Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78829

Hankkeen nimi: Vetyä, virtaa Kaakkoon - Mallinnuksesta markkinoihin

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2023 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245904-2

Jakeluosoite: PL 20

Puhelinnumero: 029 446 2111

Postinumero: 53851

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: https://www.lut.fi/fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Karjunen Hannu Tapani

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkijatohtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hannu.karjunen(at)lut.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 171 3840

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tässä hankkeessa kehitetään ratkaisuja, joilla Etelä-Karjalan vetylaakson syntymistä voidaan vauhdittaa. Tavoitteena on parantaa Etelä-Karjalan houkuttelevuutta ja kilpailukykyä uusien vety- ja energiainvestointien sijoituskohteena. Hankkeessa syvennetään Etelä-Karjalaan keskittynyttä osaamista ja toimintavalmiutta energiamurrokseen liittyen. Hanke koostuu useasta kokonaisuudesta, jotka linkittyvät vihreän energian, digi- ja datatalouden sekä teknologiakehityksen alueelle.

Yhtenä osakokonaisuutena hankkeessa luodaan katsaus nykyisen energiamallinnuksen ja -markkinan tilaan ja epäkohtiin puhtaan energian, vedyn ja energiatransition näkökulmista. Hankkeessa toteutettavien toimenpiteiden perusteella voidaan arvioida erilaisten markkinajärjestelmien ja -menetelmien kykyä vauhdittaa energian siirto-, tuotanto- ja varastointijärjestelmien käyttöönottoa.

Toisena osakokonaisuutena edellä kuvatun katsauksen pohjalta pyritään luomaan ja vahvistamaan kansainvälistä tutkija- ja asiantuntijayhteisöä energiamurroksen alalla. Hankkeessa syntyvällä osaamisella ja työkalupaleteilla voidaan arvioida ja kehittää pitkäjänteisiä toiminta- ja painoaluestrategioita vihreän siirtymän teknologioihin liittyen.

Kolmantena osakokonaisuutena hankkeessa parannetaan paikallisen valmistustekniikan valmiuksia toimia kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla vedyntuotannon alalla. Hankkeen neljäs toimenpide selvittää vedyn ja hiilidioksidin merkitystä alueellisina resursseina sekä näiden roolia tulevaisuuden energiajärjestelmässä. Aluetoimijoiden raaka-aineresurssit mm. hiilidioksidin osalta huomioidaan erillisenä kohteena kiertotalouden ja liiketoiminnan kasvattamisen kannalta. Hankkeen viidennessä osuudessa syvennetään paikallisten yritysten, verkostojen ja erilaisten toiminta-alustojen välistä yhteistyötä sekä selvitetään kohtaamisongelmaa koulutustarjonnan ja -tarpeen välillä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Keskeinen kohderyhmä tässä on Suomen Vetylaakso ry:n jäsenet. Lisäksi Yritysjoukkona on tunnistettu mm. Suomen Vetyklusterin jäsenet; n. 60 suomalaista energia- ja kemian alan yritystä ja järjestöä (mm. ABB, ST1, Fingrid, Wärtsilä, UPM, Ovako, Energiateollisuus, Teknologiateollisuus, jne.). Lisäksi kohderyhmänä toimii alueen kunnat ja kehitysyhtiöt, alueelliset energiayhtiöt, jäteyhtiöt, ja biokaasutoimijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Lähtökohtaisesti hanke hyödyttää kaikkia maakunnan energiajärjestelmään kytkeytyviä tahoja; energian käyttäjiä, tuottajia, infrastruktuurin ylläpitäjiä, teknologian toimittajia sekä viranomaisia ja poliittisia päätöksentekijöitä. Nämä ovat siten hankkeen välillisiä kohderyhmiä. Hankkeen välillisenä vaikutuksena alueen houkuttelevuus investointikohteena paranee, esimerkiksi kun tietoa paikallisista yrityksistä ja toimijoista jäsennellään ja kootaan hankkeen tarpeita varten. Tällä voidaan nähdä olevan kytkös yleisesti alueella elinkeinotoimintaa harjoittaviin yrityksiin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 245 724

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 230 863

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 307 156

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 288 580

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Rautjärvi, Taipalsaari, Savitaipale, Lemi, Luumäki, Imatra, Lappeenranta, Ruokolahti, Parikkala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa ja kaikessa tekemisessä LUT:lla noudatetaan LUT-korkeakoulujen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa (päivitetty 21.12.2021). Em. tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma tukee LUT-konsernin kehittämistä sellaiseksi työyhteisöksi, jossa kaikkia yhteisön jäseniä kohdellaan kunnioittavasti. Yhteisömme ei hyväksy epäasiallista kohtelua, syrjintää tai häirintää. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu konkretisoituu vuorovaikutustilanteissa ja henkilöstön johtamisessa, rekrytoinnissa, työoloissa, palkkauksessa ja urakehityksessä. Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan rekrytoinneissa ja työehdoissa. LUT on sitoutunut Euroopan komission HR Strategy for Researchers -strategiaprosessiin (HRS4R) tutkijoiden aseman ja työuran kehittämiseksi. Yksi prosessin osa-alue on sitoutuminen tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen rekrytointipolitiikkaan (Open, Transparent and Merit-based Recruitment Policy, OTM-R). LUT on saanut laatuleiman vuonna 2013, ja se on uudistettu vuonna 2019.Henkilöstökoulutuksessa otetaan huomioon LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun strategiset valinnat ja henkilöstön kehittymisen tarpeet. Uralla eteneminen voi tarkoittaa työkiertomahdollisuutta eri työtehtävissä, eri organisaatiossa sekä nykyisessä työtehtävässä kehittymistä sekä kehittymistä esimiestehtäviin. Miesten ja naisten tasapuolinen sijoittuminen erilaisiin sekä eritasoisiin tehtäviin huomioidaan töiden organisoinnissa ja uralla etenemisessä. Myös esimies- ja johtotehtävien osalta kiinnitetään huomiota tasa-arvon toteutumiseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke toteuttaa valtavirtaistamisen tavoitetta olemalla syrjimätön sekä edistämällä tietoista ajattelua siitä, miten tasa-arvo saadaan toteutumaan hankkeessa. Hankkeessa työskentelee sekä miehiä että naisia. Hankkeen viestinnässä pyritään siihen, että se olisi kiinnostava molemmille sukupuolille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on teknologian tutkimuksessa ja sen siihen liittyvän osaamisen kerryttämisessä LUT:ssa, LAB:ssa ja maakunnan yrityksissä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 4
Hankkeella on välitön vaikutus luonnonvarojen käytön kestävyyteen, koska se edesauttamaa uusiutuvien ja kestävien energiantuotantomuotojen hyväksikäyttöä. Lisäksi strategisella suunnittelulla on kauaskantoisia vaikutuksia luonnonvarojen käyttöön ja kiertotalouteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 10 3
Vihreän vedyn tuotanto on tärkeä osa energiajärjestelmän uudistamisessa ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämisessä. Samalla vedyn tuotannon ja käytön kerrannaisvaikutukset heijastuvat alueen elinkeinoelämään.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
Hanke vaikuttaa kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen välillisesti edesauttamalla uusiutuvien ja kestävien energiantuotantomuotojen hyväksikäyttöä, jolloin saastuttavampien energiamuotojen käyttö vähenee.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 5
Hanke vaikuttaa välittömästi kasvihuonekaasujen vänenemiseen ja välillisesti pinta- ja pohjaveteen, maaperään sekä ilmaan, koska se on yksi osa uusiutuvien energiamuotojen hyväksikäytön edistäjänä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 5
Hanke vaikuttaa välillisesti Natura 2000 -ohjelman kohteisiin edestauttamalla uusiutuvien ja kestävien energiantuotantomuotojen hyväksikäyttöä, jolloin saastuttavampien energianmuotojen käyttö vänenee ja Natura 2000 -ohjelman kohteiden ympäristökuormitus ja -riskit pienenevät.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 4
Uusiutuvan energian käyttöön liittyy oleellisesti myös tukevien järjestelmien suunnittelu ja toteutus (vedyn tuotanto ja käsittely, energian varastointi)
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 0
Tehtävien tutkimus- ja innovaatiotoimintojen pohjalta on mahdollisuus kehittää uusia liiketoimintamahdollisuuksia alueen valmistusteollisuudelle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 0
Energiamallinnuksen kautta tapahtuva ohjelmistopohjainen tuotekehitys ja sovelletut analyysit ovat käytettävissä esim. yritysten selvitystoimeksiantojen toteuttamiseen
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 5
Hanke vaikuttaa välillisesti ihmisten terveyteen edesauttamalla uusiutuvien ja kestävien energiantuotantomuotojen hyväksikäyttöä, jolloin saastuttavampien energiamuotojen käyttö vähenee.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen taustalla on käsillä oleva energiamurros sekä ajankohtainen tarve vähentää ilmastovaikutuksia erityisesti energia- ja liikennesektorilla. Tässä hankkeessa on kehitetty ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa Etelä-Karjalan päästövähennyksiin ja edistää innovatiivisten energiaratkaisujen, kuten vedyn, käyttöä. Tavoitteena on parantaa Etelä-Karjalan houkuttelevuutta ja kilpailukykyä uusien vety- ja energiainvestointien sijoituskohteena. Hankkeessa on syvennetty Etelä-Karjalaan keskittynyttä osaamista ja toimintavalmiutta energiamurrokseen liittyen. Hanke koostuu useasta kokonaisuudesta, jotka linkittyvät vihreän energian, digi- ja datatalouden sekä teknologiakehityksen alueelle.

