Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20004

Hankkeen nimi: Väliasema-raide tulevaisuuteen

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Sotkamon kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0189766-5

Jakeluosoite: Markkinatie 1

Puhelinnumero: 086155811

Postinumero: 88600

Postitoimipaikka: Sotkamo

WWW-osoite: http://www.sotkamo.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hanhela Heidi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: heidi.hanhela(at)sotkamo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447502434

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

1. Hankkeen kuvaus
Hankkeen tavoitteena on luoda sotkamolainen malli ”Nuorisotakuun” toteuttamiseksi Sotkamossa osana nuorisotyön palvelujen laadullista kehittämistä. Tavoitteena on tuoda vaikeassa elämäntilanteessa olevien nuorten elämään hyvää oloa ja arjen rytmiä nuorten auttamiseksi. Hankkeen tavoitteena on kokonaisvaltainen elämänhallinnan tukeminen, sosiaalisten taitojen kehittäminen sekä mahdollisuus työllistyä ja etsiä itselle sopivaa alaa. Etsivä nuorisotyön lisäksi tarvitaan järeämpiä työkaluja arjen- ja työelämätaitojen kehittämiseen, jossa nuorta ohjataan ja tuetaan päivittäin hänen omien edellytysten ja vahvuuksien kautta. Hankkeessa tarjotaan yksilöllisten tarpeiden ja valmiuksien mukaan suunniteltua ja tavoitteellista työpainotteista ohjausta yksilön työkyvyn edistämiseksi. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä myös joustavan perusopetuksen (JOPO) kanssa ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta sekä kuntouttavan työtoiminnan, TE-toimiston ja yrittäjien kanssa. Lisäksi hyödynnetään jo olemassa olevia moniammatillisia yhteistyöverkostoja ja lasten ja nuorten palveluohjausryhmää.

Etsivän nuorisotyöntekijän tehtävänä on ohjata ja opastaa syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria eteenpäin elämässä. Väliasema on yksin niistä monista paikoista jonne etsivä voi nuoren ohjata.
Väliasemalle ohjataan nuoria jotka eivät ole minkään palvelun piirissä ja ovat selkeästi huonommassa asemassa kuin muut.
Väliasemalle etsivä vie nuoren ”saattaen”. Väliasemalla nuoren vastaan ottaa hankkeen yksilövalmentaja, joka kartoittaa nuoren tilanteen ja asettaa hänen kanssaan tavoitteet. Tavoitteiden teossa voi olla etsiväkin mukana, koska etsivällä on jo tietoja nuoresta, etsivä tuntee nuoren. Väliasema ajan nuorta ohjaa yksilövalmentaja. Väliaseman jälkeen nuori jatkaa opiskelemaan tai työelämään (tässä siirtymässä voidaan taas käyttää etsivän apua).

Väliasema on konkreettisesti paikka, johon nuori voi tulla elämänsä välivaiheessa ennen siirtymistä työ- tai opiskelupaikkaan. Väliasemalla tuetaan nuorten elämän hallintaa pienin käytännönläheisin askelin niin, että nuoren kyky työllistyä tai opiskella paranee. Nuori voi hankkeeseen tullessaan olla työtön työnhakija, opiskelija, koululainen, sairaslomalla tai kokonaan palveluiden ulkopuolella.

Hanke työllistää yhden kokoaikaisen ja osa-aikaisen työntekijän. Päätoimisen hanketyöntekijän nimike tulee olemaan yksilövalmentaja ja osa-aikaisen projektipäällikkö. Yksilövalmentaja, projektipäällikkö ja etsivät nuorisotyöntekijät muodostavat työtiimin.


2. Hankkeen tavoitteet:

1.Sotkamolainen malli Nuorisotakuusta. Sotkamolaisen Nuorisotakuu-mallin kautta verkostotyö ja yrittäjien osallistuminen nuorisotakuun toteutumiseen konkretisoituu arjen toiminnan tasolle.

2.Yksilöä tukevaa toimintaa, joka edistää kokonaisvaltaisesti nuoren arjen hallintaa ja toimintakykyä sekä pääsyä työelämään tai opiskelemaan. •

3.Luodaan selkeä seurantajärjestelmä nuoren auttamiseksi ja tukemiseksi ”Väliasema – raide tulevaisuuteen” mallilla hänen käyttäessään erilaisia palveluita.


