|
|
|
Hankekoodi: A78777
Hankkeen nimi: KAEV2 - investointihanke
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 20.6.2022 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2528160-3
Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3
Puhelinnumero: 02 263 350
Postinumero: 20520
Postitoimipaikka: Turku
WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ranta Pentti Samuli
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusvastaava
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: samuli.ranta(at)turkuamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0403550833
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Investointihankkeen tavoitteena on tukea kestävien energiaratkaisujen käyttöönottoa tarjoamalla uusia kehitysympäristöjä älykkäiden teknologioiden markkinoille tuomiseksi. Viimeaikaiset tutkimustulokset sekä taloudellisen toimintaympäristön voimakkaat muutokset vaativat yhä nopeampia ratkaisuja kaikilla tasoilla, globaalisti, kansallisesti, alueellisesti ja myös yksilötasolla. Teemat, joita investointihankkeessa kehitetään ovat nousseet esille KAEV-hankkeen toteutuksen myötä, ja niillä vastataan nopeasti kehittyvän energia-alan uusiin kehitystarpeisiin.
Rakennusten energiatehokkuus on noussut yhdeksi merkittävimmistä ilmastotavoitteista. Energiatehokkuuden parantaminen vaatii monipuolisia toimenpiteitä, joiden joukossa rakennusten älyratkaisut näyttelevät merkittävää osaa. Älyratkaisut mahdollistavat vaikuttamisen energiankäyttöön suoraan erilaisten ohjausten kautta mutta myös välillisesti tuottamalla tietoa rakennuksen käyttäjille. Älyratkaisut mahdollistavan rakennusautomaation määrä on ollut jatkuvassa kasvussa sekä uusissa että saneerattavissa kohteissa mutta automaation tuottaman tiedon ja ohjausten hyödyntämisessä on vielä runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia.
Talokohtaiset pienet aurinkovoimalat yleistyvät Suomessa mutta niiden lisäksi tulee löytää kestäviä energiaratkaisuja myös laajemmassa mittakaavassa. Suurempina yksiköinä rakennettavat alueelliset aurinkovoimalat ovat talokohtaisia voimaloita kustannustehokkaampi tapa tuottaa puhdasta energiaa. Myös uudenlaisia, ympäristöön ja rakennuksiin integroituvia aurinkoenergiaratkaisuja tulee kehittää. Kun EU asettaa uusia yhä kunnianhimoisempia tavoitteita ja vaatimuksia kiinteistökohtaiselle aurinkosähkön tuotannolle, täyttyy teollisuuden pystyä vastaamaan uuteen kysyntään. Tällä investointihankkeella päivitetään sitä Suomessa ainutlaatuista infrastruktuuria, jonka Uusi Energia tutkimusryhmä on luonut aiemmin UEDT-hankkeen rahoittamana.
Sähköautojen suosio on vahvassa nousussa ja viimeaikainen energian hinnan nousu kiihdyttää muutosta edelleen. Sähköautot muodostavatkin lähitulevaisuudessa merkittävän energiavaraston, johon paikallisesti tuotettua energiaa voidaan syöttää. Sähköautojen akkujen ja muiden reservien sekä kuormien älykäs hyödyntäminen edellyttää laadukasta lähtötietoaineistoa sekä automaatio- ja energianhallintajärjestelmien kehittämistä. Näihin teemoihin vastaaminen ja Varsinais-Suomen alueen yritysten kehitystoiminnan tukeminen ovat tämän investointihankeen keskeisiä toimenpiteitä. Investoinnin auttavat osaltaan yrityksiä tuomaan markkinoille uusia tuotteita ja palveluita, joilla on kasvava kysyntä ja globaali markkina.
Rakennusautomaation osalta kohderyhmänä ovat Varsinais-Suomen rakennus- ja talotekniikka-alalla toimivat yritykset. Nämä voivat olla sekä talotekniikkaa valmistavia yrityksiä että rakennuksia suunnittelevia ja/tai toteuttavia yrityksiä. Kohderyhmänä on myös koko Suomen aurinkosähköteollisuus, aurinkopaneelivalmistajat, projektikehittäjät, kiinteistökehittäjät, tukkukauppa. Lisäksi kohderyhmänä ovat sähköautojen latauslaitteita ja -palveluita tarjoavat yritykset sekä sähköverkkojen haltijat.
Kiinteistöjä omistavat yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt, jotka päättävät rakennusten toteutuksesta ja niiden saneerauksista. Viestinnällisen vaikuttamisen osalta kohderyhmänä voidaan pitää myös kuntien ja kaupunkien rakennusvalvontaa. Yritykset, kunnat ja yksityiset kiinteistönomistajat, jotka haluavat hankkia korkean kotimaisuusasteen ratkaisuja aurinkosähkön tuotantoon. Sähkönmyyntiyhtiöt ja muut yritykset, jotka tuovat saataville uusia sähköauton latauksen älykkään ohjauksen tuotteita.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 149 940
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 149 940
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 214 200
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 214 200
Maakunnat: Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Salon, Turun, Vakka-Suomen
Kunnat: Somero, Taivassalo, Lieto, Turku, Naantali, Paimio, Sauvo, Mynämäki, Rusko, Masku, Pyhäranta, Kustavi, Vehmaa, Nousiainen, Salo, Kaarina, Laitila, Uusikaupunki, Raisio
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 8 |
| Kestävä alueellinen sähköntuotanto ja sähköinen lähiliikenne edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 10 |
| Kestävä sähköntuotanto ja sähköinen liikenne auttavat hidastamaan ilmastonmuutosta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 6 |
| Uusiutuvan energian lisääntyvä käyttö vähentää jätettä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 10 |
| Hanke edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 10 |
| Kestävässä sähköntuotannossa syntyvä liiketoiminta on kestävällä pohjalla. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 10 |
| Uudet liiketoimintamallit mahdollistavat uusien palveluiden luomisen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 8 |
| Puhdas ja kestävälle pohjalle rakennettu yteisö edistää hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 7 |
| Energiayhteisöt lisäävät tasa-arvoisuutta kestävän energin hyödyntämismahdollisuuksia laajentamalla. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 9 |
| Energiayhteisöillä on mahdollista torjua energiaköyhyyttä, kun taloudellinen asema ei ole yhtä suuressa roolissa energiavalintoja ohjaavana tekijänä, kuin peristeisessä järjestelmässä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 8 |
| Alueellinen kestävä energiantuotanto mahdollistaa kulttuuriympäristön vaalimisen tehokkaammin kuin pirstaloitunut ja monenkirjava mikrotuotanto. | ||
| Ympäristöosaaminen | 6 | 10 |
| Ympäristöosaaminen vahvistuu merkittävästi. | ||
-