällä samalla alueellista elinvoimaa. Hinku-maakuntana Pohjois-Karjala on sitoutunut vähentämään päästöjä 80 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Kokonaisvaltaisilla, uusilla toimintatavoilla luodaan valmiutta reagoida globaaleihin kriiseihin, kuten koronapandemiaan, ilmastonmuutokseen ja epävarmaan energian hinnan tulevaisuuteen. Hankkeen tavoitteena on saada alueen yritykset osallisiksi Hinku-maakunnan päästövähennystavoitteisiin yhdessä kuntien kanssa. Tavoitteena ovat toimintatavat, jotka ovat kestäviä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti ja tukevat siten ilmastonmuutoksen hillintää ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä sekä tuovat työtä ja kestävän yrittämisen mahdollisuuksia maakuntaan.
Hanke jakautuu kolmeen toimenpiteeseen:
1) Ilmastokestävät kunnat
Hankkeessa tuetaan kaikkia maakunnan kuntia heidän lähtökohdistaan kokonaisvaltaisen ilmastotyönsä kehittämisessä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Kunnille pyritään luomaan ilmastokestävien toimintamallien jalkautumista osaksi jokapäiväistä toimintaa. Samalla hankkeessa reagoidaan ennakkoon kuntia sitovan ilmastosuunnitelman laatimisessa.
2) Ilmastokestävät yritykset
Hanke tarjoaa maksutonta asiantuntijatukea esimerkinomaisesti yrityksen lähtötilanteen selvityksessä, päästövähennyspolun laatimisessa ja järjestää yrityksille aiheeseen liittyviä koulutuksia. Tavoitteena on edistää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, kasvattaa tietopohjaa ja parantaa samalla yritysten elinvoimaisuutta. Resurssitehokkuuden ja ilmastoasioiden maksuton koulutus on kaikille yrityksille avoin. Hankkeen aikana tuotetuista materiaaleista, esimerkeistä ja tallenteista tuotetaan kootut kokonaisuudet verkkosivuille.
3) Ilmastokestävät julkiset hankinnat
Toimenpiteessä painotetaan kuntien julkisten hankintojen kehittämistä. Hanke järjestää kestävien julkisten hankintojen yhteistilaisuuksia maakunnan kunnille ja yrityksille. Tavoitteena on keskustella hankinnoista vuorovaikutteisesti ja tuoda tilaisuuksiin ajankohtaisia teemoja. Hankkeessa pyritään lisäämään ilmastokestävien julkisten hankintojen määrää kilpailutuksissa ilmastokestävien tavoitteiden määrittämisellä ja niiden kannattavuuden osoittamisella. Toteuttamalla kestäviä hankintoja voidaan edesauttaa kuntien ja yritysten ympäristö- ja vastuullisuustavoitteiden saavuttamista sekä samalla tuottaa laadukkaita palveluita käyttäjille taloudellisesti viisailla toimintatavoilla.
Hankkeella tavoitellaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja alueellisen elinvoimaisuuden parantamista kunnissa ja yrityksissä. Lyhyellä aikavälillä kunnat ja yritykset tulevat tietoisiksi toimintansa päästövaikutuksista ja asettavat toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi ja elinvoiman lisäämiseksi Pohjois-Karjalassa. Lyhyellä aikavälillä suunniteltujen päästöjä vähentävien toimenpiteiden vaikutukset alkavat välittömästi niiltä osin, kun toimet pystytään aloittamaan.
Hankkeen tavoitteena on kasvattaa kuntien ja yritysten osaamista ja edistää maakunnan vihreän siirtymää. Tavoitteena on, että kunnat ja yritykset kehittävät kasvaneen osaamisen ja toimintansa vaikutusten tuntemuksen kautta uusia toimintatapoja ja innovaatioita, jotka edistävät alueellista elinvoimaa ja vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä. Maakunnan kunnat ja niissä toimivat yritykset ovat avainasemassa päästövähennysten saavuttamisessa, ja hanke sitouttaa heidät toimimaan aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillinnässä.
