Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78826

Hankkeen nimi: Elinvoimaa Kaakkois-Suomeen matkailuyhteistyöllä

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.1. Pk-yritystoiminnan vahvistaminen erityisesti digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2023 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Cursor Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0727178-6

Jakeluosoite: Kyminlinnantie 6, PL 14

Puhelinnumero: 0401902500

Postinumero: 48601

Postitoimipaikka: Kotka

WWW-osoite: http://www.cursor.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Luomi Marjo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koordinaattori, kehittämishankkeet

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: projektit(at)cursor.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401902575

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Matkailu on koko itäistä Suomea yhdistävä kasvupotentiaalin elinkeino, jolla on myös myönteisiä imagovaikutuksia. Alalla on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia, sillä yksi matkailueuro tuo arviolta 56 senttiä muille toimialoille. Ensin covid19-pandemia ja sitten Ukrainan sota ovat sulkeneet itäisen Suomen matkailun suurimman kohdemarkkinan Venäjän aiheuttaen tarpeen hakea uusia kohdemarkkinoita ja tehdä laajempaa alueellista yhteistyötä.

Tunnistettuja matkailun pullonkauloja ovat Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa kesäpainotteisuus, matkailualueen sisäinen saavutettavuus, rajallinen majoituskapasiteetti ja investointikyvykkyys. Hankkeen keskeisenä läpileikkaavana teemana on sekä fyysisen että digitaalisen saavutettavuuden kehittäminen. Fyysistä saavutettavuutta parantavat uusien matkailureittien rakentaminen ja digitaalista saavutettavuutta alueen tunnettuuden ja matkailumielikuvien vahvistaminen sekä matkailupalveluiden vaivattomamman ostettavuuden edistäminen. Elinvoimaa Kaakkois-Suomeen matkailuyhteistyöllä -hankkeessa haetaan uusia kansainvälisiä myyntikanavia kaakkoissuomalaisella yhteistyöllä.

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella on paljon potentiaalisia reittejä ja niiden varrella olevia matkailutuotteita, mutta näitä ei ole paketoitu eikä yhdistetty isompiin kokonaisuuksiin. Palvelujen ja tuotteiden kehittäminen kansainvälisille asiakkaille ja ryhmille on erittäin tärkeää, jotta saadaan luotua ympärivuotisempaa matkailua alueella ja autettua alueen yrityksiä löytämään reittejä ja tuotteistamaan näille palveluja ja uusia palvelukokonaisuuksia. Myös yritysten uudistumiskykyä ja resilienssiä tulisi auttaa kasvamaan koronapandemiasta ja epävarmasta geopoliittisesta tilanteesta selviytymisen tueksi.

Matkailijoiden muuttuneet tottumukset, indie-matkailun suosion kasvu, varaaminen viime hetkellä, kuten myös peruuttaminen, laatukriteereiden ja odotuksien nousu ovat asioita, joita reittien ja kiertomatkojen kehittämisen näkökulmasta tulisi huomioida entistä enemmän. Matkailijat miettivät tarkkaan, miten hyvin matkakohde on saavutettavissa, miten helposti sinne pääsee ja millaisia kustannuksia matka aiheuttaa. Luonto-, pyöräily ja muut reitit ovat nostamassa suosiotaan myös nousevien kustannusten vuoksi. Elinvoimaa Kaakkois-Suomeen matkailuyhteistyöllä -hankkeen toimenpitein kehitetään perheille ja eri kohderyhmille sopivia reittejä ja teemamatkoja entistä laajemmalle alueelle.

Hanke edistää hiili- ja resurssiviisasta luontomatkailua, sillä sen toimenpiteissä huomioidaan myös matkailun ympäristövaikutusten kompensointi sekä uudistavan matkailun tavoitteet.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat: saksankielisen Euroopan kiertomatkoista kiinnostuneet matkailijat, reittejä hyödyntävä paikallinen väestö ja kotimaiset matkailijat, saksalaiset matkanjärjestäjät, pyörämatkoja järjestävät kotimaiset ja ulkomaiset tuottajat ja matkanjärjestäjät, reittien varrella olevat palveluntarjoajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat muut kansainväliset matkailijat ja matkanjärjestäjät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 471 810

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 439 458

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 589 762

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 549 323

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Kymenlaakso

Seutukunnat: Kotkan-Haminan, Kouvolan, Lappeenrannan

Kunnat: Lemi, Kouvola, Luumäki, Taipalsaari, Pyhtää, Savitaipale, Hamina, Miehikkälä, Virolahti, Kotka, Lappeenranta

