|
|
|
Hankekoodi: A78767
Hankkeen nimi: SÄLLI-investointi
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2022 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos
Y-tunnus: 0210010-1
Jakeluosoite: PL 72, Maliskyläntie 2
Puhelinnumero: 040 142 8600
Postinumero: 85500
Postitoimipaikka: NIVALA
WWW-osoite: http://www.jedu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kaartinen Anne Maarit
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektikoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.kaartinen(at)jedu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 1577 387
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Suomessa ja koko maailmassa on vuoden 2020 alusta lähtien eletty koronaviruspandemian varjossa. Ympäri maailmaa on jouduttu tekemään Laajamittaisia sulkutoimia pandemian leviämisen ehkäisemiseksi. Rajoitusten keskiössä on erityisesti matkustamisen ja lähikontaktien välttäminen sekä kokoontumisrajoitusten noudattaminen, mikä on asettanut haasteita yritysten toiminnalle.
Rajoitukset ja ihmisten liikkumisen vähentyminen ovat näkyneet myös autohuolloissa asiakasmäärien vähentymisenä. Koronasta toipumisen haasteita on lisännyt myös sähköisten ajoneuvojen lisääntyminen autokannassa. Vuoden 2022 tammi-huhtikuussa ladattavien ajoneuvojen osuus ensirekisteröinneistä oli 34 % ja alkuvuonna 2022 ulkomailta käytettynä tuoduista ajoneuvoista 45 % oli ladattavia. Sälli-hankkeen avulla pyritään vastaamaan näihin haasteisiin tuottamalla tietoa ja osaavaa työvoimaa ajoneuvohuoltojen tarpeeseen.
Pohjois-Pohjanmaalla tieliikenne on alueen toiseksi suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja, tieliikenteen osuus kokonaisilmastopäästöistä on 22 %. Lisäksi polttomoottorikäyttöisten hyötyajoneuvojen käyttökustannukset ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen vuoden aikana, ja sen seurauksena Pohjois-Pohjanmaan logistiikka-alan yritysten liiketoiminnan kannattavuus on merkittävästi heikentynyt. Hankkeen tavoitteena on edistää vihreää siirtymää ja parantaa yritysten kilpailukykyä hankkimalla Pohjois-Pohjanmaan alueelle sähkökäyttöisten hyötyajoneuvojen koulutusinfraan tarvittavat ajoneuvot, perävaunut, latausasemat ja korjaamolaitteet.
Tuloksena alueelle saadaan ammattitaitoisia henkilöitä sähkökäyttöisten ajoneuvojen kuljettaja-, huolto- ja korjaustehtäviin. Tämän lisäksi hankittavat ajoneuvot ja niihin liittyvät latauslaitteet toimivat tutkimusalustana myöhemmissä hankkeissa. Jatkohankkeissa pilotoidaan ja demonstroidaan sähkökäyttöisten hyötyajoneuvojen soveltuvuutta Pohjois-Pohjanmaan alueelle. Tämän lisäksi jatkohankkeissa kerätään vertailukelpoista tietoa sähkökäyttöisten hyötyajoneuvojen energiatehokkuudesta.
- Logistiikka- ja autoalan yritykset (Posti, DB Schenker, Kaukokiito, Wetteri Oy)
- JEDUn ja Centrian opiskelijat
- Perävaunuvalmistajat, huolto-organisaatiot, latausverkoston toimijat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 26 040
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 20 514
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 37 200
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 29 306
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan
Kunnat: Kalajoki, Siikalatva, Merijärvi, Pyhäjärvi, Kärsämäki, Ylivieska, Reisjärvi, Alavieska, Sievi, Oulainen, Haapavesi, Nivala, Haapajärvi, Pyhäntä
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 7 |
| Uusiutuvan energian hyödyntäminen ja energiatehokkaat ratkaisut | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 7 |
| Liikenteen päätöjen vähentäminen | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 4 |
| Paikallisten päästöjen vähentyessä luonto elpyy | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 5 |
| Polttoaine- ja öljyvuotojen määrät vähenevät | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia Natura-ohjelman kohteisiin. Hankkeessa pyritään kaikessa kestävän kehityksen arvojen mukaiseen toimintaan. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 7 |
| Fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee, ajoneuvot kierrätetään eri tarkoituksiin | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 7 |
| Energiaa tuotetaan aurinkopaneelien avulla | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 8 |
| Hankkeen toimet edesauttavat uuden energiatehokkaan tekniikan käyttöönottoa ja parantavat yritysten kannattavuutta | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 7 |
| Kehitetään vähäpäästöisiä palveluita | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 10 |
| Polttomoottorikäyttöiset ajoneuvot korvautuvat sähkökäyttöisillä | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 1 | 3 |
| Paikallisten päätöjen väheneminen kaupunkialueella parantaa hyvinvointia | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 3 |
| Hanke huomioi lähtökohtaisesti tasa-arvoisesti naiset ja miehet. toimenpiteet suunnataan tasapuolisesti sekä miehille että naisille. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 1 |
| Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 1 |
| Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia kulttuuriympäristöön | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 5 |
| Energiatehokkuustietoisuuden lisääntyminen sekä yrityksissä että oppilaitoksissa lisää ympäristöosaamista | ||
SÄLLI-investointi -hankkeen alkaessa Suomessa ja koko maailmassa oli eletty COVID-19-pandemian asettamien rajoitusten mukaan, mikä asetti haasteita yritysten toiminnalle, ja näkyi mm. autohuolloissa asiakasmäärien vähentymisenä.
Lisäksi osana vihreää siirtymää pyritään vähentämään liikenteen aiheuttamia kasvihuonepäästöjä. Yksi keino päästöjen vähentämiseksi on siirtyä päästöttömiin ajoneuvoihin, kuten sähköautoihin. Koronasta toipumisen haasteita on lisännyt myös sähkökäyttöisten henkilö- ja hyötyajoneuvojen tarjonnan lisääntyminen ja kasvanut määrä myös liikenteessä. Tämä asettaa uusia haasteita energianjakelulle (latausinfra), kuljettajien asenteille ja osaamiselle sekä sähköautojen huollolle ja korjaamiselle.
Hankkeen avulla pyrittiin osaltaan vastaamaan näihin haasteisiin. Hankkeen aikana Koulutuskeskus JEDU:lle investoitiin sähkökäyttöisten ajoneuvojen koulutusinfraan tarvittavat ajoneuvot, perävaunut, latausasemat ja korjaamolaitteet: sähkörekka, sähkökäyttöinen pakettiauto ja kaksi sähkökäyttöistä henkilöautoa sekä ajoneuvojen lataamiseen, huoltamiseen ja korjaamiseen liittyvät laitteet ja työkalut. Jatkossa investoinnit toimivat osana kuljetus- ja ajoneuvoalojen oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat ammattitaitoisen henkilöstön kouluttamisen alueelle sähkökäyttöisten ajoneuvojen kuljettaja-, huolto- ja korjaustehtäviin.
Investoidut hyötyajoneuvot toimivat myös tutkimusalustana myöhemmissä hankkeissa. Jatkohankkeissa pilotoidaan ja demonstroidaan sähkökäyttöisten hyötyajoneuvojen soveltuvuutta Pohjois-Pohjanmaan alueelle sekä kerätään vertailukelpoista tietoa sähkökäyttöisten hyötyajoneuvojen energiatehokkuudesta.