Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20008

Hankkeen nimi: Work Smart-Älykkäästi töihin

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2454377-1

Jakeluosoite: Tikkarinne 9

Puhelinnumero: 013260600

Postinumero: 80200

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.karelia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +35850 3116314

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, 0212371-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tausta:
2000-luku on ollut kiihtyvien rakenteellisten muutosten aikaa, jonka taustalta löytyy globalisaation, teknologian kehittymisen ja muuttuvan väestörakenteen voimia. Tutkinnosta automaattisesti seuraava työpaikka sekä avoimiin työpaikkoihin keskittyvät työvoimapalvelut ovat esimerkkejä perinteisistä, vakaiden ja hyvän ennustettavuuden aikoina kehittyneistä yhteiskunnan työllistymismekanismeista, jotka ovat nyt merkittävissä ongelmissa. Tästä oireina ovat mm. korkea nuorisotyöttömyys sekä työnantajien kasvava tyytymättömyys valmistuneiden osaamistasoon ja työelämävalmiuksiin.

Tavoitteet:
Hankkeen tavoitteena on helpottaa nivelvaihetta koulutuksesta työelämään siirtymisessä sekä edelleen kehittää oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistyötä. Tavoitteena on päivittää yhteisen mallin mukaisesti, oppilaitosten ja työelämäorganisaatiden yhteistyöllä, oppilaitosten uraohjaus ja elinkeinoelämän rekrytointikäytänteet vastaamaan nopeiden ja ennakoimattomien muutosten aikakautta. Onnistuminen edellyttää kokonaan uudenlaista ajattelua ja aktiivisten työllistymisstrategioiden käyttöönottoa. Hankkeessa keskitytään kehittämään ja käyttöönottamaan skaalautuvia ja kustannustehokkaita toimintatapoja, joiden fokuksena ovat 1. piilotyöpaikkojen löytäminen, 2. alojen ja alueiden välisen liikkuvuuden lisääminen, 3. kasvavien ja tulevaisuudessa todennäköisimmin työllistävien työnantajien ja alojen tunnistaminen, 4. yritysten oman muuttuvien aikojen rekrytointiosaamisen kehittäminen.

Kohderyhmät:
Kohderyhmänä ovat erityisesti opiskelijat. Aktiivisia pilottitoimenpiteet kohdistetaan erityisesti heikoimmin työllistyvien alojen opiskelijoille sekä työllistymisessä tukea tarvitseville. Viimeisimpien tilastokeskuksen keräämien työllistymistilastojen mukaan heikoimmin työllistäviä koulutusaloja molemmissa oppilaitoksissa ovat mm. kulttuurialat, tietojenkäsittely sekä osa tekniikan aloista. Opiskelijoiden koko opintojen ajalle rakennetaan työelämävalmiuksia edistäviä työkaluja ja menetelmiä, jotka edesauttavat työelämään siirtymistä.
Hankkeen toisena varsinaisena kohderyhmänä ovat yritykset ja työelämäorganisaatiot, jotka osallistuvat hankkeen toimenpiteisiin. Yritykset ja organisaatiot saavat rekrytointiosaamista, osaavaa työvoimaa kasvun ja kilpailukyvyn tueksi sekä välillisesti tuote- ja palvelukehitystä tukevaa opiskelijoiden toteuttamaa kehittämistoimintaa. Yritykset myös tuottavat tietoa työelämän tarpeista oppilaitoksille.
Hankkeen kohderyhmänä ovat myös oppilaitosten opinto- ja uraohjaajat sekä muu uraohjausta tekevä henkilöstö, jonka osaamista kehitetään aktivoimaan opiskelijat työelämäverkoston kehittämiseen koko opintojen ajan. Opinto- ja uraohjaajille sekä muulle ohjausta antavalle henkilöstölle kehitetään ja levitetään käyttöön työkaluja ja menetelmiä työelämäyhteistyön edistämiseen ja aktivoimiseen.

