|
|
|
Hankekoodi: A78782
Hankkeen nimi: Green Connect - Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen EU-yhteistyön vahvistaminen
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2022 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2630644-6
Jakeluosoite: Yliopistonkatu 36
Puhelinnumero: 0294465000
Postinumero: 53850
Postitoimipaikka: Lappeenranta
WWW-osoite: https://www.lab.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Vilppu Eloranta
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: vilppu.eloranta(at)lab.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447085237
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä kaivataan keinoja vauhdittaa vihreää siirtymää. Tarve maakuntien yhteiselle, EU-tason vaikuttavuutta ja TKI-yhteistyötä edistävälle hankkeelle on ilmennyt avaintoimijoiden välisissä yhteistyökeskusteluissa. Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä tehdään jo merkittävää kansallisen ja kansainvälisen tason vihreän kasvun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) yritysten, kuntien ja korkeakoulujen kesken, mutta vaikuttavuuden näkökulmasta yhteistyötä on tarve tiivistää ja organisoida.
Hankkeen tavoitteena on lisätä maakuntien EU-vaikuttavuutta sekä edistää toimijoiden kiinnittymistä kansainvälisiin verkostoihin alueiden elinvoiman vahvistamiseksi ja vihreän siirtymän edistämiseksi. Hankkeella edistetään luonnonvarojen kestävään käyttöön ja kiertotalouteen liittyvää elinkeino- ja osaamislähtöistä TKI-toimintaa.
Toimenpiteet on määritelty kolmen työpakettikokonaisuuden alle: TP1. Verkostojen tunnistaminen ja vahvistaminen. Työpaketissa kartoitetaan toimijoiden tarpeet ja tahtotila yhteistyölle, jonka kautta kirkastetaan alueen yhteinen näkökulma ja tavoitteet kansainväliselle TKI-yhteistyölle sekä määritellään keskeiset olemassa olevat ja vahvistusta kaipaavat vaikuttajaverkostot. TP2. Vaikuttaminen ja jatkuvuus. Alueellisista näkökulmista ja lähtökohdista nousevaa, yhä vahvempaa strategista vaikuttamistyötä edistetään tarkastelemalla suomalaisten ja eurooppalaisten alueiden vaikuttavuustyön hyviä käytäntöjä. Samalla määritellään alueiden osaamisesta ja tarpeista nousevat sisältöteemat, joiden edistämiseksi laaditaan etenemissuunnitelma. TP3. Konkreettiset yhteistyöavaukset. Työpaketissa sovitaan malli toiminnan organisoimiselle, osallistutaan aktiivisena osapuolena kansainvälisiin tilaisuuksiin ja edistetään toimijoiden kansainvälisiä yhteistyöverkostoja.
Hankkeen tuloksena on yhteisiä kansainvälisen TKI-yhteistyön tavoitteita edistävä toimintamalli, jossa alueet ja niiden keskeiset toimijat (yritykset, kaupungit, maakuntaliitot, korkeakoulut) asemoituvat osaksi kansallista ja EU-tason TKI-toimijakenttää. Hankkeen kautta maakuntien edellytykset kansainväliseen vaikuttavuuteen ja innovaatiotoimintaan ovat vahvistuneet ja uusia avauksia on konkretisoitu.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen korkeakoulut, yritykset, kaupungit ja julkinen sektori. Hankkeessa edistetään kohderyhmien välistä TKI-yhteistyötä, jotta siitä koituisi mahdollisimman suuri välillinen hyöty alueen toimijoille kokonaisuudessaan.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on alueiden elinkeinoelämä laajemmin. Hankkeen sisältö tukee yritysten ja elinkeinoelämän vahvistumista kansainvälisen yhteistyön lisääntymisen kautta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 299 290
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 283 428
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 374 115
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 355 457
Maakunnat: Etelä-Karjala, Päijät-Häme
Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan, Lahden
Kunnat: Lahti, Hollola, Luumäki, Taipalsaari, Savitaipale, Lemi, Asikkala, Sysmä, Padasjoki, Rautjärvi, Kärkölä, Hartola, Orimattila, Imatra, Ruokolahti, Parikkala, Heinola, Lappeenranta, Iitti
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 9 |
| Tulevaisuuden kestävä kasvu nojaa ympäristöä säästäviin teknologioihin. Vihreän siirtymän ratkaisut lisäävät luonnovarojen kestävää käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 9 |
| Tulevaisuuden kestävä kasvu nojaa puhtaisiin ratkaisuihin ja ympäristöä säästäviin teknologioihin. Vihreän siirtymän ratkaisut ehkäisevät ilmastonmuutosta ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 8 |
| Vihreän siirtymän ratkaisut ehkäisevät ilmastonmuutosta ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 8 |
| Vihreän siirtymän ratkaisut ehkäisevät ilmastonmuutosta ja siten myös ehkäisevät pinta- ja pohjavesien saastumista. Vihreä siirtymä luo uutta teknologiaa, joka nopeuttaa siirtymistä pois fossiilisesta energiasta. Toimet parantavat ilmanlaatua. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 7 |
| Tulevaisuuden kestävä kasvu nojaa puhtaisiin ratkaisuihin ja ympäristöä säästäviin teknologioihin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 9 |
| Vihreä siirtymä luo uutta teknologiaa, joka nopeuttaa siirtymistä pois fossiilisesta energiasta. Toimet säästävät energiaa, parantavat ilmanlaatua ja turvaavat energian toimitusvarmuuden. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| Tulevaisuuden kestävä kasvu ja vientitulot nojaavat puhtaisiin ratkaisuihin. Näitä uusia ratkaisuja ajoissa kehittävät alueet, organisaatiot, korkeakoulut ja yritykset ovat vahvempia elinkeinoelämän kilpailutilanteissa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 7 |
| Hankkeessa luodaan EU-edunvalvonnan toimintamalli alueellisille toimijoille. Toimintamallin kautta toteutetaan aineetonta palvelua alueille. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 9 | 9 |
| Yksi hankkeen edunvalvonnan ja vaikuttamisen mahdollisista sisällöllisistä teemoista on sähköisen liikenteen edistäminen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 8 |
| Vihreä siirtymä luo uutta teknologiaa. Uusien teknologioiden myötä syntyy kasvua ja uusia työpaikkoja, jotka korvaavat rakennemuutoksen takia katoavia töitä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 7 |
| Hankkeen edunvalvonnan keskiössä on vihreän siirtymän edistäminen ja sitä kautta alalle syntyvien työpaikkojen ja yritysten lisääminen. Teknologian aloista ympäristönsuojelu- ja ympäristöteknologia ovat tasa-arvoisimpia sukupuolen tasa-arvon näkökulmasta. Näin myös teknologia-ala tasa-arvoistuu, kun se kokonaisuudessaan on nykyisin miesvaltaista. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 6 |
| Green Deal -ohjelmassa todetaan, että ketään ei saa jättää jälkeen ("leaving no-one behind"). Ajatus pitää sisällään, että vihreän siirtymän tulee olla myös sosiaalisesti vastuullista ja ottaa kaikki huomioon. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 9 |
| Vihreä siirtymä kiihdyttää uusien teknologoioiden käyttöönottoa. Samalla kehittyy, ja tulee kehittää, uutta osaamista, jolla on kysyntää, johon hankkeen toimijat voivat vastata. | ||
Hankkeen päätavoitteena oli vahvistaa Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen toimijoiden edellytyksiä vaikuttaa EU-tason valmisteluun ja kyvykkyyttä tarttua EU-ohjelmien tarjoamiin mahdollisuuksiin nykyistä laajemmin. Green Connect -toimijoita olivat Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan liitot, Lahden ja Lappeenrannan kaupungit, LAB-ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto sekä hyötyjinä alueiden yritykset. Hanke haki konsensusta, aktivoi toimijoita yhteistyöhön, kokosi TKI-yhteistyön edistämiseksi oleellista tietoa ja pyrki varmistamaan toiminnan jatkuvuuden. Hankkeessa ratkaistiin kolmea osakokonaisuutta ja saatiin seuraavat tulokset:
1. Selkeytynyt Green Connect -toimijoiden yhteinen kansainvälisen TKI-yhteistyön tahtotila, joka huomioi kaikkien osapuolten strategiset painopisteet. Merkittävimmiksi kärjiksi tunnistettiin vihreän siirtymän alalta sähköistyminen ja energiamurros sekä kiertotalouden ratkaisut. Yhteistyön päätavoitteeksi valikoitui kansainvälisten TKI-tavoitteiden edistäminen korkeakouluvetoisesti.
2. Vahvistunut Green Connect -toimijoiden kiinnittyminen kansainvälisiin verkostoihin yhteisten tapahtumien, EU-näkyvyyden ja verkostoitumiskäyntien avulla. Hanke osallistui vuonna 2023 Brysselissä yhdessä sidosryhmien kanssa European Sustainable Energy Week -tapahtumaan (20.–22.6.2023) ja European Week of Regions and Cities -tapahtumaan (9.–12.10.2023), joiden yhteyteen järjestettiin työpajasessio, iltatilaisuuksia, tapaamisia ja muita verkostoitumismahdollisuuksia. Hanke toteutti alueiden yhteistä näkyvyyttä niiden elinvoiman vahvistamiseksi ja vihreän siirtymän edistämiseksi. Hanke tuotti analyysin toimijoiden verkostoitumisen mahdollisuuksista ja ehdotuksia uusista verkostoavauksista.
3. Green Connect -toimijoiden tulevan EU-yhteistyön toimintamalli. Aluksi tarkasteltiin kolmea eri vaihtoehtoa, joista valittiin yhteisesti yksi ja sen jatkovalmistelu käynnistettiin hankkeen aikana. Toimintamalli kuvaa Green Connect -yhteistyöalustan sekä sen resurssitarpeet, toimitilat, toimijoiden vastuut, ohjaamisen ja käynnistämisen aikataulutuksen. Sen avulla suunniteltua toimintaa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen osana toimijoiden normaalia toimintaa.