RR-tietopalvelu -hankekuvaus A78793, Kokemusten talo - virtuaalisista elämystiloista kestävää liiketoimintaa ja hyvinvointia, investoinnit

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Kouvolan kampus: Paraatikenttä 7

Puhelinnumero: 0406550555

Postinumero: 45100

Postitoimipaikka: Kouvola

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ari Utriainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-yksikön johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ari.utriainen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 7028 761

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pandemia ja varsinkin pandemian jälkeinen aika kohonneiden polttoaineiden hintojen ja energian hinnannousun myötä on tarve uusien palvelujen, tuotteiden, elämysten ja etenkin liiketoimintamallien kehittämiseen on suurempi kuin koskaan. Ihmiset ja yritykset ovat myös valmiimpia kokeilemaan ja ottamaan käyttöön uudenlaisia virtuaalisia konsepteja. Pandemia ja pandemian jälkeinen kriisiaika muutti loppuasiakkaiden toimintamalleja tavalla, jolla on pitkäaikaisia vaikutuksia työn, kodin ja muiden kiinteistöjen käyttämiseen.

Tämä investointihanke laajentaa Kokemusten talo – Virtuaalisista elämystiloista kestävää liiketoimintaa ja hyvinvointia -hankkeen (myöhemmin ”Kokemusten talo -hanke” tai ”päähanke”) toimintaa, tuloksia ja tavoitteita. Päähankkeessa vastataan edellä mainittuihin tarpeisiin kehittämällä virtuaalitiloista uutta kestävää liiketoimintaa etenkin matkailu-, ravintola-, tapahtuma- sekä luovan alan pk-yritysten muuttuneisiin tarpeisiin. Lisäksi hankkeessa kehitetään uusia liiketoimintamalleja tyhjiksi jääneisiin ja käyttötarkoitukseltaan muuttuneisiin tiloihin kiinteistöalalla.

Investointihankkeessa vastataan päähankkeen toteutuksen aikana syntyneeseen tarpeeseen kehittää Kymenlaakson alueen monialaisten mediatuotantojen infrastruktuuria. Työpajoissa ja yhteiskehittelyssä päähankkeen sidosryhmät, Game Design- ja Game Development -koulutusohjelmat sekä alueen media-alan yritykset ja asiantuntijat ovat tunnistaneet keskeisiksi laajennustarpeiksi hybridimediatuotannot mahdollistavan virtuaalistudion laajennettuna kokemusten ja elämysten mittaamiseen ja digitaaliseen tuottamiseen tarvittavalla laitteistolla. Yhteiskehittelyryhmä antoi tällaiselle laajennetulle virtuaalistudiolle nimen ”kokemusstudio”.

Investointihankkeessa käyttöönotettava kokemusstudio laajentaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun digimediatuotantojen infrastruktuuria sekä FUEL-kokemuslaboratoriossa että Meduusa-studion Game Design -koulutuksen tiloissa yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa. Kokemusstudio sisältää sekä kiinteämmin asennettavan osion että mobiilimpaa laitteistoa. Liikuteltavampaa kokemusstudion laitteistoa käytetään myös pelinkehityksen ja peliteknologioiden koulutuksessa ja elinkeinoelämäyhteistyössä.

Tämän investointihankkeen päätavoitteina on 1) päähankkeen tulosten vahvistaminen sekä niiden vaikuttavuuden kehittäminen ja 2) päähankkeen tavoitteiden mukaisten selvitysten ja konseptien konkretisointi, pilotointi ja jatkokehittäminen investoinnin kohteena olevia välineitä ja digitaalisia palveluita käyttäen.

Laitteet ja kokeilut, joita niiden avulla voidaan toteuttaa auttavat havainnollistamaan teknologian mahdollisuuksia esimerkiksi luovan alan ammattilaisille. Teknologiaa on tärkeää päästä itse kokeilemaan, jotta sen mahdollisuuksia voi todella ymmärtää.

Uuden teknologian pilottikokeilujen avulla voidaan aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin havainnollistaa teknologian soveltamisen ja hyödyntämisen mahdollisuuksia erilaisissa luovan alan palveluissa ja tuotteissa. Näiden avulla voidaan löytää uusia markkinoita ja yleisöjä sekä ratkaisuja globaaleihin haasteisiin.