1) Kaikki Pohjois-Karjalan maakunnan kunnat, erityisesti pienemmät kuntaorganisaatiot
2) Maakunnassa toimivat yritykset
Hankkeen välillisiä kohderyhmänä ovat välillisesti maakunnan asukkaat ja yhteisöt.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 82 206
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 69 278
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 102 758
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 86 598
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Joensuu, Tohmajärvi, Lieksa, Kontiolahti, Rääkkylä, Nurmes, Polvijärvi, Liperi, Outokumpu, Heinävesi, Kitee, Ilomantsi, Juuka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 2 |
Hanke tukee kuntia ja yrityksiä ilmastokestävän toiminnan kehittämisessä | ||
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 2 |
Kuntien ilmastosuunnitelmissa pyritään huomioimaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien hallintaan varautumalla sään ääri-ilmiöihin tai kriittisen infrastruktuurin toimintakyvyn turvaamiseen sekä yhteiskunnan huoltovarmuuden ylläpitämiseen muuttuneessa ilmastossa. | ||
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
Kestävät ratkaisut tukevat monimuotoisuutta välillisesti. | ||
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 8 |
Tavoitteena kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen | ||
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
Ei vaikutusta. | ||
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 2 | 3 |
yritysten ja kuntien kiertotalouden kehittäminen tukee materiaalien kiertoa | ||
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 5 |
Viestitään kuntia ja yrityksiä uusiutuvan energiantuotannon investointituista ja tuetaan hauissa mahdollisuuksien mukaan. | ||
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 6 |
Tavoitteena vihreän siirtymän tuova elinvoimaisuus | ||
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 1 | 1 |
Tavoitteena uudet, kestävät toimintatavat esimerkkiyrityksissä luomaan esimerkkejä muille toimijoille. | ||
Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 3 |
Tavoitteena uusien, vähäpäästöisten liikenneratkaisujen kehittäminen ja vähäpäästöisen liikenteen mahdollistaminen. | ||
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 1 |
kestävät ratkaisut edistävät hyvinvointia | ||
Tasa-arvon edistäminen | 0 | 1 |
Huomioidaan tasa-arvokysymykset osana päätöksentekoa | ||
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 3 |
Tavoitteena lisätä elinvoimaisuutta maaseutualueilla. | ||
Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
Ei vaikutusta | ||
Ympäristöosaaminen | 5 | 7 |
Hankkeen päätavoitteisiin kuuluu kuntien ja yritysten ympäristöosaamisen vahvistaminen. |
Kestävät ja resurssitehokkaat toimintatavat sekä uudet liiketoimintamahdollisuudet ovat keskeisiä tekijöitä, jotka edistävät alueellista elinvoimaisuutta ja tukevat kriisistä toipumista. Nämä innovatiiviset toimintamallit eivät ainoastaan paranna alueen taloudellista tilannetta, vaan niillä on myös merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja hiilineutraaliuden tavoittelussa. Vaikka Pohjois-Karjalan talous on toipunut nopeasti koronakriisistä, Venäjän aloittama sota Ukrainassa luo edelleen haasteita ja epävarmuustekijöitä talous- ja energiasektorille.
Hankkeen päätavoitteena oli lisätä tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja edistää ilmastokestävää kehitystä Pohjois-Karjalan alueella. Pyrkimyksenä oli kasvattaa kuntien ja yritysten tietämystä ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta sekä kehittää kestäviä toimintatapoja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Samalla tavoitteena oli alueellisen elinvoimaisuuden edistäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.
Hankkeen aikana kuusi Pohjois-Karjalan kuntaa, mukaan lukien Rääkkylä, Kontiolahti, Tohmajärvi, Nurmeksen, Outokummun ja Lieksan kaupungit, ovat liittyneet vapaaehtoiseen kunta-alan energiatehokkuussopimukseen (KETS). Tämän sitoumuksen myötä kunnat tavoittelevat 7,5 prosentin energiansäästöä vuosille 2017–2025. Hankkeen tuella näitä kuntia on aktiivisesti ohjattu liittymisprosesseissa, järjestämällä verkostotilaisuuksia ja tarjoamalla yksilöllistä tukea. Lisäksi tänä vuonna Juuan kunta on liittynyt Hiilineutraalit kunnat -verkostoon. Hankkeen rooli tässä on ollut tiedottaminen ja asiantuntijatuki päätöksenteon tueksi.
Kaikki Pohjois-Karjalan kunnat ovat toteuttaneet tänä vuonna ilmasto-, energia- tai kiertotaloustoimenpiteitä ja suurin osa niistä on viestinyt näistä toimenpiteistä myös julkisesti. Hanke on tukenut kuntia osana toteutusaikaa, ja kuusi kuntaa on saanut rahoitusta ilmastotyöhön tai päästöjen vähentämiseen, kun taas seitsemän kuntaa ei ole saanut rahoitusta. Seitsemässä kunnassa on laadittu ilmastotoimien suunnitelma tai vastaava osana talousarviota hankkeen aikana. Vaikka vertailutietoa aiemmista vuosista ei ole, useamman kunnan osalta tämä on toteutettu ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Ilmastotyö on otettu huomioon kaikessa keskeisessä päätöksenteossa yhdeksässä kunnassa.
Hankkeen välittömät tavoitteet, kuten kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen kunnissa ja yrityksissä, toiminnan päästövaikutusten tiedostaminen, toimenpiteiden asettaminen päästöjen vähentämiseksi, sekä elinvoiman lisääminen Pohjois-Karjalassa, ovat saavutettu monipuolisesti, ja hankkeen vaikutus on nähtävissä alueen aktiivisuutena ilmastonmuutoksen hillinnässä. Samalla hankkeen tavoitteena oli osallistaa kuntia ja yrityksiä päästövähennystavoitteisiin sekä luoda ilmastokestäviä toimintatapoja julkisiin hankintoihin, päätöksentekoon ja yritystoimintaan.
Koulutus ja tiedon jakaminen olivat keskeinen osa hanketta, jonka avulla pyrittiin lisäämään kuntien ja yritysten tietämystä ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta. Ilmastokestävät kunnat -toimenpiteessä järjestettiin viisi tapahtumaa, kuten energiafoorumeita ja vuosipäivätapahtumia, jotka tarjosivat kunnille tietoa energiatehokkuudesta ja ilmastotoimista. Palautteiden perusteella tapahtumat koettiin hyödyllisiksi, ja ne vaikuttivat positiivisesti kuntien ilmastotyöhön. Ilmastokestävät hankinnat -toimenpiteen kautta pyrittiin lisäämään tietoisuutta ilmastokestävistä hankinnoista. Vaikka konkreettisia muutoksia hankintaprosesseissa ei vielä ollut toteutunut, tapahtumat ja koulutukset loivat perustaa tuleville kehitystoimille.
"Ilmastokestävät yritykset" -koulutussarja tarjosi käytännön tietoa energiatehokkuudesta, hiilijalanjäljen laskennasta, kiertotaloudesta ja ilmastonmuutoksen viestinnästä. Hankkeen puitteissa toteutetut toimenpiteet ja koulutukset mahdollistavat uusien innovatiivisten lähestymistapojen ja ideoita syntymistä, jotka pk-yritykset voivat ottaa käyttöön. Koulutuksiin osallistuneiden pk-yritysten kautta heidän osaamisensa kasvoi ja pätevöitti heitä ilmasto, -energia, -energia-asioissa. Uudet liiketoimintamahdollisuudet voivat syntyä esimerkiksi kestävän kehityksen periaatteiden integroinnista tai uusista markkinavaatimuksista, joihin yritykset voivat vastata.