Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20012

Hankkeen nimi: JoPo - Jopparilta Polkimille Urasuunnittelussa

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2015 ja päättyy 31.1.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2539767-3

Jakeluosoite: PL 64 (Kampusranta 9 A)

Puhelinnumero: 0201245000

Postinumero: 60101

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://seamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ari Sivula

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ari.sivula(at)seamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408300360

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

JoPo - Jopparilta Polkimille urasuunnittelussa -hankkeen tarkoituksena on parantaa SeAMKista valmistuvien opiskelijoiden valmiuksia työllistyä nopeasti heti tutkinnon suorittamisen jälkeen koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Työllistymisen edistäminen siirretään hankkeen kautta osaksi opintoprosesseja/opintopalveluja. Projekti vahvistaa myös koulutuksen työelämävastaavuutta ja toteuttaa nuorisotakuuta.

Hankeidea syntyi kahta kautta. Aiemmin toteutettujen SeAMKin projektien ja korkeakoulutetuille suunnattujen työvoimapoliittisten koulutusten tuloksia ja kokemuksia arvioitaessa nousi vahvasti esiin puutteet osallistujien taidoissa analysoida omia vahvuuksiaan ja osaamistaan sekä ymmärtää työelämän vaatimuksia ja niitä keinoja ja kanavia jotka edistävät työllistymistä.

Saman tyyppisiä tuloksia saatiin SeAMKista vuosina 2009-12 valmistuneille tehdystä haastattelututkimuksesta. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista tunsi, että uraneuvontaa ja työnhakukoulutusta oli ollut opiskelun aikana liian vähän ja sitä kaivataan lisää. Myös oman yrittäjyyden sekä kansainvälisten työmahdollisuuksien esille tuomista pidettiin tärkeänä.

JoPo-hankkeella on kolme kohderyhmää: opiskelijat, uraohjauksen parissa työskentelevät ja SeAMK. Projektiin osallistuvien opiskelijoiden osalta tavoitteena on, että opiskelijat ymmärtävät opiskelun ja työelämän olevan osia samassa uraprosessissa ja he ottavat jo aikaisessa vaiheessa opintojaan vastuun tulevaisuudestaan, hyppäävät polkimille. Projekti tarjoaa opiskelijoille työkaluja tähän. Opiskelijoiden kuva tulevasta urasta kirkastuu, mikä vaikuttaa kurssivalintoihin, opiskelumotivaatioon ja nopeuttaa opintoja.

SeAMKin kannalta tavoitteena on kehittää urasuunnitteluprosessi, joka konkretisoituu yhteisenä urasuunnittelun opintotarjottimena, joka jää hankkeen päättymisen jälkeen opintokokonaisuutena osaksi jokaisen opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa. SeAMKin tuottama prosessi on etenemispolku, joka mahdollistaa opiskelijan aktiivisen ja tietoisen suuntautumisen tutkinnon jälkeiseen työllistymiseen. Hanke vahvistaa SeAMKin vetovoimaa ja parantaa valmistuvien työllistymistä.

Hanke toteutetaan järjestämällä työpajoja ja muita tapahtumia. Esimerkkejä näistä ovat CV-työpaja, video-CV, some työnhaussa, työhaastattelun preppaus, järkevien opintovalintojen kautta kohti unelmatyöpaikkaa -työpaja, henkilökohtaisen portfolion rakentaminen opiskelun aikaisista työelämäkontakteista, SWOT-analyysit, oman osaamisen markkinointi (pitchaus), ennakointityöpaja: tulevaisuuden työt, yrittäjyys ja/tai itsensä työllistäminen uravaihtoehtona. Eri toimintamalleja ja toteutustapoja testataan ja arvioidaan pilotoinnin avulla.

Vuosittain toteutettava työnantajapäivä tarjoaa opiskelijoille ja alueen työnantajille mahdollisuuden verkostoitumiseen. Lisäksi tällä edistetään SeAMKin koulutuksen ja alueen työnantajien vuorovaikutusta.