Hankkeen tavoitteiden toteutumisen ja laadun mittareina toimivat seuraavat kysymykset
• Yritysten määrä toiminnassa / työpäivien määrä toiminnassa
• Moniko nuori opiskelemassa, töissä 100 % lähtöisyys
• Montako nuorta tavoitetaan/vuosi toiminnan kautta
• Pysyvyys, asiakkuuksien määrä, ohjauspolun kesto
• Montako poikaa/tyttöä toiminnassa mukana
• Toimintamalli joka voidaan monistaa muille käyttöön

3. Toimenpiteet
Hankkeen käynnistäjä ja toteuttaja on Sotkamon kunnan nuorisotyö.

1. Nuorisotakuun toteutuminen Sotkamossa
Nuorisotakuun tavoitteena on, että jäätyään työttömäksi nuori olisi kolmen kuukauden kuluttua jossain toimenpiteissä. Sotkamossa tilanne on ollut tämän tavoitteen osalta haastava, koska työllisyystilanne on heikko. Hankkeen tarkoituksena on vastata tähän tarpeeseen ja tarjota niille nuorille, joilla muutenkin on muita heikommat edellytykset työllistyä, paikka jossa parantaa työllistymismahdollisuuksiaan. Hankkeen kautta nuori voi saada koulutusta, mielekästä tekemistä, apua tulevaisuuden suunnitteluun ja päästä kiinni normaaliin arkirytmiin.

2. Arjen hallinta: Elämänhallinta ja hyvinvointi sijoittuvat ihmisen arkeen ja tuntuvat perusteltuna kokemuksena jokapäiväisen elämän sujumisesta. Arjen hallinta on jotakin toiminnallista, kokemuksellista ja välitöntä palautetta antavaa. Se on omaan elämään, omaan lähiympäristöön ja omiin läheisiin vaikuttamista omilla tiedoilla, osaamisella ja vuorovaikutustaidoilla. Arjenhallinnassa korostetaan terveellisiä elämäntapoja, itsetuntemusta sekä sosiaalisia ja vuorovaikutus taitoja.

3. Seurantajärjestelmän luominen
Luoda ja kehittää seurantamalli niiden sotkamolaisten nuorten tavoittamiseksi, jotka eivät ole minkään yhteiskunnan järjestelmän tiedossa. Hyödyntää olemassa olevia palveluja löytää ne nuoret, jotka jäävät nykyisten järjestelmien ulkopuolelle syystä tai toisesta. Seurantajärjestelmä, jonka avulla yläkoulun 9-luokkalaisten mahdolliset pudokkaat olisivat hyvin tiedossa.

4. Projektin käytäntöjen siirtäminen osaksi kunnan toimintaa

Hankkeen toiminta-ajaksi on suunniteltu kolme vuotta. Kolmen vuoden jälkeen hankkeen luomien hyvien käytänteiden ja työmenetelmien tulisi siirtyä tämän osaksi Sotkamon nuorisotoimen tarjoamaa nuorisotyötä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat oppivelvollisuuden päättäneet nuoret ja nuoret aikuiset, jotka ovat vaarassa syrjäytyä, koska heillä ei ole koulutus- tai työpaikkaa. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat myös ne nuoret, jotka joutuvat jossain vaiheessa ikävuosien 16-28 aikana syrjäytymisvaaran uhkaamiksi esim. työttömyyden takia.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Etsivä nuorisotyö
Perusopetus erityisesti JOPO
TE-keskus
Sosiaalitoimi ja perhetyö

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 183 523

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 177 369

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 229 404

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 221 712

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kajaanin

Kunnat: Sotkamo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Keskuskatu 13

Postinumero: 88600

Postitoimipaikka: Sotkamo

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 56

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sotkamossa kesäkuussa 2014 työttömänä oli 90 alle 25-vuotiasta nuorta, joista naisia oli 32. TE-toimiston tilastojen mukaan nuorten työttömyys on kasvanut viimeisten vuopsien aikana, joten syrjäytymisuhka on myös todennäköisesti kasvamassa. Vuonna 2012 työttömiä nuoria oli 31, vuonna 2013 50 ja vuonna 2014 lukumäärä oli jo 64. Myös vastavalmistuneiden työllistyminen oli heikentynyt.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankeen toiminnot on suunniteltu niin että yksi kolmasosa kohderyhmästä on naisia. Hankkeessa tullaan huomioimaan molempien sukupuolten erityistarpeet ohjauksen ja työpaikkojen hankinnan osalta. Hanke tulee myös varautumaan maahanmuuttajataustaisten nuorten kohtaamiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke kohdistuu tasapuolisesti molempiin sukupuoliin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Lajittelu- kierrätysmateriaalien käyttö huomioidaan
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 3
Nuorten elinolojen- ja hyvinvoinnin parantaminen ja itsetunnon kohottaminen
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 3
Toteutetaan yhteiskunnalista tasa-arvoa. Tuotetaan palvelua kaikille nuorille asuinpaikkasta tai varallisuudesta riippumatta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Väliasema -Raide tulevaisuuteen hankkeen tavoitteet olivat 1. luoda sotkamolainen nuorisotakuu -malli, 2. tarjota yksilöä tukevaa toimintaa, jolla edistetään nuoren arjenhallintaa ja toimintakykyä sekä pääsyä työelämään tai opiskelemaan ja 3. seurantajärjestelmän luominen nuorten auttamiseksi ja tukemiseksi.

Hankkeessa luotiin nuorten elämän- ja arjenhallinnan tukemiseksi malli, jolla nuoria ohjataan kokonaisvaltaisesti perustuen yksilö-, ryhmä- ja työtoimintaan. Yksilövalmentaja ohjasi ja tuki nuorta hänen omien tavoitteiden mukaisesti lisäten hänen sosiaalisia taitojaan, osallisuutta, työ- ja toimintakykyään. Yksilövalmennuksessa nuorten elämäntilanne kartoitettiin ja siinä esiintyviä haasteita pyrittiin ratkaisemaan yhdessä nuoren kanssa. Työtä tehtiin yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Ryhmätoiminnassa nuorta rohkaistiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä lisättiin tietoa ja taitoa elämän eri osa-alueilla, kuten hyvinvointiin, ajankohtaisiin asioihin, ruoan valmistukseen ja alueen palveluihin liittyen. Työtoiminta antoi nuorelle mahdollisuuden pieniin työtehtäviin. Yritysyhteistyötä ei onnistuttu hanketoiminnassa yhdistämään haastavaan kohderyhmän työkykyyn ja alueen vähäisiin työtehtäviin. Myös erilaiset yhteiskunnan tukimuotojen kannustinloukut muodostivat haasteita työtoiminnalle.

Hankkeessa luotu malli pureutui alueella olleeseen tarpeeseen nuorten palveluissa. Väliasema loi palvelun nuorille, jota alueella ei aiemmin ollut. Palvelu on suunnattu heikossa työmarkkinatilanteessa sekä syrjäytymisuhan alla oleville 15-29 -vuotiaille sotkamolaisille nuorille, joilla ei ole toimintakykyä tai mahdollisuutta osallistua sitoutumista vaativiin palveluihin.

Hankkeessa oli mukana yhteensä 31 nuorta, joka oli suunniteltua vähemmän. Tämä johtui pääsääntöisesti siitä, että alueen muut palvelut pystyivät ohjaamaan tehokkaasti nuoria eteenpäin eikä Väliaseman kaltaista työllisyydenhoidon alkuvaiheen palvelulle ollut enempää tarvetta. Hankkeeseen osallistuminen oli täysin vapaaehtoista. Muotoiltu palvelu juurrutettiin osaksi Sotkamon nuorisotoimea Väliaseman yksilövalmentajan vakinaistumisen myötä hanketoiminnan jälkeen.

Väliaseman palvelumalli tuki yksilön elämänhallintaa ja pystyi lisämään hyvinvointia ja työ- ja toimintakykyä. Nuorten oman arvion mukaan heidän työkyky pysyi samana tai nousi yhteensä 25 osallistujalla, mikä on 80% osallistujista. Myös työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmästä Kykyviisarista saatujen tulosten perusteella Väliasemalla vietetty aika lisäsi positiivista muutosta toimintakyvyssä, työkyvyssä, mielessä, taidoissa, arjessa, osallisuudessa sekä kehossa. Asiakkailta kerätyssä palautteessa koettiin Väliaseman aktivoivan, antavan tukea ja ohjausta elämäntilanteeseen (päivittäiset asioinnit, työnhaku), parantavan itsetuntoa, sosiaalisia kontakteja sekä fyysistä kuntoa. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta Väliaseman vietetyn ajan pystyneen pysäyttämään nuoren syrjäytymisen kehityksen.

Nuoret ohjautuivat Väliasemalta useimmiten opintoihin, kuntouttavaan työtoimintaan, työpajalle sekä töihin tai työkokeiluun. Luodun seurantajärjestelmän avulla nuoria kontaktoitiin ja heidän elämäntilanteitaan seurattiin nuorten kiinnittymistä Väliaseman jälkeisiin palveluihin. Salassapitosäädösten vuoksi seurantajärjestelmä pystyttiin kohdistamaan vain Väliasemalla olleisiin nuoriin.