Toimenpiteet
Hankkeen toimenpiteet on organisoitu kolmeksi itsenäiseksi toimenpidekokonaisuuksiksi siten, että yllä mainitut neljä fokusaluetta ilmentyvät läpileikkaavasti kaikissa toimenpidekokonaisuuksissa. Jokaista toimenpidekokonaisuutta varten otetaan käyttöön omat tulosindikaattorit, jotka ohjaavat toimintojen iteratiivista kehittämistä.

Toimenpidekokonaisuus 1: Opiskelijat edellä – Välittäjäpalvelu
Välittäjäpalvelu uudistaa perinteisiä avoimiin työpaikkoihin perustuvia CV- ja hakukirjekeskeisiä uraohjauskäytänteitä nostamalla opiskelijat toteuttamaan tuettuun aktiiviseen kontaktointiin perustuvaa älykästä työ- ja harjoittelupaikkahakua. Toteutetaan opiskelijoiden omaan hajautettuun työhön perustuvan keskitetyn tietovarannon kerryttäminen tulevaisuudessa todennäköisesti työllistävien työnantajien, joiden tunnistaminen tapahtuu mm. tilinpäätöstietojen, toimintakertomusten ja suorakontaktoinnin kautta. Indikaattorit: osallistuvien opiskelijoiden lukumäärä, opiskelijakohtaisten työnantajakontaktointien määrä, laatu, ja tuloksellisuus. Toteutus: yhteisenä Karelian ja PKKY:n kesken.

Toimenpidekokonaisuus 2: Rekrymessut
Rekrymessujen ja muiden pienempien työpajojen tarkoituksena on uudistaa perinteisiä tehottomia ja pintapuoliseen informaatioon perustuvia rekrytointikäytäntöjä 1. ohjaamalla mukaan tulevia työnantajia käyttämään ns. tuloskortti-informaatioon perustuvaa tapaa esittää omat tarpeet opiskelijoille ja opettajille, 2. valmentamalla oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstöä aktiiviseen sillanrakentajan rooliin opiskelijoiden ja työnantajien välille. Indikaattorit: messuille ensikertaa ja uudelleen osallistuvien työnantajien ja opiskelijoiden lukumäärä, alueen ulkopuolelta messuille saapuvien työnantajien ja opiskelijoiden lukumäärä, työpajoihin osallistuvien yritysten ja henkilöiden määrä, syntyneet rekrytoinnit (harjoittelu- ja työpaikat, työelämäprojektit). Toteutus: yhteisenä Karelian ja PKKY:n kesken sekä mahdollisena yhteistyökumppanina myös Itä-Suomen yliopisto.

Toimenpidekokonaisuus 3: Ohjaajan työkalupakki ja opinnollistaminen
Ainoa, oppilaitosten nykyisten rahoitusmallien mahdollistama tapa rahoittaa kestävällä tavalla uudenlainen uraohjaus- ja rekrytointipalvelutoiminta on 1. hajauttaa toiminnot osaksi opintoja sekä 2. erikseen opinnollistaa sellaiset toiminnot, jotka eivät muuten integroidu. Tämän toteuttamiseksi tunnistetaan tarpeet ja luodaan aktivoivia uraohjausmenetelmiä ja -materiaalia opiskelijoiden työelämäyhteyksien rakentamisen koko opiskelujen ajalle. Lisätään uraohjaajien osaamista ja levitetään parhaat käytännöt oppilaitosten käyttöön. Ratkaisut integroidaan osaksi oppilaitosten opetusta ja ohjausta. Toimenpiteet pilotoidaan ja suunnitellaan skaalautuviksi. Indikaattorit: pilottitoimenpiteisiin osallistuvien ohjaajien ja opiskelijoiden määrä, opiskelijoiden suorittaminen opintopisteiden määrä. Toteutus: yhteisenä Karelian ja PKKY:n kesken.