Hanke edistää eri alojen opiskelijoiden yhteistyötä ja luo siten monialaisia verkostoja tulevaa työelämää varten.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Seinäjoen ammatikorkeakoulun opiskelijat, Seinäjoen ammattikorkeakoulun uraohjaukseen osallistuva henkilöstö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

SeAMKissa on kaikkiaan noin 5300 opiskelijaa, joista päiväopiskelijota 4000, monimuoto-opiskelijoita 1000 ja yAMK-opiskelijoita lähes 300. Tavoitteena on, että projektiin osallistuu 500 opiskelijaa eli noin 10 %. Näistä 200 suorittaa koko opintokokonaisuuden hankkeen aikana. Opiskelijoista hieman enemmän on naisia (53 %) kuin miehiä (47 %). Opiskelijoista alle 25-vuotiaita on 56 % ja 25-29-vuotiaita 19 %.

SeAMKissa on neljä yksikköä, joissa on käytössä erilaisia uraohjauksen tapoja ja työkaluja. Tavoitteena on että valmennukseen osallistuu vähintään 15 uraohjausta tekevää SeAMKilaista, projektin myötä käytäntöjä on mahdollista yhtenäistää ja laajentaa työkalupalettia sekä luoda SeAMKiin malli toteuttaa uraohjausta.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu on kohderyhmänä, koska hankkeessa kehitetään urasuunnittelun prosessi ja opintokokonaisuus, joka jää pysyvästi käyttöön.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämä, muut ammattikorkeakoulut

Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämän edustajat osallistuvat hankkeen toimintoihin esimerkiksi työelämäpäivään tai luennoimalla rekrytoinnista tms. Näin alueen elinkeinoelämä pääsee vaikuttamaan tulevien työntekijöidensä osaamiseen ja ehkä onnistuu rekrytoimaan parhaat opiskelijat palvelukseensa. E-P:n elinkeinoelämän saamia hyötyjä ovat mm.: yritykset saavat työvoimaa, jonka osaaminen vastaa paremmin yritysten tarpeita; SeAMKista valmistuvat ovat entistä enemmän tietoisia tulevaisuuden muutoksista työelämässä ja yhteiskunnassa ja sitä kautta ovat enemmän kehittämisorientoituneita sekä kunnianhimoisempia oman uransa kehittymisen suhteen. Opiskelijat omaavat valmistuessaan laajemmat verkostot ja heillä on myös osaamista hyödyntää niitä tulevassa työelämässään.

Projektista, sen toiminnasta ja tuloksista kerrotaan ammattikorkeakoulujen yhteisissä tilaisuuksissa ja/tai laaditaan artikkeleita esim. AMK-lehdessä. AMK-lehti // UAS Journal on ammattikorkeakoulujen verkkojulkaisu, joka viestittää ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta sekä ammattikorkeakoulutusta koskevasta tutkimuksesta kaikille kiinnostuneille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 280 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 267 347

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 400 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 381 925

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Suupohjan, Kuusiokuntien, Seinäjoen, Järviseudun

Kunnat: Lappajärvi, Lapua, Vimpeli, Alajärvi, Kauhava, Soini, Karijoki, Kauhajoki, Seinäjoki, Teuva, Ähtäri, Kurikka, Alavus, Ilmajoki, Isojoki, Evijärvi, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 53

