Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20005

Hankkeen nimi: SERPA - Nuorten työllisyyden edistäminen osallistavalla kokeilukulttuurilla

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: Rajakatu 35

Puhelinnumero: 0400976751

Postinumero: 40200

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Janne Laitinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektiasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: janne.laitinen(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358400976751

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Äänekosken kaupunki/ työpaja, 0208591-7
Jyväskylän kaupunki/ Työllisyyspalvelut, 0174666-4
Nuorten Keski-Suomi ry, 1868148-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Nuorisotyöttömyys on yhä pahentunut Keski-Suomessakin, sillä heinäkuun lopussa 2014 alle 25-vuotiaita nuoria oli työttömänä työnhakijana 3.685 (+9,6% viime vuodesta). Vanhat perinteiset keinot ja toimenpiteet eivät siis ole osoittauneet tehokkaiksi.

SERPA - nuorten työllisyyden edistäminen osallistavalla kokeilukulttuurilla hankkeen tarkoituksena on osallistaa keskisuomaisia nuoria ratkaisemaan koulutukseen ja työllistymiseen liittyviä ongelmia itse ja tukea näin nuoria opiskeluiden sekä työelämän suuntaan.

Hankkeessa nuorten toteuttama pilottitoiminta on tärkein tulos. Pilottijaksot toteutetaan yhdessä Osatoteuttajien kanssa ja kuuden kuukauden pilottijaksojen aikana nuoret perehtyvät osallistaviin ja ketteriin menetelmiin. Pilottiryhmien tavoitteellisen toiminnan aikana nuorilla syventyy osaaminen työelämässä välttämättömistä taidoista, kuten kykyyn työskennellä joustavasti ryhmässä, viestinnän erilaisiin tapoihin sekä vastuulliseen tehtävien delegointiin (ns. 2000-luvun työelämätaidot). Nuoret myös tutustuvat osallistavien menetelmien kautta yrittäjyyteen ja innovointiin, ongelmien määrittämisen, ongelmanratkaisun ja suunnitelmien noudattamisen myötä. Pilottien aikaisten tapaamisien ja vierailujen myötä nuorille syntyy uusia verkostoja ja rohkeutta toteututtaa omia unelmiaan.

Nuorten toteuttamien Pilottien on ennakoitu synnyttävän uudenlaisia asiakaslähtöisiä ratkaisuja sekä erityistä lisäarvoa olemassa oleviin koulutus- ja työllisyyspalveluihin sekä toimintamalleihin heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistämiseksi. Pilottien myötä edistetään työllisyyttä välittömästi tai välillisesti, sillä etenkin yrittäjyyden ja yritysideoiden tukeminen on jo suunnitelmavaiheessa tunnistettu. Hankkeen aikana hyödynnetään verkostoja, nuoria ja heidän ideoitaan tullaan ohjaamaan olemassa olevien organisaatioiden palveluiden pariin (TE-palvelut aloittavalle yrittäjälle, Keski-Suomen YES-keskus, JES, 4H-yritystoiminta, Sepän yrityspaja, Yritystehdas, Generator). Lisäksi tuloksena on aiemmin kuvatun pilottitoiminnan eli osallistavan kokeilukulttuurin Toimintamallin dokumentointi ja pilottitoiminnan analysointi selkeäksi ja yksinkertaiseksi työtavaksi nuorten parissa toimivien tahojen käyttöön. toimintamalli visualisoidaan lyhyeksi animaatiovideoksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on työttömät ja välitömän työttömyysuhan alla olevat keskisuomalaiset nuoret. Osatoteuttajien Pilottiryhmiin saattaa valikoitua myös työmarkkinoiden ulkopuolella olevia nuoria.

Toisena varsinaisena kohderyhmänä on nuorten parissa toimivat osatoteuttajaorganisaatioiden työntekijät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat nuorten parissa toimivat organisaatiot sekä Äänekosken ja Jyväskylän kaupunkien työllisyyspalvelut. Pilottiryhmissä saattaa herätä kiinnostus Yritysvierailuihin ja näillä vierailuilla hälvennetään molemmin puolin ennakkoluuloja -ja aseneteita.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 195 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 181 714

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 283 649

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 242 285

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Äänekosken

Kunnat: Jyväskylä, Äänekoski

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 66

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Mukaan yhteishankkeeseen on saatu erilaisia nuorten parissa toimivia tahoja ja näin varmistetaan tasainen sukupuolijakauma itse Piloteissa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen piloteissa nuoret tunnistavat ja rajaavat työstettäviä ongelmia ja tekevät päätöksiä myös sukupuolinäkökulmista ja rakentavat molempia sukupuolia tyydyttäviä ratkaisuja.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
-

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 0
Pilottiryhminen tapaamiset ja vierailut tehdään fossiilisia polttoaineita säästäen yhteiskuljetuksin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 0
Pilottiryhminen tapaamiset ja vierailut tehdään fossiilisia polttoaineita säästäen sekä hiilidioksidipäästöjä minimoiden yhteiskuljetuksin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 5
Pilottiryhmien toiminnan ja vierailujen tuloksena on odotettavissa uutta yritystoimintaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 3
Pilottiryhmien toiminta on matalan kynnyksen innovaatiotoimintaa, jonka tuloksena saattaa olla aivan uusia ideoita palveluiden tuottamiseksi.
Liikkuminen ja logistiikka 6 3
Pilottiryhmien tapaamiset ja vierailut tulevat nuorten valmiuksia liikkua ja käyttää julkisia liikennevälineitä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Nuorten osallistaminen Pilottiryhmätoimintaan ja nuorten ongelmanratkaisukyvyn kehittäminen edistää nuorten kykyä ratkoa myös jatkossa oman elämänsä ongelmia.
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Pilottiryhmissä toimiminen edistää joustavuutta, toisten huomioimista sekä kommunikointitaitoja ja näin edistävät tasa-arvoisuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Pilottiryhmissä toimiminen ja etenkin Pilottiryhmien yhteiset tapaamiset edistävät nuorten yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

SERPA - nuorten työllisyyden edistäminen osallistavalla kokeilukulttuurilla hankkeen tarkoituksena oli osallistaa keskisuomaisia nuoria ratkaisemaan itse koulutukseen ja työllistymiseen liittyviä ongelmia ja sitä kautta tukea nuoria kohti opiskelua ja työelämää.

Hankkeen tärkein tulos oli nuorten toteuttama pilottitoiminta. Pilottijaksoja oli yhteensä kolme ja jokaisessa pilottijaksossa käynnistyi kolmen Osatoteuttajan kanssa yhtaikaa kolme nuorten ryhmää. Pilottijaksot kestivät 2-6 kuukautta. Ryhmät kokoontuivat 1-2 kertaa viikossa ja nuorten osallistuminen ryhmätoimintaan oli vapaaehtoista. Nuorten ryhmiä oli lopulta yhteensä kahdeksan, joista kahdeksas oli Jyväskylässä yhdistelmäryhmä. Ryhmätoimien aikana nuoret perehtyvät osallistaviin menetelmiin ja tuottivat itse ideoita ryhmätapaamisiin sekä tekivät erilaisia Pilotteja (kokeiluja). Ryhmien tavoitteellisen toiminnan aikana nuorilla syventyi ymmärrys omista vahvuuksistaan ja työelämässä välttämättömistä taidoista, kuten kyvystä työskennellä joustavasti ryhmässä, erilaisista viestinnän tavoista sekä vastuullisesta tehtävien delegoinnista. Nuoret myös syventyivät ongelmien määrittämiseen, ongelmanratkaisuun ja vastuunkantamiseen. Pilottijaksojen aikaisten tapaamisien ja vierailujen myötä nuorille syntyy uusia verkostoja ja rohkeutta unelmoida sekä ryhtyä toimimaan unelmien saavuttamiseksi.

Nuorten ryhmätoiminnassa toteuttamien Pilottien ennakoitiin synnyttävän uudenlaisia asiakaslähtöisiä ratkaisuja sekä erityistä lisäarvoa olemassa oleviin koulutus- ja työllisyyspalveluihin sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistämisen toimintamalleihin. Muutamat Serpa-ryhmäläiset havainnoivat käyttämiään TE-palveluita palvelumuotoilun työkaluin, erityisesti asiakasnäkökulmasta. Toiminnalliset Pilotit olivat lopulta pienimuotoisia ja täten toteuttamiskelpoisia, ja saadun palautteen mukaan onnistumiset vahvistivat nuorten itseluottamusta sekä uskoa omiin kykyihinsä. Pilottien myötä edistettiin työllisyyttä välittömästi tai välillisesti, kiinnostus kesätöihin, työkokeiluihin ja koulutukseen hakeutumiseen lisääntyivät selvästi. Suunnitelmavaiheessa näimme yrittäjyyden vahvana vaihtoehtona, mutta tämä ei lopulta ollut osallistuneille nuorille niin kiinnostava vaihtoehto.

Hankkeen aikana hyödynsimme verkostoja ja useita verkostossa järjestettäviä tapahtumia. Tapahtumat ja vierailut saattoivat alkuun jännittää nuoria, mutta lopulta nuoret kokivat tapahtumat hyödyllisiksi. Voimme todeta näin, sillä seurasimme nuorten fiilistä eli tuntemusta ryhmätapaamisista mobiilikyselyin (eKoutsi). Mobiilikyselyistä saimme ajatuksia tulevien ryhmätapaamisten sisältöihin sekä ryhmätapaamisten fasilitoinnin kehittämiseen.

Jokainen ryhmä oli ainutkertainen, sillä ryhmän tavoitteet ja toiminnan sisällöt nousivat ryhmän nuorista itsestään. Tämä vaatii aikaa ja malttia kuunnella nuoria. Ryhmätapaamisten havaintojen ja palautteiden myötä tuloksena on jalostunut osallistavan kokeilukulttuurin toimintamalli, joka on dokumentoitu JAMKin avoimeen oppimateriaaliin. Avoimeen oppimateriaaliin on koottu Serpa-ryhmätoiminnan kulmakivet vapaasti käytettäviksi nuorten parissa toimivien tahojen käyttöön. Verkkosivuilta löytyy myös Serpan toiminta-ajatusta visualisoiva animaatiovideo ja AMK-lehdessä julkaistu artikkeli Serpa-toiminnnan kokemuksista. Nuorten ideoita ja ajatuksia vietiin eteenpäin myös olemassa olevien organisaatioiden mietittäviksi, nuorten ajatuksia kirjattiin esimerkiksi TE-hallinnon Työllisyyskokeilujen selvitys -raportiin (TEM 30/2016).