Kaikissa toimenpidekokonaisuuksissa:
Kerätään aktiivista palautetta, johon nojaten kehitetään toimintaa. Hyödynnetään sähköisiä välineitä ja kanavia menetelmien soveltamisessa, tiedottamisessa ja levittämisessä. Hyviä käytäntöjä ja työkaluja levitetään ylimaakunnallisesti ja kansallisesti eri tapahtumissa, yhteistyöfoorumeilla ja julkaisutoiminnan kautta.

Tulokset ja vaikutukset:
Hankkeen tuloksena 80 % projektin toimintaan osallistuneista valmistuneista opiskelijoista työllistyy kahden vuoden kuluessa valmistumisesta. Opiskelijoiden työelämäyhteydet ja verkostot kasvavat ja ymmärrys työllistymisen mahdollisuuksista laajenee. Oppilaitoksissa saavutetaan menetelmäosaamista liittyen erityistukea tarvitsevien tunnistamiseen ja palvelujen kohdentamiseen, sekä tietoja menetelmien ja palvelujen toimivuudesta. Hankkeen kautta uudet työelämäyhteistyön menetelmät, työkalut ja palvelut saadaan edistämään työelämäyhteistyötä ja helpottamaan nivelvaihetta opiskelusta työelämään. Hankkeen toiminnan kautta oppilaitosten uraohjausta tekevän henkilöstön osaaminen kasvaa ja yritysten kilpailukyky ja kasvu turvataan osaavan työvoiman tarjonnan kautta. Yritysten ja oppilaitosten kumppanuusyhteistyö syvenee. Yritysten rekrytointiosaaminen kasvaa ja varmistetaan rekrytointien onnistuneisuus. Hankkeella tuetaan yritysten kasvua ja kilpailukykyisyyttä osaavan työvoiman saatavuuden kautta. Hankkeessa syntyy useita julkaisuja tiedotus- ja levitystarkoituksiin ja tietoa levitetään aktiivisesti aluellisille ja kansallisille yhteistyökumppaneille. Hanke edistää välillisesti sukupuolten välistä tasa-arvoa ja ekologista kestävyyttä. Hankkeella on sekä suoria että välillisiä positiivisia vaikutuksia taloudelliseen kestävyyteen ja sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen sekä yhdenvertaisuuteen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret (alle 30 v.) Karelia-amk:n ja PKKY:n opiskelijat opiskelijat. Aktiivisia pilottitoimenpiteet kohdistetaan erityisesti heikoimmin työllistyvien alojen opiskelijoille sekä työllistymisessä tukea tarvitseville. Viimeisimpien tilastokeskuksen keräämien työllistymistilastojen mukaan heikoimmin työllistäviä koulutusaloja molemmissa oppilaitoksissa ovat kulttuurialat, tietojenkäsittely sekä osa tekniikan aloista. Opiskelijoiden koko opintojen ajalle rakennetaan työelämävalmiuksia edistäviä työkaluja ja menetelmiä, jotka edesauttavat työelämään siirtymistä. Kohderyhmänä näissä työkalujen rakentamisen pilottitoimenpiteissä ovat eri vaiheissa opintojaan olevat opiskelijat.

Hankkeen toisena varsinaisena kohderyhmänä ovat myös yritykset ja työelämäorganisaatiot, jotka osallistuvat hankkeen toimenpiteisiin. Yritykset ja organisaatiot saavat rekrytointiosaamista, osaavaa työvoimaa kasvun ja kilpailukyvyn tueksi sekä välillisesti tuote- ja palvelukehitystä tukevaa opiskelijoiden toteuttamaa kehittämistoimintaa (opinnäytetyöt, projektit, harjoittelujaksot).

Hankkeen kohderyhmänä ovat myös oppilaitosten opinto- ja uraohjaajat sekä muu uraohjausta tekevä henkilöstö (mukaan luettuna opettajat), jonka osaamista kehitetään aktivoimaan opiskelijat työelämäverkoston kehittämiseen koko opintojen ajan. Opinto- ja uraohjaajille sekä muulle ohjausta antavalle henkilöstölle kehitetään käyttöön työkaluja ja menetelmiä työelämäyhteistyön edistämiseen ja aktivoimiseen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat muut opiskelijat sekä toteuttajaorganisaatioissa että muissa oppilaitoksissa, alueen yritykset ja työelämäorganisaatiot sekä oppilaitosten henkilökunta.

