Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78782

Hankkeen nimi: Green Connect - Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen EU-yhteistyön vahvistaminen

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2022 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Yliopistonkatu 36

Puhelinnumero: 0294465000

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: https://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Vilppu Eloranta

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: vilppu.eloranta(at)lab.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447085237

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä kaivataan keinoja vauhdittaa vihreää siirtymää. Tarve maakuntien yhteiselle, EU-tason vaikuttavuutta ja TKI-yhteistyötä edistävälle hankkeelle on ilmennyt avaintoimijoiden välisissä yhteistyökeskusteluissa. Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä tehdään jo merkittävää kansallisen ja kansainvälisen tason vihreän kasvun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) yritysten, kuntien ja korkeakoulujen kesken, mutta vaikuttavuuden näkökulmasta yhteistyötä on tarve tiivistää ja organisoida.

Hankkeen tavoitteena on lisätä maakuntien EU-vaikuttavuutta sekä edistää toimijoiden kiinnittymistä kansainvälisiin verkostoihin alueiden elinvoiman vahvistamiseksi ja vihreän siirtymän edistämiseksi. Hankkeella edistetään luonnonvarojen kestävään käyttöön ja kiertotalouteen liittyvää elinkeino- ja osaamislähtöistä TKI-toimintaa.

Toimenpiteet on määritelty kolmen työpakettikokonaisuuden alle: TP1. Verkostojen tunnistaminen ja vahvistaminen. Työpaketissa kartoitetaan toimijoiden tarpeet ja tahtotila yhteistyölle, jonka kautta kirkastetaan alueen yhteinen näkökulma ja tavoitteet kansainväliselle TKI-yhteistyölle sekä määritellään keskeiset olemassa olevat ja vahvistusta kaipaavat vaikuttajaverkostot. TP2. Vaikuttaminen ja jatkuvuus. Alueellisista näkökulmista ja lähtökohdista nousevaa, yhä vahvempaa strategista vaikuttamistyötä edistetään tarkastelemalla suomalaisten ja eurooppalaisten alueiden vaikuttavuustyön hyviä käytäntöjä. Samalla määritellään alueiden osaamisesta ja tarpeista nousevat sisältöteemat, joiden edistämiseksi laaditaan etenemissuunnitelma. TP3. Konkreettiset yhteistyöavaukset. Työpaketissa sovitaan malli toiminnan organisoimiselle, osallistutaan aktiivisena osapuolena kansainvälisiin tilaisuuksiin ja edistetään toimijoiden kansainvälisiä yhteistyöverkostoja.

Hankkeen tuloksena on yhteisiä kansainvälisen TKI-yhteistyön tavoitteita edistävä toimintamalli, jossa alueet ja niiden keskeiset toimijat (yritykset, kaupungit, maakuntaliitot, korkeakoulut) asemoituvat osaksi kansallista ja EU-tason TKI-toimijakenttää. Hankkeen kautta maakuntien edellytykset kansainväliseen vaikuttavuuteen ja innovaatiotoimintaan ovat vahvistuneet ja uusia avauksia on konkretisoitu.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen korkeakoulut, yritykset, kaupungit ja julkinen sektori. Hankkeessa edistetään kohderyhmien välistä TKI-yhteistyötä, jotta siitä koituisi mahdollisimman suuri välillinen hyöty alueen toimijoille kokonaisuudessaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on alueiden elinkeinoelämä laajemmin. Hankkeen sisältö tukee yritysten ja elinkeinoelämän vahvistumista kansainvälisen yhteistyön lisääntymisen kautta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 299 290