Yhtenä osakokonaisuutena hankkeessa on luotu katsaus nykyisen energiamallinnuksen ja -markkinan tilaan ja sen mallintamisen haasteisiin. Hankkeessa on analysoitu lähes 400 artikkelia, ja luotu tämän pohjalta kriteeristö energiamallien ryhmittelyä ja pisteytystä varten. Analyysin pohjalta on tunnistettu tärkeimmät toimijat ja aihiot jatkotyölle, jota varten on rakennettu kansainvälistä tutkijayhteisöä tulevia hankekokonaisuuksia ajatellen.

Hankkeessa on tehty tutkimusta valmistus- ja kokoonpanotekniikan saralla alkaalielektrolyysereihin liittyen. Tutkimusteemallisesti on keskitytty parantamaan elektrolyyserien virtahyötysuhdetta erityisesti hajavirtoja ajatellen luomalla numeerinen 3D-laskentamalli elektrolyysikennosta. Lisäksi hankkeessa on tehty kokeita erilaisten tiivistemateriaalien sopivuudesta ja näiden kytköksestä laitteiston kokoonpanoon. Näillä toimenpiteillä pystyttäisiin tulevaisuudessa optimoimaan kennojen rakennetta ja laskemaan laitteistojen hintaa. Hankkeessa on myös mallinnettu vedyn paineistusta ja varastointia Aspen Plus –ohjelmistolla, sisältäen kustannus- ja kannattavuustarkastelua. Tämän perusteella voidaan optimoida varastoinnin käyttöpainetta ja siten vähentää kustannuksia. Lisäksi on tehty tarkempaa 1D-suunnittelua keskipakokompressoreille eri painesuhteille sekä tarkasteltu nykyistä kaupallista tarjontaa vedyn paineistukseen. Tehty työ edistää vetykompressoreiden suunnittelua ja häviöiden minimointia.

Hankkeen on myös selvitetty vedyn ja hiilidioksidin merkitystä alueellisina resursseina sekä näiden roolia tulevaisuuden energiajärjestelmässä. Tutkimuksen perustana on ollut hiilidioksidin hyödyntämisen edellytykset aluetoimijoiden näkökulmasta, mukaan lukien alustava analyysi biokaasuprosessin tehostamisesta sekä hiilidioksidin roolista siihen liittyen. Tehty selvitys vahvistaa Etelä-Karjalan roolia ja merkittävyyttä energiajärjestelmässä sekä korostaa paikallisten yritysten tärkeyttä resurssien valjastamisessa.

Hankkeessa on lisäksi syvennetty paikallisten yritysten, verkostojen ja erilaisten toiminta-alustojen välistä yhteistyötä sekä selvitetty kohtaamisongelmaa koulutustarjonnan ja -tarpeen välillä liittyen innovatiivisiin ja disruptiivisiin energiaratkaisuihin. Hankkeessa on tehty koulutustarvekartoitus hankkeen sidosryhmille, ja kerättyä data-aineistoa voidaan hyödyntää opintoainekokonaisuuksien kohdentamiseen.