Yrityksiin ja työelämäorganisaatioihin kohdentuu nuorten työllistäminen ja työelämäkontaktiverkostojen aktivoituminen, opintojen aikana tapahtuva opiskelijoiden työelämätaitojen oppiminen sekä työelämäkontaktiverkoston rakentuminen työharjoittelujen, projektitöiden ja työelämälähtöisten opinnäytetöiden kautta. Muutkin kuin hankkeen suoriin toimenpiteisiin osallistuvat yritykset ja organisaatiot saavat osaavaa työvoimaa kasvun ja kilpailukyvyn tueksi sekä tuote- ja palvelukehitystä tukevaa opiskelijoiden toteuttamaa toimintaa (opinnäytetyöt, projektit, harjoittelujaksot).

Oppilaitosten henkilökunta saa laajasti käyttöönsä uusia työkaluja opiskelijoiden työelämävuorovaikutuksen kehittämiseen ja opiskelijoiden aktivoimiseen työelämäverkostojen luomisessa. Näitä työkaluja voidaan laajasti hyödyntää opetuksessa ja ohjauksessa.

Erityisesti hyötyvinä välillisinä kohderyhminä ovat muut kuin toteuttajaoppilaitokset, joille levitetään (esim. valtakunnallisten ja alueellisten verkostojen sekä julkaisujen kautta) tietoa hankkeessa kehitetyistä hyvistä käytänteistä, toimintamalleista ja niiden tuloksellisuudesta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 495 312

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 495 307

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 707 590

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 707 590

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Lieksa, Nurmes, Joensuu, Outokumpu, Kitee