Investointihanke kilpailuttaa, asentaa ja käyttöönottaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kouvolan kampukselle sijoitettavan kokemusstudion. Studio koostuu sekä kiinteämmin asennettavista isommista kokonaisuuksista sekä liikuteltavammasta mobiilikalustosta.

Kokemusstudio laajentaa Kouvolan kampuksella olevien FUEL-kokemuslaboratorion ja Meduusa-studion työelämäsiiven yhteiskäyttöisiä toiminnallisuuksia ja digitaalisen palvelu- ja mediatuotannon mahdollisuuksia.

Päähankkeen viidestä tavoitteesta syntyy liiketoimintaa kehittäviä virtuaalitilakonsepteja, vuorovaikutteisen elämyksen simulointitiloja ja uusia liiketoimintamalleja kohderyhmille.

Investointihanke tukee päähanketta teknisen ja psykologisen tiedon keräämisessä ja soveltamisessa suoraan myös muiden alojen ja koulutuksen tarpeisiin. Investointihanke erityisesti tukee päähanketta skaalautuvien tilakonseptien yhteiskäytössä sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Investointihanke auttaa jatkokehittämään ja laajentamaan päähankkeen tuottamia fyysisen tilan konsepteja, joita voi hyödyntää kiinteistöalan tarpeisiin. Lisäksi päähankkeen tulokseen eri toimijoiden ja toimialojen välisestä kumppanuusverkostosta lisätään kokemusstudion palvelutarjonta tuotteistettavaksi ja yhteiskäytettäväksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Investointihankkeen ensisijaiset kohderyhmät ovat suurelta osin päällekkäisen päähankkeen kanssa, eli Covid19-rajoitusten takia taloudellisiin vaikeuksiin joutuneet MaRaTa ja luovan alan pk-yritykset sekä freelancer-toimijat. Luovan alan toimijoista/taiteilijoista päähankkeen kohderyhmässä ovat erilaisia esityksiä ja ohjelmapalveluita tuottavat toimijat.

MaRaTa:n pääkohderyhmiä ovat matkailu-, ravintola-, hyvinvointi-, ohjelmapalvelu- ja elämysalojen pk-yritykset, matkailu-, kauppa-, liikunta- ja elämyskeskukset, uudet areenat, hotellit sekä etenkin matkailumarkkinointi- ja myyntiä tekevät matkailuorganisaatiot.

Investointihanke kuitenkin laajentaa tähän varsinaiseen kohderyhmään kuuluvaksi myös muiden alojen pk-yritykset Kymenlaakson alueelta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Investointihankkeen välilliset kohderyhmät ovat myös yhteneväiset päähankkeen kanssa:

a) Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat virtuaali- ja hybriditiloja käyttävät loppuasiakkaat, joille luodaan uusien palvelukonseptien avulla elämyksiä, hyvinvointia sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia tilanteessa, jossa he eivät voi matkustaa ja tavata läheisiään tai muita ihmisiä. Välillisenä kohderyhmänä olisivat siis tavallisten loppuasiakkaiden lisäksi vanhukset, etäsuhteessa olevat tai maahanmuuttajat, joilla ei ole mahdollista tavata lähipiiriä fyysisesti. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää myös sosiaali- ja terveysalan asiakkaiden hyvinvoinnin edistämisessä sekä

b) Päähankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat kiinteistöjen kehittäjät, jotka etsivät käyttöratkaisuja pandemian takia tyhjäksi jääneisiin tai käyttötarkoitukseltaan muuttuneisiin tiloihin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 143 150

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 143 150

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 204 500

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 204 500

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan, Kotkan-Haminan

Kunnat: Kouvola, Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

MaRaTa- ja luovan alan pk-yritykset jakaantuvat sukupuoleltaan tasan, mutta sukupuolierot näkyvät tehtävien sisällöissä ja asemissa. Musiikkialalla sukupuolijakauma on suhteellisen tasainen, mutta poikkeavuutta esiintyi eri sektorien välillä. Vastaavasti teatterin tiedotuskeskuksen mukaan esittävien taiteiden työmarkkinat jakaantuvat tasan sukupuolen mukaan, mutta eri alojen sisällä sukupuolittuneisuus näkyy yksittäisissä tehtävissä ja sisällöissä. Sekä päähankkeessa että investointihankkeessa tehtävissä toimenpiteissä pyritään huomioimaan, että eri sukupuolet ovat mahdollisimman hyvin edustettuina ja eri sukupuolten tarpeet tulevat kuulluiksi sekä huomioiduiksi eri toimenpiteitä suunnitellessa. https://www.tinfo.fi/documents/valtavastuu2019_raportti.pdf https://musicfinland.fi/fi/tutkimukset/tasa-arvoyhdenvertaisuus-jamonimuotoisuusmusiikkialalla-suomessa-kyselytutkimuksentulokset