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke edistää kestävän kehityksen mukaista matkailutoimintaa, jossa sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon (sosiaalinen vastuullisuus). Hankkeen toimenpiteet ovat avoimia ja soveltuvia kaikille sukupuolille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa otetaan huomioon eri sukupuolten kiinnostuksenkohteet, tuotteita, reittejä ja palveluja suunnitellaan kaikille sukupuolille sopiviksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 9
Hankkeen tavoitteena on edistää hiili- ja resurssiviisasta luontomatkailua. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan uudistavan matkailun tavoitteita, joissa luontomatkailijat voivat esim. osallistua luontokohteiden ennallistamiseen. Matkailun ympäristövaikutusten kompensointi huomioidaan matkailun kehittämisessä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 8
Hankkeen tavoitteena on matkailun hiilijalanjäljen pienentäminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Hankkeessa autetaan matkailutoimijoita verkostoitumaan ja yhdistämään palveluita keskenään helposti saavutettaviksi ja loogisiksi reitistöiksi, jotka vähentävät esim. tarpeetonta autoilua paikasta toiseen. Hanke myös tukee uudistavan matkailun tavoitteita hiilinielujen vahvistamiseksi esim. luontokohteiden ennallistamiseen osallistumalla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 7 7
Hankkeen toimenpiteillä tavoitellaan sitä, että matkailijat ottavat huomioon luonnon monimuotoisuuden ja toimivat vastuullisesti retkeillessään luonnossa. Hanke huomioi myös uudistavan matkailun mahdollisuudet, esim. luontomatkailijoiden osallistuminen vieraslajien torjuntaan osana luonnon ennallistamista.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 8 8
Matkailureittien kehittämisessä huomioidaan kasvihuonekaasujen vähentämisen tarve; painopiste reitistön kehittämisessä on pyöräily-, melonta ja luontomatkailussa, jonka kohderyhmänä on kestävästä luontomatkailusta kiinnostuneet koti- ja ulkomaiset matkailijat.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeessa ei toimenpiteitä kohdennu erityisesti Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 9
Hankkeen tavoitteena on resurssiviisauden ja kiertotalouden lisääminen matkailussa niin matkailijoiden kuin palveluita tarjoavien yritystenkin toiminnassa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 7 9
Matkailupalveluiden kehittämisessä huomioidaan uusiutuvien energialähteiden käyttö.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeen toimenpiteissä otetaan erityisesti huomioon aluetalouden kehittäminen: paikallisten palveluiden käyttäminen ja yritysten liiketoiminnan kehittäminen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeen yhtenä tavoitteena on matkailutuotteiden kehittäminen vastuullisimmiksi.
Liikkuminen ja logistiikka 9 9
Hankkeessa kehitettävät reististöt vähentävät tarpeetonta liikennettä kohteiden välillä. Hankkeessa suunnitellaan erityisesti pyöräily- ja melontareittejä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 9
Kestävän matkailun kehittämisessä otetaan huomioon esteetön matkailu. Myös luontomatkailun hyvinvointia lisäävät vaikutukset edistävät yleistä hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 5 7
Kestävän matkailun kehittämisessä otetaan huomioon sosiaalinen tasa-arvo.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Kestävän matkailun kehittämisessä otetaan huomioon inklusiivinen matkailu.
Kulttuuriympäristö 10 10
Hankkeessa huomioidaan kulttuurinen kestävyys matkailun näkökulmasta
Ympäristöosaaminen 7 8
Hankkeen toimenpiteisiin osallistuvien yritysten ja muiden matkailutoimijoiden sekä matkailijoiden osaaminen ilmastokestävästä matkailusta lisääntyy.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kaakkois-Suomen alueella on paljon potentiaalisia reittejä ja niiden varrella olevia matkailutuotteita, mutta näitä ei ole aikaisemmin paketoitu eikä yhdistetty isommiksi palvelukokonaisuuksiksi. Cursor Oy:n, goSaimaa Oy:n ja Kouvolan kaupungin yhteisen matkailuhankkeen tavoitteena oli kehittää Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella seudun monimuotoiseen luontoon ja rikkaaseen kulttuurihistoriaan perustuvia uusia yhteisiä pyörä, - melonta, - ja teemareittejä, joiden avulla voidaan parantaa koko seudun tunnettuutta ja vetovoimaisuutta matkailukohteena. Uudet ylimaakunnalliset reitit toimivat pohjana erilaisille matkaohjelmille, joita pystytään markkinoimaan kotimaisten asiakkaiden lisäksi myös kansainvälisille matkailijaryhmille. Reitistöjen kehittämistoimenpiteiden kautta luotiin mahdollisuuksia paikallisille yrityksille erityisesti digitaalisaation ja vihreän talouden kautta kehittää omia matkailupalvelujaan kestävästi sekä samalla verkostoitua muiden toimijoiden kanssa yhteisissä valmennustilaisuuksissa laajempien palvelukokonaisuuksien tuotteistamiseksi. Tavoitteena oli myös osaltaan edistää ympärivuotisen matkailun kestävää kehitystä Kaakkois-Suomen alueella.

Hankkeen aikana ylimaakunnallisessa pyörä- ja reitistömatkailun kehitystyössä päästiin hyvään alkuun, mikä tarjoaa myös jatkossa hyvän pohjan uusien laadukkaiden ja kestävien matkailupalveluiden tuotteistamiselle. Kaakkois-Suomen matkailupalveluiden ja tuotteiden kehittäminen kansainvälisille asiakkaille ja ryhmille on erittäin tärkeää alueen vetovoimaisuuden lisäämiseksi, mihin kuuluu keskeisesti kestävien laadukkaiden matkailupalveluiden saavutettavuus, löydettävyys ja ostettavuus. Hankkeessa luotiin 7 kpl uutta ylimaakunnallista reittiä sekä 16 kpl uusia ja parannettuja alueellisia reittejä, joiden vaikutusalue kattaa seudun luonto- ja käyntikohteet sekä palvelut mahdollisimman kattavasti. Hankkeessa luotiin seuraavat yhteiset ylimaakunnallisetkunnalliset reitit, joiden avulla Kaakkois-Suomen tärkeimpien luonto- ja kulttuurikohteiden fyysistä ja digitaalista saavutettavuutta on parannettu: South East By Cycle-pyöräilyreitti, Alvar Aallon Kaakkois-Suomi –te
emareitti, Kaakkois-Suomen linnoituskierros -pyöräilyreitti, Kaakon kuohuva koskireitti –pyöräilyreitti, Kaakon melontareitti Saimaalta Suomenlahdelle (Väliväylä-Kymijoki), Suomen salpa -pyöräilyreitti ja Kaakon parhaimmat talvisaunat -reitti.
Reitistöissä korostuu kompaktin kokoisen Kaakkois-Suomen matkailualueen monipuolimuotoinen luonto ja erilaiset vesistöt sekä rajaseudun rikas kulttuurihistoria. Hankkeen tuloksena syntyneet reittisisällöt ja yrittäjien palvelut vietiin kootusti Outdooractive-reittiportaaliin, joka on maailman käytetyin reittiportaali. Sisältöjä vietiin myös soveltuvin osin matkailualueiden muihin digitaalisiin kanaviin. Reitistöjen infrastruktuurin jatkokehittämistyön tueksi hankkeessa tehtiin Salpapolun investointitarveselvitys, Kouvolan virkistysreitistön kehittämisen tiekartan laatimiseen liittyvä reitistön opastuksen selvitys ja Kouvolan alueen Kymijoen melontareitin voimaloiden/patojen ohitusten ja investointitarpeiden selvitys. Yhteistyötä tehtiin myös Väliväylän melontareitin opastuksen yhdenmukaistamisessa Etelä-Karjalassa käynnissä olevan Väliväylän melontareitin kunnostushankkeen kanssa.

Hankkeessa tuotettiin huomattava määrä laadukasta reitteihin liittyvää markkinointiaineistoa ja tehtiin suuri määrä erilaisia myynninedistämis- ja markkinointitoimenpiteitä kotimaassa sekä erityisesti saksankielisissä maissa Kaakkois-Suomen tunnettuuden parantamiseksi monipuolisena luonto- ja kulttuurimatkailualueena. Matkailuyrittäjille pyrittiin luomaan hyvin toimivat, pitkäaikaiset myynti- ja markkinointikanavat erityisesti saksankielisiin maihin sekä hyödyntämään digitalisaation tuomia mahdollisuuksia alueen elämysten ja tunnettavuuden lisäämiseksi. Näin palvelut tulevat olemaan jatkossa paremmin matkailijoiden saavutettavissa lisäten seudun matkailumäärää, -viipymää- ja -tuloa sekä lisääntyneen kysynnän myötä myös alan työpaikkoja tulevaisuudessa. Hankkeessa tehtyjen toimenpiteiden myötä pyörä- ja reitistömatkailua kohtaan on herännyt uutta lupaavaa kiinnostusta tavoitelluilla kohdemarkkinoilla niin Keski-Euroopassa kuin kotimaassakin.