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 283 428

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 374 115

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 355 457

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Päijät-Häme

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan, Lahden

Kunnat: Kärkölä, Rautjärvi, Lahti, Sysmä, Asikkala, Hollola, Taipalsaari, Savitaipale, Lemi, Luumäki, Padasjoki, Imatra, Orimattila, Lappeenranta, Ruokolahti, Hartola, Parikkala, Heinola, Iitti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristöä edunvalvonnan ympäristön näkökulmasta tarkastellessa huomataan, että Suomen EU-toimistoissa sekä Brysselissä toimivien erilaisten edunvalvontajärjestöjen toimistoissa henkilöstö on valtaosiltaan naisia. Hankkeen mahdollisista edunvalvonnan teemoista energia-ala on miesvaltaista ja elintarvikeala taas naisvaltaista. Moniin vihreään siirtymään teemoihin kytkeytyvä ympäristöteknologia on teknologian aloista tasa-arvoisimpia sukupuolen tasa-arvon näkökulmasta katsottuna. Vihreän siirtymän edistäminen lisää mahdollisuuksia osaamisen hyödyntämiseen, työllistymiseen sekä yrittämiseen tasa-arvoisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankehenkilöstössä on mukana sekä naisia että miehiä, jolloin toimenpiteiden toteuttamisessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon sukupuolten tasa-arvon näkökulma. Hankkeen henkilöstössä on mukana aiemmin tasa-arvohankkeita toteuttamassa ollut henkilö, joka voi tarkastella sukupuolinäkökulman toteutumista hankkeen toimenpiteissä. Tiedottamisessa pyritään huomioimaan sukupuolinäkökulma, esim. tiedottamisen kuvamateriaaleissa sekä kommentoivien henkilöiden osalta. Työpajaan, tapahtumiin, verkostoitumiseen liittyviin matkoihin sekä tilaisuuksiin pyritään ottamaan mukaan moninainen osallistujaryhmä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen varsinaisena päätavoitteena ei ole tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 9
Tulevaisuuden kestävä kasvu nojaa ympäristöä säästäviin teknologioihin. Vihreän siirtymän ratkaisut lisäävät luonnovarojen kestävää käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 9
Tulevaisuuden kestävä kasvu nojaa puhtaisiin ratkaisuihin ja ympäristöä säästäviin teknologioihin. Vihreän siirtymän ratkaisut ehkäisevät ilmastonmuutosta ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 8
Vihreän siirtymän ratkaisut ehkäisevät ilmastonmuutosta ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 8
Vihreän siirtymän ratkaisut ehkäisevät ilmastonmuutosta ja siten myös ehkäisevät pinta- ja pohjavesien saastumista. Vihreä siirtymä luo uutta teknologiaa, joka nopeuttaa siirtymistä pois fossiilisesta energiasta. Toimet parantavat ilmanlaatua.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 7
Tulevaisuuden kestävä kasvu nojaa puhtaisiin ratkaisuihin ja ympäristöä säästäviin teknologioihin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 9
Vihreä siirtymä luo uutta teknologiaa, joka nopeuttaa siirtymistä pois fossiilisesta energiasta. Toimet säästävät energiaa, parantavat ilmanlaatua ja turvaavat energian toimitusvarmuuden.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Tulevaisuuden kestävä kasvu ja vientitulot nojaavat puhtaisiin ratkaisuihin. Näitä uusia ratkaisuja ajoissa kehittävät alueet, organisaatiot, korkeakoulut ja yritykset ovat vahvempia elinkeinoelämän kilpailutilanteissa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeessa luodaan EU-edunvalvonnan toimintamalli alueellisille toimijoille. Toimintamallin kautta toteutetaan aineetonta palvelua alueille.
Liikkuminen ja logistiikka 9 9
Yksi hankkeen edunvalvonnan ja vaikuttamisen mahdollisista sisällöllisistä teemoista on sähköisen liikenteen edistäminen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 8
Vihreä siirtymä luo uutta teknologiaa. Uusien teknologioiden myötä syntyy kasvua ja uusia työpaikkoja, jotka korvaavat rakennemuutoksen takia katoavia töitä.
Tasa-arvon edistäminen 4 7
Hankkeen edunvalvonnan keskiössä on vihreän siirtymän edistäminen ja sitä kautta alalle syntyvien työpaikkojen ja yritysten lisääminen. Teknologian aloista ympäristönsuojelu- ja ympäristöteknologia ovat tasa-arvoisimpia sukupuolen tasa-arvon näkökulmasta. Näin myös teknologia-ala tasa-arvoistuu, kun se kokonaisuudessaan on nykyisin miesvaltaista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 6
Green Deal -ohjelmassa todetaan, että ketään ei saa jättää jälkeen ("leaving no-one behind"). Ajatus pitää sisällään, että vihreän siirtymän tulee olla myös sosiaalisesti vastuullista ja ottaa kaikki huomioon.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 3 9
Vihreä siirtymä kiihdyttää uusien teknologoioiden käyttöönottoa. Samalla kehittyy, ja tulee kehittää, uutta osaamista, jolla on kysyntää, johon hankkeen toimijat voivat vastata.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen päätavoitteena oli vahvistaa Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen toimijoiden edellytyksiä vaikuttaa EU-tason valmisteluun ja kyvykkyyttä tarttua EU-ohjelmien tarjoamiin mahdollisuuksiin nykyistä laajemmin. Green Connect -toimijoita olivat Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan liitot, Lahden ja Lappeenrannan kaupungit, LAB-ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto sekä hyötyjinä alueiden yritykset. Hanke haki konsensusta, aktivoi toimijoita yhteistyöhön, kokosi TKI-yhteistyön edistämiseksi oleellista tietoa ja pyrki varmistamaan toiminnan jatkuvuuden. Hankkeessa ratkaistiin kolmea osakokonaisuutta ja saatiin seuraavat tulokset:

1. Selkeytynyt Green Connect -toimijoiden yhteinen kansainvälisen TKI-yhteistyön tahtotila, joka huomioi kaikkien osapuolten strategiset painopisteet. Merkittävimmiksi kärjiksi tunnistettiin vihreän siirtymän alalta sähköistyminen ja energiamurros sekä kiertotalouden ratkaisut. Yhteistyön päätavoitteeksi valikoitui kansainvälisten TKI-tavoitteiden edistäminen korkeakouluvetoisesti.

2. Vahvistunut Green Connect -toimijoiden kiinnittyminen kansainvälisiin verkostoihin yhteisten tapahtumien, EU-näkyvyyden ja verkostoitumiskäyntien avulla. Hanke osallistui vuonna 2023 Brysselissä yhdessä sidosryhmien kanssa European Sustainable Energy Week -tapahtumaan (20.–22.6.2023) ja European Week of Regions and Cities -tapahtumaan (9.–12.10.2023), joiden yhteyteen järjestettiin työpajasessio, iltatilaisuuksia, tapaamisia ja muita verkostoitumismahdollisuuksia. Hanke toteutti alueiden yhteistä näkyvyyttä niiden elinvoiman vahvistamiseksi ja vihreän siirtymän edistämiseksi. Hanke tuotti analyysin toimijoiden verkostoitumisen mahdollisuuksista ja ehdotuksia uusista verkostoavauksista.

3. Green Connect -toimijoiden tulevan EU-yhteistyön toimintamalli. Aluksi tarkasteltiin kolmea eri vaihtoehtoa, joista valittiin yhteisesti yksi ja sen jatkovalmistelu käynnistettiin hankkeen aikana. Toimintamalli kuvaa Green Connect -yhteistyöalustan sekä sen resurssitarpeet, toimitilat, toimijoiden vastuut, ohjaamisen ja käynnistämisen aikataulutuksen. Sen avulla suunniteltua toimintaa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen osana toimijoiden normaalia toimintaa.