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Toimintaan osallistetaan monenlaisia kohderyhmiä (sukupuoli, ikä, asiantuntemus, erilaiset osaamisalat). Toteuttamisvaiheessa kehittämistoimenpiteisiin ja tapahtumiin pyritään saamaan mukaan mahdollisimman tasaisesta sekä naisia että miehiä. Päähankkeen toteutusvaiheen aikana seurataan naisten ja miesten osallistumista hankkeen kehittämistoimenpiteisiin. Lisäksi huomioidaan, että toimenpiteet eivät syrji kumpaakaan sukupuolta. Hankkeen tilaisuuksissa ja tiedotusmateriaalissa pyritään käyttämään esimerkkejä, joissa vältetään sukupuolistereotypioita.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen, mutta hankkeessa tiedostetaan ja toteuttamisessa huomioidaan työelämän sukupuolistuneet rakenteet ja käytännöt, etenkin alan sisällä olevien sukupuolittuneiden tehtävien osalta.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	6	3
Hankkeen tulokset edesauttavat luonnonvarojen käytön kestävyyttä, sillä hankkeessa kierrätetään olemassaolevaa tilaa ja hyödynnetään olemassaolevaa teknologiaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	6	3
Hankkeen lopputuotos vähentää ilmastomuutoksen aihettamia riskejä, vähentämällä tarpeetonta liikkumista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	5	4
Hanke tehostaa olemassa olevan rakennuskannan käyttöä ja hyödyntää olemassa olevaa kaupunkitilaa. Siksi tilaa jää kasvukeskittymien viheralueille ja sen eliöstölle.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei nähtävää merkitystä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei suoraa kytkentää.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	5	3
Hankkeessa mallinnetaan MaRaTa-alan materiaalivirtoja ja pyritään vähentämään hävikkiä. Lisäksi suurtapahtumat eivät tuota keskitettyä roskaa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	10	5
Hankkeessa luodut palvelukonseptit eivät ole paikkasidonnaisia, joten pk-yritykset voivat toimia miltä tahansa alueelta ja siksi tuottaa kulttuuria sijaintipaikastaan käsin
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	7	5
Hankkeessa kehitetyt taiteiden uudentyyppiseen tuottamiseen ja tapahtumien toteuttamiseen liittyvät ratkaisut mahdollistavat uudentyyppiset aineettomat tuotteet ja palvelut.
Liikkuminen ja logistiikka	7	5
Hanke kehittää monipaikkaista virtuaalipalvelua, joten se vähentää liikkumista ja pitkienkin etäisyyksien päästä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	5
Hankkeen tuottamilla palveluilla voidaan lisätä suoraan loppuasiakkaiden hyvinvointia etenkin ehkäisemällä pandemian aiheuttamaa yksinäisyyttä ja masentuneisuutta. Lisäksi konseptilla voidaan tuoda luontotila virtuaalista käyttöön.
Tasa-arvon edistäminen	10	5
Sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan hankkeessa osallistamalla sekä naisia että miehiä hankkeen toimenpiteisiin ja tiedostomalla hankkeen toteutuksessa työelämän sukupuolistuneet rakenteet ja käytännöt.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	10	5
Hankkeen toiminnassa sitoudutaan yhdenvertaisuuden tavoitteeseen eli hankkeeseen osallistujat ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä (Yhdenvertaisuuslaki 2004).
Kulttuuriympäristö	9	5
Hankkeessa huomioidaan kulttuuriympäristö eli maisema, virkistysalueet, kulttuuriperintö, kaupunkirakenne ja rakennuskanta etenkin jos kehittämistoimenpiteisiin osallistuvien yrittäjien liiketoiminta kohdistuu mainittuihin kulttuurisiin tekijöihin tai yritys sijaitsee kulttuurisesti arvokkaalla alueella. Lisäksi kehitetään tarpeettomaksi jäänyttä rakennuskantaa elämyksellisemmäksi.
Ympäristöosaaminen	5	3
Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää ympäristöosaamisen tukemiseen sekä ilmastomuutoksen havainnollistamiseen.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke