Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78791

Hankkeen nimi: 5G Smart port, investoinnit

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2022 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Kotkan kampus: Pääskysentie 1

Puhelinnumero: 0406550555

Postinumero: 48220

Postitoimipaikka: Kotka

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tomi Oravasaari

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-yksikön johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tomi.oravasaari(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 7028 289

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke on rinnakkaishanke 5G Smart Port -hankkeelle (A78679). Hankkeessa toteutetaan investoinnit, joiden tavoitteena on kehittää satamatoimintoja ja palveluita digitalisaation avulla kohti älykkäämpiä ratkaisuja satamaympäristössä (Smart Port), kasvattamaan sataman ja siellä toimivien yritysten toimintojen tehokkuutta ja työturvallisuutta ja siten vastata osaltaan myös hiilineutraalisuustavoitteita. Hankkeessa hyödynnetään jo olemassa olevaa 5G (5G FINLOG) verkkoinfrastruktuuria ja päivittää se tukemaan 5G:n uusimpia ominaisuuksia, jolloin tarvittavat investoinnit verkkoinfrastruktuuriin voidaan minimoida. Tahtotila ja tarve konservatiiviseksi koetun satamatoimintaympäristön dynamiikan lisäämiseksi on ilmeinen kiristyvän kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi, johon digitalisaatiolla nähdään olevan merkittäviä vaikutuksia. Tämä on tunnistettu myös valtioneuvoston periaatepäätöksessä koskien logistiikan ja kuljetussektorin sekä satamien digitalisaation vahvistamista, jossa digitalisaation todetaan muuttavan tavaralogistiikan toimintamallit.

Operatiivisia tavoitteita hankkeessa ovat logistiikka- ja satamatoimialan toiminnan kehittäminen käyttäen 5G teknologian (verkkoviipaloinnin, slicing) tarjoamia mahdollisuuksia, uusien digitaalisten innovaatioiden testaaminen todellisessa käyttöympäristössä, asiakaskohtainen pilotointi ja toteutetaan todellisia käyttötarpeeseen perustuvia käyttötapauksia hyödyntämällä viimeisintä teknologiaa eri liiketoiminta-alueilla satamaympäristössä. Hanke toteutetaan neljän työpaketin avulla. Näistä ensimmäisessä suunnitellaan ja määritetään verkon vaatimukset erilaisia käyttötapauksia varten sekä määritetään projektin aikana toteutettavat käyttötapaukset, toisessa suunnitellaan ja toteutetaan verkon asennus ja määritetään uusia käyttötapauksia perustuen työpajojen tuloksiin, kolmannessa kehitetään lisäpalveluita ja luodaan asiakaskohtaiset verkot ja palvelut, neljännessä tähdätään projektin tuloksien hyödyntämiseen alueen liiketoiminnan kehittämisessä yhteistyössä alueen yrityksien kesken.

Hanke toteuttaa sukupuolten välistä tasa-arvoa riippumatta osallistujan sukupuolesta ja yhdenvertaisuus toteutuu siten, että kaikkien alan yritysten on mahdollisuus osallistua hankkeen toimenpiteisiin pilotointialueella ja siten hyödyntää hankkeessa saatuja tuloksia. Hanke vastaa älykkään erikoistuminen strategiaa 2.0, jossa kehitetään ja uudistetaan satama- ja logistiikkasektorin elinkeinoelämää sekä vastataan tulevaisuuden osaamistarpeisiin Kymenlaakson RIS3-kärkialoilla. Uudet teknologiat ja nykyaikaiset tietoliikenneyhteydet mahdollistavat täysin uudenlaisia palveluja, joka pohjautuu alueiden omiin vahvuus- ja kasvualoihin sekä näihin liittyvän yritys- sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) edistämiseen. Lisäksi hanke tukee EU:n Itämeristrategiaa alueiden yhdistämiseen älykkäillä, kestävillä ja osallistavilla digitaalisilla ratkaisuilla sekä Euroopan vihreän kehyksen ohjelmaa. Lisäksi hanke vastaa ja tukee Kymenlaakson alueellista selviytymissuunnitelmaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat:
- 5G verkkoympäristöön (testbed) hyödyntävät teknologiatoimittajat ja
- Satamaa käyttävät logistiikkatoimijat.
- Teknologiayritykset, jotka osallistuvat testbedillä toteutettaviin kokeilupilotteihin

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat:
- Teleoperaattorit ja siihen liittyvät elinkeinoharjoittajat
- Uutta liiketoimintaa suunnittelevat langattomia verkkoteknologioita tarjoavat palveluntuottajat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 61 250

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 61 211

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 87 500

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 87 445

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kotkan-Haminan

Kunnat: Hamina, Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Merituulentie 424

Postinumero: 48310

Postitoimipaikka: Kotka

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty itsearviointina sekä hankkeen toteuttajien että hankkeen kohderyhmien toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Analyysissä on otettu huomioon henkilöstön lukumäärä ja heidän tehtävänimikkeensä. Hankkeen toimintaympäristö sijoittuu satama ja merenekulku-alalle sekä tarkemmin logistiikkaan, mutta sisällöllisesti verkko, verkkoliikenne, IoT:hen, robotiikkaan, kyberturvallisuuteen, tekoälyyn, analytiikkaan ja automatioon. Niin koulutuksellisesti kuin työelämäperusteisesti tekniikan ja liikenteen alalla sekä logistiikan (kuljetus- ja varastointi) opiskelee ja työskentelee enemmän mihiä kuin naisia. Alan kehitys lisää molempien sukupuolten kiinnostusta alasta ja tulevaisuudessa erot ja jakautuminen voivat tasoittua. Esimerkiksi tilastollisesti kuljetus- ja varastointiala työllistää Suomessa 30 000 naista ja 114 000 miestä (Tilastokeskus, 2014).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Logistiikka ja ICT on pääsääntöisesti miesvaltainen ala, mutta testauksiin liittyvät teknologiat ja tekniikat luovat uudenlaisen toimintaympäristön logistiikassa ja voi lisätä naisten kiinnostusta logistiika-alasta. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon koko projektin elinkaaren aikana, hankkeen suunnittelusta tulosten käyttöönottoon ja mahdollisuuksien mukaan rekrytointiprosesseissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hankkeen tavoitteena on kehittää 5G testausalusta satama- logistiikka teknologiakokeiluille. Hanke ei suoranaisesti edistä tasa-arvoa, mutta pyrkii huomioimaan tasa-arvon kaikessa toiminnassa. Valtavirtaistaminen otetaan kuitenkin huomioon hankkeen elinkaaren aikana ja tulevaisuudessa. Hakija vastaa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta hankkeessa. Hankkeen päähakija osallistuu mahdollisesti järjestettäviin sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiskoulutuksiin tai hankkii vastaavan perusosaamisen muuta kautta, ja välittää tämän osaamisen myös muille osatoteuttajille. Kaikki toimenpiteet, jotka kohdistuvat hankkeessa ihmisiin, pyritään suunnittelemaan sukupuolineutraalisti. Sukupuolten tasa-arvon toteuttaminen otetaan osaksi hankkeen seuranta- ja itsearviointijärjestelmää.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
5G testausalustalla pilotoidaan ja testataan uudenlaisia sovelluksia autententtisessa satamaympäristössä. Välittömiä luonnovarojen käytön vähenemistä ei ole, mutta pitkällä aika välillä voidaan testata eri sovelluksia, jota voivat vähentää luonnovarojen käyttöä. Toisaalta tarvittava lisätekniikka ja laiteet kuluttavat luonnovaroja, koska niitä tarvitaan enemmän operoinissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
5G testausalustalla pilotoidaan ja testataan uudenlaisia sovelluksia autententtisessa satamaympäristössä. Esimerkiksi kamera tai drone tekniikalla voidaan suorittaa kulunvalvontaa ja liikenteen tilannetta ja siten vähentää päästöjä ja ilmastonmuutosta verrattuna fyysiseen tarkasteluun. Myös liikenteen ja logistiikan optimoinnilla on jo merkittäviä ilmastovaikutuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Hankkeella ei ole suurta vaikutusta pinta- ja pohjavesiin eikä maaperään. Kasvihuonekaasuja voidaan vähentää esimerkiksi eri testauksien ja pilottien avulla. Tehokkain on logistiikan ja liikenteen optimointi mm. sensori ja rfid tekniikalla. Myös rakennusten automaatiolla kuten valaistuksella ja lämpötilalla pystytään vähentämään kasvihuonekaasuja ja luonnonvaroja.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta Natura 2000 alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 1
Pääsääntöisesti hankkeessa pyritään tuomaan uusia laitteita ja tekniikoita 5G alustealle testattavaksi eli materiaaleja tarvitaan tuotekehitykseen jos fyysinen laite. Toisaalta palveluiden ja tuotteiden onnistuessa testaukset voivat vähentää laitehankintoja ja toimia ns. virtuaalisessa alustassa, jolloin syntyy vähemmän materiaalia ja jätettä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö ei tässä projektissa kasva tai vähene.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Testausalusta antaa paikallisille yrityksille mahdollisuuden päästä testaamaan uudenlaisessa ympäristössä teknologioita, joita mahdollisesti tarvitsevat tulevaisuudessa kehittäessään omaa toimintaansa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Pilotoinneissa ja testauksissa syntyy paljon dataa joilla voidaan ratkaista myös erilaisia ongelmia, mitä mahdollisesti uusi teknologia voi tuoda tullessaan.
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Liikkumisen ja logistiikan osalta 5G testausalustalla, tekniikoilla ja yritysyhteistyöllä voidaan tuoda merkittäviäkin parannuksia satamaympäristöön. Droneilla ja kamerajärjestelmillä voidaan parantaa satamien tilannekuva ja kulunvalvontaa. Eri tekniikoilla voidaan tehostaa logistiikkaketjun optimointia. Parantaa Kyberturvallisuutta - esistandardilaiteiden hyödyntäminen ja ipr:n varmistamisella. Myös esimerkiksi konenäöllä voidaan tehostaa ja lisätä turvallisuutta logistiikassa ja liikkumisessa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 3
Pilotoinneilla ja testauksilla haetaan uudenlaisia ratkaisua mm. satamien turvalliuuteen (kamerat ja dronet)sekä IoT:lla, automaatiolla ja robotiikalla voidaan vähentää työntekijöiden kuormitusta.
Tasa-arvon edistäminen 0 1
Hanke ei varsinaisesti edistä tasa-arvoa, mutta fyysisen kuormittavuuden väheneminen ja uudenlaiset työtehtävät avaavat myös naisille tasavertaisuuden toimia logistiikka-alalla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen.
Kulttuuriympäristö 0 2
Yleisesti mm. digitalisatio, automatiosatio, robotiikka ja uudet teknologiset ratkaisut muovaavat satama- ja logistiikka-alan kulttuuriympäristöä modernimmaksi, koska kulttuutisesti etenkin satamilla on tietynlainen kulttuuriperimä historiansa kautta.
Ympäristöosaaminen 0 4
5G testausalusta antaa mahdollisuuden esimerkiksi realiaikaiseen päästöjen mittaamiseen ja seurantaan. Tämä tehostaa ympäristöosaamista ja antaa henkilöstölle valmiudet toimia vielä tehokkaammin. Myös ympäristöluvissa määriteltyjä päästörajoja on sensori ja mittaustekniikalla helpommin seurata.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-