|
|
|
Hankekoodi: A78829
Hankkeen nimi: Vetyä, virtaa Kaakkoon - Mallinnuksesta markkinoihin
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2023 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245904-2
Jakeluosoite: PL 20
Puhelinnumero: 029 446 2111
Postinumero: 53851
Postitoimipaikka: Lappeenranta
WWW-osoite: https://www.lut.fi/fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Karjunen Hannu Tapani
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkijatohtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hannu.karjunen(at)lut.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 171 3840
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tässä hankkeessa kehitetään ratkaisuja, joilla Etelä-Karjalan vetylaakson syntymistä voidaan vauhdittaa. Tavoitteena on parantaa Etelä-Karjalan houkuttelevuutta ja kilpailukykyä uusien vety- ja energiainvestointien sijoituskohteena. Hankkeessa syvennetään Etelä-Karjalaan keskittynyttä osaamista ja toimintavalmiutta energiamurrokseen liittyen. Hanke koostuu useasta kokonaisuudesta, jotka linkittyvät vihreän energian, digi- ja datatalouden sekä teknologiakehityksen alueelle.
Yhtenä osakokonaisuutena hankkeessa luodaan katsaus nykyisen energiamallinnuksen ja -markkinan tilaan ja epäkohtiin puhtaan energian, vedyn ja energiatransition näkökulmista. Hankkeessa toteutettavien toimenpiteiden perusteella voidaan arvioida erilaisten markkinajärjestelmien ja -menetelmien kykyä vauhdittaa energian siirto-, tuotanto- ja varastointijärjestelmien käyttöönottoa.
Toisena osakokonaisuutena edellä kuvatun katsauksen pohjalta pyritään luomaan ja vahvistamaan kansainvälistä tutkija- ja asiantuntijayhteisöä energiamurroksen alalla. Hankkeessa syntyvällä osaamisella ja työkalupaleteilla voidaan arvioida ja kehittää pitkäjänteisiä toiminta- ja painoaluestrategioita vihreän siirtymän teknologioihin liittyen.
Kolmantena osakokonaisuutena hankkeessa parannetaan paikallisen valmistustekniikan valmiuksia toimia kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla vedyntuotannon alalla. Hankkeen neljäs toimenpide selvittää vedyn ja hiilidioksidin merkitystä alueellisina resursseina sekä näiden roolia tulevaisuuden energiajärjestelmässä. Aluetoimijoiden raaka-aineresurssit mm. hiilidioksidin osalta huomioidaan erillisenä kohteena kiertotalouden ja liiketoiminnan kasvattamisen kannalta. Hankkeen viidennessä osuudessa syvennetään paikallisten yritysten, verkostojen ja erilaisten toiminta-alustojen välistä yhteistyötä sekä selvitetään kohtaamisongelmaa koulutustarjonnan ja -tarpeen välillä.
Keskeinen kohderyhmä tässä on Suomen Vetylaakso ry:n jäsenet. Lisäksi Yritysjoukkona on tunnistettu mm. Suomen Vetyklusterin jäsenet; n. 60 suomalaista energia- ja kemian alan yritystä ja järjestöä (mm. ABB, ST1, Fingrid, Wärtsilä, UPM, Ovako, Energiateollisuus, Teknologiateollisuus, jne.). Lisäksi kohderyhmänä toimii alueen kunnat ja kehitysyhtiöt, alueelliset energiayhtiöt, jäteyhtiöt, ja biokaasutoimijat.
Lähtökohtaisesti hanke hyödyttää kaikkia maakunnan energiajärjestelmään kytkeytyviä tahoja; energian käyttäjiä, tuottajia, infrastruktuurin ylläpitäjiä, teknologian toimittajia sekä viranomaisia ja poliittisia päätöksentekijöitä. Nämä ovat siten hankkeen välillisiä kohderyhmiä. Hankkeen välillisenä vaikutuksena alueen houkuttelevuus investointikohteena paranee, esimerkiksi kun tietoa paikallisista yrityksistä ja toimijoista jäsennellään ja kootaan hankkeen tarpeita varten. Tällä voidaan nähdä olevan kytkös yleisesti alueella elinkeinotoimintaa harjoittaviin yrityksiin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 245 724
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 230 863
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 307 156
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 288 580
Maakunnat: Etelä-Karjala
Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan
Kunnat: Luumäki, Taipalsaari, Savitaipale, Lemi, Rautjärvi, Imatra, Ruokolahti, Parikkala, Lappeenranta
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 9 | 4 |
| Hankkeella on välitön vaikutus luonnonvarojen käytön kestävyyteen, koska se edesauttamaa uusiutuvien ja kestävien energiantuotantomuotojen hyväksikäyttöä. Lisäksi strategisella suunnittelulla on kauaskantoisia vaikutuksia luonnonvarojen käyttöön ja kiertotalouteen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 3 |
| Vihreän vedyn tuotanto on tärkeä osa energiajärjestelmän uudistamisessa ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämisessä. Samalla vedyn tuotannon ja käytön kerrannaisvaikutukset heijastuvat alueen elinkeinoelämään. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 5 |
| Hanke vaikuttaa kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen välillisesti edesauttamalla uusiutuvien ja kestävien energiantuotantomuotojen hyväksikäyttöä, jolloin saastuttavampien energiamuotojen käyttö vähenee. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 5 |
| Hanke vaikuttaa välittömästi kasvihuonekaasujen vänenemiseen ja välillisesti pinta- ja pohjaveteen, maaperään sekä ilmaan, koska se on yksi osa uusiutuvien energiamuotojen hyväksikäytön edistäjänä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 5 |
| Hanke vaikuttaa välillisesti Natura 2000 -ohjelman kohteisiin edestauttamalla uusiutuvien ja kestävien energiantuotantomuotojen hyväksikäyttöä, jolloin saastuttavampien energianmuotojen käyttö vänenee ja Natura 2000 -ohjelman kohteiden ympäristökuormitus ja -riskit pienenevät. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 4 |
| Uusiutuvan energian käyttöön liittyy oleellisesti myös tukevien järjestelmien suunnittelu ja toteutus (vedyn tuotanto ja käsittely, energian varastointi) | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 0 |
| Tehtävien tutkimus- ja innovaatiotoimintojen pohjalta on mahdollisuus kehittää uusia liiketoimintamahdollisuuksia alueen valmistusteollisuudelle. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 0 |
| Energiamallinnuksen kautta tapahtuva ohjelmistopohjainen tuotekehitys ja sovelletut analyysit ovat käytettävissä esim. yritysten selvitystoimeksiantojen toteuttamiseen | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 5 |
| Hanke vaikuttaa välillisesti ihmisten terveyteen edesauttamalla uusiutuvien ja kestävien energiantuotantomuotojen hyväksikäyttöä, jolloin saastuttavampien energiamuotojen käyttö vähenee. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeen taustalla on käsillä oleva energiamurros sekä ajankohtainen tarve vähentää ilmastovaikutuksia erityisesti energia- ja liikennesektorilla. Tässä hankkeessa on kehitetty ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa Etelä-Karjalan päästövähennyksiin ja edistää innovatiivisten energiaratkaisujen, kuten vedyn, käyttöä. Tavoitteena on parantaa Etelä-Karjalan houkuttelevuutta ja kilpailukykyä uusien vety- ja energiainvestointien sijoituskohteena. Hankkeessa on syvennetty Etelä-Karjalaan keskittynyttä osaamista ja toimintavalmiutta energiamurrokseen liittyen. Hanke koostuu useasta kokonaisuudesta, jotka linkittyvät vihreän energian, digi- ja datatalouden sekä teknologiakehityksen alueelle.
Yhtenä osakokonaisuutena hankkeessa on luotu katsaus nykyisen energiamallinnuksen ja -markkinan tilaan ja sen mallintamisen haasteisiin. Hankkeessa on analysoitu lähes 400 artikkelia, ja luotu tämän pohjalta kriteeristö energiamallien ryhmittelyä ja pisteytystä varten. Analyysin pohjalta on tunnistettu tärkeimmät toimijat ja aihiot jatkotyölle, jota varten on rakennettu kansainvälistä tutkijayhteisöä tulevia hankekokonaisuuksia ajatellen.
Hankkeessa on tehty tutkimusta valmistus- ja kokoonpanotekniikan saralla alkaalielektrolyysereihin liittyen. Tutkimusteemallisesti on keskitytty parantamaan elektrolyyserien virtahyötysuhdetta erityisesti hajavirtoja ajatellen luomalla numeerinen 3D-laskentamalli elektrolyysikennosta. Lisäksi hankkeessa on tehty kokeita erilaisten tiivistemateriaalien sopivuudesta ja näiden kytköksestä laitteiston kokoonpanoon. Näillä toimenpiteillä pystyttäisiin tulevaisuudessa optimoimaan kennojen rakennetta ja laskemaan laitteistojen hintaa. Hankkeessa on myös mallinnettu vedyn paineistusta ja varastointia Aspen Plus –ohjelmistolla, sisältäen kustannus- ja kannattavuustarkastelua. Tämän perusteella voidaan optimoida varastoinnin käyttöpainetta ja siten vähentää kustannuksia. Lisäksi on tehty tarkempaa 1D-suunnittelua keskipakokompressoreille eri painesuhteille sekä tarkasteltu nykyistä kaupallista tarjontaa vedyn paineistukseen. Tehty työ edistää vetykompressoreiden suunnittelua ja häviöiden minimointia.
Hankkeen on myös selvitetty vedyn ja hiilidioksidin merkitystä alueellisina resursseina sekä näiden roolia tulevaisuuden energiajärjestelmässä. Tutkimuksen perustana on ollut hiilidioksidin hyödyntämisen edellytykset aluetoimijoiden näkökulmasta, mukaan lukien alustava analyysi biokaasuprosessin tehostamisesta sekä hiilidioksidin roolista siihen liittyen. Tehty selvitys vahvistaa Etelä-Karjalan roolia ja merkittävyyttä energiajärjestelmässä sekä korostaa paikallisten yritysten tärkeyttä resurssien valjastamisessa.
Hankkeessa on lisäksi syvennetty paikallisten yritysten, verkostojen ja erilaisten toiminta-alustojen välistä yhteistyötä sekä selvitetty kohtaamisongelmaa koulutustarjonnan ja -tarpeen välillä liittyen innovatiivisiin ja disruptiivisiin energiaratkaisuihin. Hankkeessa on tehty koulutustarvekartoitus hankkeen sidosryhmille, ja kerättyä data-aineistoa voidaan hyödyntää opintoainekokonaisuuksien kohdentamiseen.