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 515

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Toimintaympäristön analyysia sukupuolinäkökulmasta ei ole tehty. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa kuitenkin tiedostetaan että eri sukupuolet hakeutuvat eri tyyppisiin koulutuksiin esim. pojat suosivat enemmän insinööritieteitä ja tytöt hakeutuvat helpommin hoitoalalle. Uraohjauksen kautta ammattikorkeakoulussa opiskelevat saavat tasapuolisesti tietoa erilaisista työmahdollisuuksista omaan alaan liittyen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa pyritään vähentämään ammatteihin ja uralla etenemiseen liittyviä sukupuolta koskevia mielikuvia esim. rekrytoimalla urapaneeleihin naisjohtajia. Hankkeen toiminnot kohdentuvat ja niitä aktiivisesti pyritään kohdentamaan naisiin ja miehiin, osallistujia suunnilleen puolet ja puolet. Tätä seurataan hankkeen aikana. Siinä vaiheessa kun opiskelijat osallistuvat hankkeeseen, he ovat jo päättäeet oman alansa. Opiskelijoita kannustetaan hakeutumaan sukupuolelle epätyypillisiin tehtäviin. Kv-opiskelijoiden mukana olo tuo eri etnisiä ryhmiä hankkeeseen. Työnhakuun liittyvässä koulutuksessa huomioidaan naisten ja miesten tutkitusti erilainen käyttäytyminen. Uraohjauksessa on tavoitteena kannustaa naisia rohkeammin hakemaan ja ohjata miehiä miettimään realistisesti omia vahvuuksiaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa kuitenkin tarkastellaan sukupuolen tuomia eroja tarpeissa ja ongelmissa. Mikäli eroja löytyy niin ne huomioidaan opitotarjottimessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijoiden opiskeluaikanaan saamiin työelämäkontakteihin ja niiden ylläpitoon. Yrittäjyys uravaihtoehtona on hankkeessa mukana. Hankkeella on pyrkimys juurruttaa opiskelijat jäämään alueelle töihin. Näin varmistetaan alueen ammattitaitoisen, koulutetun työvoiman saantia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 4
Yrittäjyys uravaihtoehtona on yksi hankkeen teema. Hankkeessa kehitetöön osaamista, verkostoutumista, cv:n muotoilua jne.
Liikkuminen ja logistiikka 2 0
Tapahtumat ja opiskelijat ovat SeAMKissa. Vain vierailevat luennoitsijat matkustavat.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 4
Hanke lisää opiskelumotivaatiota ja vähentää opiskelijoiden epävarmuutta tulevasta ammatista.
Tasa-arvon edistäminen 3 0
Hankkeessa pyritään vähentämään ammatteihin ja uralla etenemiseen liittyviä sukupuolta koskevia mielikuvia esim. rekrytoimalla urapaneeleihin naisjohtajia. Opiskelioita kannustetaan suuntautumaan muihin kuin oman sukupuolen tyypillisiin tehtäviin. Rekrytoidaan suunnilleen yhtä paljon naisia ja miehiä tapahtumiin. Hanke luo eri alojen opiskelijoille tilaisuuksia tavata toisiaan ja luoda verkostoja tulevaa tylelämää varten.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 0
Eri etnisiin ryhmiin kuuluvia opiskelioita ja luennoitsijoita on mukana hankkeessa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

JoPo – Jopparilta Polkimille urasuunnittelussa –hankkeen keskeinen tavoite oli edistää AMK-opiskelijoiden nopeaa työllistymistä koulutustaan vastaaviin tehtäviin heti valmistumisen jälkeen.

Opiskelijoiden lisäksi hankkeen kohderyhmänä oli Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja sen uraohjauksen parissa työskentelevä henkilöstö. Opiskelijoita kannustettiin toimimaan aktiivisesti oman uransa suhteen. Uraohjauksen ja -suunnittelun näkyvyyttä nostettiin, jotta opiskelijat mieltäisivät selkeästi, mitä kaikkea urasuunnitteluun liittyvää opintoihin on sisällytetty ja mitä on tarjolla. Sekä uraohjausta tekevälle SeAMKin henkilökunnalle, että opiskelijoille tarjottiin uusia työkaluja, koulutuksia ja työpajoja urasuunnittelun ja –ohjauksen tueksi. Uraohjauksen toimintamallia rakennettiin pidettyjen tilaisuuksien ja pilottien pohjalta sekä henkilökunnan tilaisuuksista saatujen palautteiden kautta.

Uraohjausta ja -suunnittelua edistäviä koulutuksia ja työpajoja hankkeessa järjestettiin 45. Näiden lisäksi lukuisia muita infotilaisuuksia ja hanke-esittelyjä. Tärkeiksi työkaluiksi nousivat digitaalinen ePortfolio, Uraohjaajien työkalupakki Moodlessa, Mentorointiohjelma ja SeAMK Yrityspäivä. Työpajoista tärkeimmät liittyivät oman osaamisen tunnistamiseen, Sosiaalisen median käyttöön työnhaun tukena ja CV-klinikat. Koulutuksissa ja tapahtumissa huomioitiin myös kansainvälisiä opiskelijoita ja panostettiin kotikansainvälistymiseen.

SeAMKin ja työnantajien vuorovaikutusta edistettiin kehittämällä vuosittain toteutettava SeAMK Yrityspäivä. Tapahtuma toimii tapaamispaikkana yrityksille, organisaatioille, opiskelijoille ja SeAMKin henkilökunnalle.

Tietoista urasuunnittelua saatiin lisättyä, millä katsotaan olevan vaikutuksia koulutuksen jälkeiseen työllistymiseen. Kehitettyä uraohjauksen toimintamallia ja työkaluja on viety käytäntöön SeAMKissa sisällyttäen niitä opetussuunnitelmiin.