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 90

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 177

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 585

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmistelussa on hyödynnetty ja toteutuksessa tullaan hyödyntämään oppilaitosten olemassa olevaa koulutusalakohtaista tilastoaineistoa valmistuvien opiskelijoiden sukupuolen mukaisesta työllistymisestä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Erityisesti vaikeasti työllistyvillä aloilla näkyy sukupuolisekretoitumista. Hankkeessa edistetään vaikeasti työllistyvien alojen työllisyyttä laajentamalla työllistymismahdollisuuksia toimialarajoja rikkoen siten, että kasvavat toimialat toimisivat työllistämisveturina perinteisestä koulutusalakohtaisesta toimialajaottelusta poiketen. Nuorten työllisyyden tasa-arvoisessa edistämisessä huomioidaan myös työllistymisesteitä muodostavat mahdolliset perhetilanteet ja etsitään ratkaisuja näihin tilanteisiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen välillinen tavoite sukupuolten tasa-arvon edistäminen, ei päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Nuorten ympäristötietoisten osaajien työllistyminen ja yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan osallistuminen alueen pk-yrityksissä edistää välillisesti luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvaa toimintaa yrityksissä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Nuorten ympäristötietoisten osaajien työllistyminen ja yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan osallistuminen alueen pk-yrityksissä edistää välillisesti esim. uusiutuvien energiaratkaisujen ja vähähiilisten tuotantotapojen sekä -tuotteiden kehittämistä yrityksissä. Lisäksi hankkeessa vältetään pitkien välimatkojen aiheuttamia liikenteellisiä ongelmia (fossiilisten polttoaineiden aiheuttamat kuormitukset) suosimalla yhteydenpidossa, tiedotuksessa, koulutuksessa ja ohjauksessa sekä palauteprosessissa etäyhteyksiä, eoppimisratkaisuja ja paperittomia työvälineitä. Näillä ratkaisuilla pyritään ehkäisemään ilmastonmuutokseen johtavien hiilidioksidipäästöjen muodostumista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Nuorten ympäristötietoisten osaajien työllistyminen ja yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan osallistuminen alueen pk-yrityksissä voi edistää välillisesti yritysten luonnon monimuotoitta edistävää tuotekehitystoimintaa esim. metsäsektorin arvoketjun toimijoiden prosesseissa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Hankkeessa vältetään pitkien välimatkojen aiheuttamia liikenteellisiä ongelmia suosimalla yhteydenpidossa, tiedotuksessa, koulutuksessa ja ohjauksessa sekä palauteprosessissa etäyhteyksiä, eoppimisratkaisuja ja paperittomia työvälineitä. Näillä ratkaisuilla vältetään ilman kasvihuonekaasujen tuottamista.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella on neutraali kokonaisvaikutus Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Nuorten ympäristöosaajien työllistyminen ja yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan osallistuminen alueen pk-yrityksissä edistää välillisesti materiaali- ja jätteenkäsittelytehokkuutta sekä osana tuotantoprosesseja että tuotekehitystä (uudet tuotteet ja liiketoiminta-alueet).
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Nuorten ympäristötietoisten osaajien työllistyminen ja yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan osallistuminen alueen pk-yrityksissä edistää välillisesti esim. uusiutuvien energiaratkaisujen kehittämistä (uudet tuotteet ja liiketoiminta-alueet) ja käyttöä yrityksissä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 5
Hankkeella vaikutetaan sekä suoraan että välillisesti alueen elinkeinoelämän osaavan työvoiman saatavuuteen sekä koulutuksen sisällön vastaavuuteen elinkeinoelämän tarpeisiin. Sitä kautta hankkeella pystytään vastaamaan kasvuyritysten työvoimatarpeisiin ja edistämään sitä kautta kilpailukykyisyyttä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 2
Hankkeella vaikutetaan välillisesti alueen elinkeinoelämän aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen edistämällä opiskelijoiden osallistumista yritysten tuotteiden ja palvelujen kehitysprojekteihin.
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Hankkeessa vältetään pitkien välimatkojen aiheuttamia liikenteellisiä ongelmia (fossiilisten polttoaineiden aiheuttamat kuormitukset) suosimalla yhteydenpidossa, tiedotuksessa, koulutuksessa ja ohjauksessa sekä palauteprosessissa etäyhteyksiä, eoppimisratkaisuja ja paperittomia työvälineitä. Näillä ratkaisuilla pyritään ehkäisemään liikenteen ilmastonmuutokseen johtavien hiilidioksidipäästöjen muodostumista. Lisäksi ympäristötietoisten osaajien työllistyminen ja osallistuminen elinkeinoelämän tuotekehitysprojekteihin edistää liikkumiseen ja logistiikkaan kohdistuvien tuote- ja palveluratkaisujen kehittymistä alueen yrityksissä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Hankkeen tavoitteena oleva työllisyyden parantuminen edistää (suoraan) kohderyhmän ja (välillisesti) heidän perheidensä ja yhteisöjensä hyvinvointia. Hankkeessa edistetään erityisesti vaikeasti työllistyvien alojen ja yksilöiden erityisryhmät mukaanlukien työllistymistä. Työpaikan saaminen ehkäisee syrjäytymistä ja edistää sosiaalista osallisuutta.
Tasa-arvon edistäminen 5 3
Vaikeasti työllistyvien alojen ja sukupuolisekrekaatiota sisältäviltä koulutusaloilta valmistuvien työllisyyden edistäminen toimialarajat ylittäen edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä suoraan että välillisesti (työyhteisöt). Työllistyminen ehkäisee suoraan ja välillisesti (perheet ja lähiyhteisöt) myös sosiaalista tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 5
Hankkeen tavoitteena oleva työllisyyden parantuminen edistää (suoraan) kohderyhmän ja (välillisesti) heidän perheidensä ja yhteisöjensä yhteiskunnallista ja kulttuurillista hyvinvointia. Työpaikan saaminen ehkäisee syrjäytymistä ja kohentaa sosiaalista asemaa sekä suoraan että välillisesti (perheet ja lähiyhteisöt). Hankkeessa edistetään erityisesti vaikeasti työllistyvien alojen ja yksilöiden työllistymistä erityisryhmät esim. maahanmuuttajat mukaanlukien. Työllisyyden parantuminen edistää merkittävästi välillistä yhdenvertaisuutta mm. työyhteisöjen moninaisuuden kautta. Hankkeen kohderyhmänä oleviin yritykset ja työorganisaatioihin kohdistuvalla viestinnällä ja tiedotuksella voidaan välillisesti vaikuttaa myös työntantajien ja työyhteisöjen asenteisiin, syrjinnän ehkäisyyn ja suvaitsevaisuuteen erilaisuutta kohtaan.
Kulttuuriympäristö 0 4
Nuorten kulttuuriympäristötietoisten osaajien työllistyminen ja osallistuminen yritysten ja työorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämisprojekteihin edistää kulttuuriympäristön kestävää hyödyntämistä ja säilyttämistä. Hankkeessa edistetään vaikeasti työllistyvien esim. kulttuurialojen osaajien työllisyyttä perinteiset toimialarajat ylittäen ja sitä kautta välillisesti mahdollistaa kulttuuriympäristötietoisuuden lisääntymistä työyhteistöissä.
Ympäristöosaaminen 0 4
Nuorten ympräristöosaajien työllistyminen alueen yrityksiin ja työelämäorganisaatioihin edistää ympäristötietoisuuden kasvua organisaatioissa tuote- ja palvelukehityksen kautta (yritysten kehitysprojekteihin osallistuminen ja syntyneet työpaikat).

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli helpottaa nivelvaihetta koulutuksesta työelämään siirtymisessä sekä kehittää oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistyötä. Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän sekä työelämäkumppaneiden yhteistyöllä kehitettiin muuttuvan työelämän haasteisiin vastaavia vuorovaikutteisia ja aktivoivia työelämään siirtymistä tukevia uraohjausmenetelmiä opiskelijoiden työelämäyhteyksien rakentamiseen koko opiskelujen keston ajalle. Hankkeella parannettiin opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja edistettiin työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa kehittämällä uusia menetelmiä ja tapoja yhteistyölle. Hankkeen toimenpiteillä lisättiin ja parannettiin vuorovaikutusta opiskelijoiden ja työelämäorganisaatioiden välillä, jolloin opiskelijoille rakentuu työuralle siirtymistä helpottava työelämän kontaktiverkosto ja osaaminen jo opintojen aikana. Hankkeessa päivitettiin oppilaitosten ja työelämäorganisaatioiden yhteistyöllä, oppilaitosten uraohjausta ja elinkeinoelämän rekrytointikäytänteitä vastaamaan nopeiden ja ennakoimattomien muutosten aikakautta. Hankkeen kohderyhminä olivat opiskelijat, uraohjaajat (opettajat, opinto-ohjaajat) sekä yritykset ja muut työelämäorganisaatiot.

Hankkeen keskeisin tulos oli iteratiivisesti kehitetty, testattu, dokumentoitu ja kohderyhmien palautteen sekä arviointien pohjalta toimivaksi todettu Work Smart uraohjausmalli. Uraohjausmallin avulla päivitettiin oppilaitosten uraohjaus, kehitettiin työelämän rekrytointiosaamista ja helpotettiin opiskelijoiden siirtymistä työelämään.

Work Smart uraohjausmalli koostuu aktivointi- ja verkostoitumistyöpajoista. Menetelmä käynnistyy valmentavilla aktivointityöpajoilla (1-3), joissa uraohjaaja (opettaja, opinto-ohjaaja) sparraa opiskelijoiden työelämätaitoja ja valmentaa työnhakutilanteisiin sekä työelämää varten. Työpajoissa opiskelija tunnistaa omaa osaamistaan ja osaamisen vastaavuutta työelämän tämän hetkisiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Opiskelijaa valmennetaan osaamisen esittämiseen ja markkinointiin sekä yhteydenottamiseen yrityksiin ja valmistautumaan rekrytointitilanteisiin. Aktivointityöpajat valmentavat opiskelijaa verkostoitumistyöpajaa varten, jossa opiskelijat ja työelämän edustajat kohtaavat matalan kynnyksen rekrytointitapaamisessa.

Verkostoitumispajojen aikataulu, sisällöt, tavoitteet ja kutsuttavat yritykset suunnitellaan aktivointipajoissa opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoilla on päävastuu yritysten kutsumisesta verkostoitumistilaisuuteen. Tilaisuuksien tarkoituksena on madaltaa opiskelijoiden kynnystä tutustua yrityksiin ja tuoda osaamistaan esille. Yritysten näkökulmasta verkostoitumistyöpajat tarjoavat mahdollisuuden esitellä yrityksen toimintaa, tavata tulevaisuuden työntekijöitä ja tuoda esiin alan monipuolisia työtehtäviä, osaamistarpeita sekä harjoitella rekrytointitilanteita. Samalla opiskelijat kuulevat millaisia vaatimuksia työelämän edustajilla on työnhakijoille ja miten työpaikkoihin voi hakeutua.

Hankkeessa kehitetty uraohjausmalli ja menetelmät on otettu käyttöön kaikissa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksissa ja kaikilla Karelia-amk:n koulusaloilla. Uraohjausmalli parantaa opiskelijoiden työllistyvyyttä ja luo jo opintojen aikana toimivia työelämäverkostoja, joita opiskelija voi hyödyntää siirtyessään opintojen jälkeen työelämään. Työelämälle verkostoituminen opiskelijoiden kanssa tarjoaa mahdollisuuden riskittömän rekrytointiin, koska yritys tuntee opiskelijan jo pidemmältä ajalta ja usein opiskelija on jo ollut yrityksessä työssäoppimassa tai työharjoittelussa. Oppilaitokselle verkostoituminen ja kumppanuus työelämän kanssa tarjoaa välittömän palautteen siitä mitä osaamista työelämä tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa. Kumppanuus mahdollistaa myös työelämäprojektien ja toimeksiantojen toteuttamisen osana opintoja ja opetusta, joissa opiskelijat luovat työelämäyhteyksiä työelämältä saatujen konkreettisten toimeksiantojen ja tarpeiden pohjalta

Hankkeen aikana uraohjaajat hyödynsivät uraohjausmallia ensin hankehenkilöstön ohjauksessa, mutta varsinkin hankkeen loppuaikana opettajat ja opinto-ohjaajat käyttivät ja sovelsivat uraohjausmallia itsenäisesti. Uraohjaajien ja samalla oppilaitosten työelämäverkostot laajenivat ja kumppanuudet syventyivät. Toiminnan kautta saatiin uusia aktiivisia työelämäkumppaneita, jotka ovat halukkaita osallistumaan opiskelijoiden työelämätaitojen parantamiseen. Työelämäkumppaneilta saadaan myös välitöntä ja suoraa palautetta työelämän osaamistarpeista ja oppilaitosten opetuksesta sekä opiskelijoiden osaamisesta.

Sekä Karelia-ammattikorkeakoulussa että Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä Work Smart uraohjausmalli otettiin jo hankkeen aikana osaksi oppilaitosten opetusta sekä ohjausta. Näin varmistettiin sen hyödyntäminen hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen toimenpiteissä sekä aktiivisina kehittäjinä on ollut mukana suuri joukko oppilaitosten ura-ohjaajia, jolla on varmistettu, että hankkeen jälkeen toimintaa jatketaan ja he pystyvät toimimaan vertaisohjaajina hankkeen jälkeen uusille uraohjaajille.

Hankkeen aikana järjestettiin noin 270 uraohjaustyöpaja. Hankkeen toimenpiteisiin osallistui noin 2000 opiskelijaa, 150 opettajaa, uraohjaajaa tai opinto-ohjaajaa sekä 200 työelämäorganisaatiota.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi