Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20014

Hankkeen nimi: Pipo 2 - menolippu työelämään

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.1.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun seudun koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0992445-3

Jakeluosoite: Oulun seudun ammattiopisto, Kempeleen yksikkö, Niittyrannantie 5

Puhelinnumero: 010 27 21085

Postinumero: 90440

Postitoimipaikka: KEMPELE

WWW-osoite: http://www.osao.fi/menolipputyoelamaan

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Antti Vainiokangas

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: antti.vainiokangas(at)osao.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401415150

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteita ovat opiskelumotivaation vahvistaminen, tutkinnon suorittamisen tehostaminen ja vaikuttavuuden lisääminen ammatillisessa koulutuksessa sekä nuorisotyöttömyyden alentaminen. Hankkeessa pyritään aikaisempaa vahvempaan työelämälähtöisyyteen toteuttamalla yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja, mahdollistamalla opintojen ja työelämän yhteensovittamista sekä huomioimalla työelämän tarpeita valinnaisten tutkinnon osien valinnassa. Lisäksi hankkeen tavoitteena on lisätä alueen yrittäjien tietoa ammatillisesta koulutuksesta sekä julkisista työllistymisen tukipalveluista. Tavoitteena on myös kehittää toiminta-alueen kuntien yhteistyötä työllistämisasioissa. Lisäksi hankkeen tavoitteena on lisätä ammatillisen koulutuksen yrittäjyyskasvatusta ja etenkin naisyrittäjyyttä.

Hankkeessa ura- ja opinto-ohjaus nivelletään aiempaa vahvemmin yhteen. Hankkeessa aloittavalle nuorelle laaditaan työllistymissuunnitelma henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä opintojen alussa. Työllistymissuunnitelma sisältää potentiaaliset työllistävät työpaikat, niiden ammattitaitovaatimukset sekä aikataulutetun suunnitelman siitä, miten opiskelija pyrkii kontaktiin näiden yritysten kanssa. Hankkeessa opiskelija laatii sosiaalisen median työkaluin CV:n, jonka avulla työnantaja voi nopeasti tutustua konkreettisesti opiskelijan eli työnhakijan osaamisen laajuuteen ja tasoon. Joustavien opintojärjestelyjen avulla opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä lisätään sekä oppilaitoksen ja työelämän vuorovaikutusta kehitetään. Työnantajien tietoisuutta ammatillisesta koulutuksesta edistetään ja koulutuksenjärjestäjän tietoa työnantajien tarpeista lisätään. Yrityksille tuotetaan tietoa julkisista työllistämisen tukipalveluista ja henkilöstön kouluttamisen mahdollisuuksista. Työnantajien ja oppilaitoksen välisiä vierailuja lisätään. Tämän lisäksi nuoria koulutetaan yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen toimintaan virtuaalisen ja konkreettisen harjoitusyritystoiminnan kautta. Vastavalmistuneille työttömille nuorille järjestetään työhönvalmennusta sekä autetaan etsimään piilotyöpaikkoja.

Hankkeessa kehitetään ja laajennetaan yrittäjyyskasvatusta OSAOn Kempeleen yksikössä. Se johtaa etenkin naisten yrittäjyysaktiivisuuden parantumiseen Pohjois-Pohjanmaalla ja poistaa alan vähemmistösukupuoleen kohdistuvia haittoja esimerkiksi logistiikka-alalla erityisesti minä-pystyvyyttä vahvistamalla. OSAOn Kempeleen yksikön opintojen läpäisyaste paranee ja keskeytykset vähenevät. Opiskelijoiden työelämävalmiudet kehittyvät yrittäjyyskasvatuksen myötä ja heidän valmiutensa yritysten perustamiseen paranevat. Työllistymisajattelu integroidaan opintoihin. Toiminta-alueen kuntien vastavalmistuneiden nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen paranee. Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kohtaannon kehittymisen seurauksena rakenteellinen työttömyys alenee. Osaamisen tunnustamista ja opintojen joustavuutta kehittämällä mahdollistetaan opiskelijoiden opintojen aikainen työssäkäynti ja näin tärkeiden työelämäkontaktien syntyminen ja lisääntyminen sekä työkokemuksen kertyminen. Työelämän ja koulutuksen järjestäjän välisen vuorovaikutuksen kehittäminen lisää työelämän tietoisuutta ammatillisesta koulutuksesta ja vaikutusmahdollisuudet koulutuksen sisältöön paranevat.

Asiasanat: ammatillinen koulutus, yrittäjyys, yrittäjyyskasvatus, nuorisotakuu, nuorisotyöttömyys, työllistyminen

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat hankkeen toiminta-alueen alle 30-vuotiaat ammatillisessa koulutuksessa olevat opiskelijat ja erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat. Osa toiminnoista, kuten yrittäjyyskasvatus, kohdistuu OSAOn Kempeleen yksikön hotelli-, ravintola- ja cateringalan, logistiikka-alan sekä puutarhatalouden opiskelijoihin. Osa toiminnoista, kuten työllistymissuunnitelma, levitetään jo hankkeen aikana koskemaan kaikkia OSAOn opiskelijoita. Lisäksi hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat ammatillisen tutkinnon suorittaneet alle 30-vuotiaat Hailuodon, Kempeleen, Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän kuntien nuoret sekä alueen yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat ammatillisen koulutuksen opettajat, yksityiset ja julkiset työnantajat, nuorten ohjaushenkilöstö (nuoriso-ohjaajat, pajaohjaajat, etsivän nuorisotyön ohjaajat, opinto-ohjaajat jne.) sekä alueen työttömät työnhakijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 303 770

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 294 411

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 379 713

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 368 014

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Hailuoto, Tyrnävä, Kempele, Lumijoki, Liminka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 44

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 110

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 164

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
OSAOn Kempeleen yksikössä oli 11.8.2014 yhteensä 565 nuorten koulutuksessa olevaa perustutkintoon valmistuvaa opiskelijaa, joista 185 oli naisia. Puutarhatalouden opiskelijoista miehiä oli 30 ja naisia 68. Logistiikka-alalla opiskelevia miehiä oli 287 ja naisia 53. Hotelli-, ravintola- ja catering-alalla opiskeli miehiä 51 ja naisia 50. Suunnitteluassistenttiopiskelijoista oli 12 naista ja 14 miestä. OSAOn Kempeleen yksiköstä erosi vuonna 2013 yhteensä 67 opiskelijaa, joista naisia oli 28 eli vajaa 42 % eronneista opiskelijoista. Kuitenkin merkille pantavaa on, että naisia on opintosuunnitelmaperusteisista opiskelijoista vain 33 % Kempeleen yksikön opiskelijoista. Naisten eroprosentti on siis 15 %. Logistiikka-alan eronneista opiskelijoista 29 % oli naisia vuonna 2013, kun heitä koko alan opiskelijoista oli vain 15 %. 11.8.2013 - 11.8.2014 koko OSAOlta erosi 938 opiskelijaa, joista naisia oli 431 eli naisia eronneista oli yhteensä 46 %. (OSAO: Primus-opiskelijarekisteri.) Suurin riski työttömäksi jäämisestä on Tilastokeskuksen mukaan 18-24 -vuotiailla. Erityisesti kyseisen ikäryhmän miesten riski (10,3 %) on suurempi kuin vastaavan ikäisten naisten (6,4 %) Pohjois-Pohjanmaalla. (Tilastokeskus.) Nuorista työttömistä työnhakijoista on vajaa 60 % miehiä (Työllisyyskatsaus 5/2014, Toimiala Online). Naisyrittäjyyttä on selvästi vähemmän kuin miesten harjoittamaa yritystoimintaa. Vuonna 2012 Suomessa toimivista yrityksistä oli (TEM Yrityskatsaus 2013) vain kolmasosa naisten perustamia. Yrittäjyysaktiivisuus eli yrittäjien osuus työllisistä oli naisilla (7,1 %) puolta pienempää kuin miesten (13,7 %). Naisten yrittäjyys oli miehiä vähäisempää perusasteen ja toisen asteen koulutuksen saaneilla naisilla. Suomen yrityksistä 60 % on toisen asteen koulutuksen saaneen henkilön perustama (Heiskari 2014). Naisten yrittäjyysaktiivisuus oli vuonna 2007 Pohjois-Pohjanmaalla maakunnista neljänneksi heikointa. Kuljetusalan yrityksistä vain 13,2 % oli naisten perustamia yrityksiä. (TEM 2008.) Naisyrittäjyydessä on eroja verratuna miesten toteuttamaan yrittäjyyteen. Miehiä kiinnostaa naisia enemmän taloudellisen voiton tavoittelu, kun naiset tavoittelevat useammin yritystoiminnassaan oman toimeentulonsa lisäksi vapautta yhdistää työ- ja perhe-elämä luovalla tavalla. Niinpä miesten perustamista yrityksistä suurempi osa on kasvuyrityksiä. Naisyrittäjistä noin 70 % on yksinyrittäjiä, miehistä 60 %. Naisten ja miesten perustamissa yrityksissä on eroja toimialoittain. Miesten yritykset toimivat useammin teollisuuden parissa, naisten yritysten ollessa useammin palvelualan yrityksiä. (TEM 2008 ja TEM 2010.)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toteutuksessa huomioidaan nuorten miesten suurempi riski jäädä syrjään koulutuksesta ja työelämästä. Naisten kohdalla ongelmana on ollut naisjohtajien ja yrittäjien vähäisyys verrattuna miehiin. Vaikka hankkeessa ei toteuteta varsinaista johtajakoulutusta, yrittäjänä tai yrittäjämäisesti toimimalla kehitetään myös johtamisessa tarvittavia ominaisuuksia. Hankkeessa panostetaan erityisesti naisten yrittäjyysosaamisen lisäämiseen. Tällä ehkäistään riskiä naisten poistumisesta Pohjois-Pohjanmaan työmarkkinoilta. Hankkeeseen hankittavan ulkoisen väliarvioinnin yhtenä näkökulmana on arvioida hankkeen toimenpiteiden onnistumista sukupuolisen tasa-arvon näkökulmasta. Arvioinnin tuloksena mahdollisesti tulevat sukupuoliseen tasa-arvoon liittyvät parannusehdotukset huomioidaan hankkeen loppuajan toimenpiteiden painotuksissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen pääasiallinen tavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa otetaan vahvasti sukupuolinäkökulma huomioon edellä kuvatuin keinoin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Etäyhteyksien käyttö, sähköisen materiaalin tuottaminen muun muassa koulutus- ja työllistymispalveluista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Etäyhteyksien käyttö, matkustamisen väheneminen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Sähköisten aineistojen hyödyntäminen ja paperijätteen väheneminen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Yrityksille osaavan työvoiman saatavuus, työelämän ja ammatillisen koulutuksen kohtaannon parantuminen sekä ylipäätään vuorovaikutuksen lisääntyminen koulutuksen järjestäjän ja työelämän välillä. Työttömyyden vähentyminen lisää myös ostovoimaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 0
Kohderyhmän ja opettajien yrittäjyyskasvatuksen lisääntyminen, työllisyysinnovaatioiden syntyminen, kehittäminen ja levittäminen sekä yritysyhteistyön kehittyminen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Etäyhteyksien käyttäminen neuvotteluissa ja seminaareissa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 6
Koulutusta ja työllistymistä täytyy tehostaa Pohjois-Pohjanmaan korkean työttömyyden ja ICT-alan laskusuhdanteen negatiivisten kerrannaisvaikutusten torjumiseksi. Jakku-Sihvosen ja Kuuselan (2002) mukaan hyvät oppimistulokset liittyvät muihin alueellista hyvinvointia kuvaaviin tekijöihin: väestön korkea koulutustaso sekä sitä vastaavat ammatti- ja elinkeinorakenne, väestön korkea ansiotaso sekä matala kunnallisveroaste. Myös koulutus näyttää olevan samalla lailla alueellisesti kasautuvaa kuin muukin hyvinvointi, joten oppimistuloksia voidaan pitää hyvinvoinnin yhtenä indikaattorina. Jakku-Sihvosen ja Kuuselan teorian mukaan osa hyvinvoinnin perustasta on Oulun seudulta poistumassa, joten myös panostamalla ammatillisen koulutuksen kehittämiseen voidaan edistää hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 2 6
Syrjäytymisvaarassaolevien nuorten miesten opinnoissa pysyminen pyritään turvaamaan alueen moniammatillisella osaamisella ja joustavin opetusjärjestelyin. Työelämään kiinnittyminen turvataan kehittämällä alueen eri kuntien ja toimijoiden ohjaushenkilöstön yhteistyötä ja osaamista muun muassa työllistymisen ja koulutukseen hakeutumiseen liittyvien palveluiden osalta. Yrittäjyyskasvatus rohkaisee naisia perustamaan yrityksiä ja saavuttamaan erityisesti toisella asteella lukumääräisesti miehiä alhaisempaa naisyrittäjyyden tasoa. Sisäinen yrittäjyyskasvatus antaa myös valmiuksia esimiesmäiseen ajatteluun ja toimintaan. Tämä auttaa myös nostamaan naisten itsetuntoa ja siten menestymään työelämässä esimerkiksi logistiikan alalla, jossa naiset ovat miehiä lukumääräisesti selkeänä vähemmistönä. Sukupuoleen liittyvien haittojen on todettu olevan sitä suurempia, mitä suurempi on toisen sukupuolen, ja erityisesti naisten, vähemmistö.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 5
Pohjois-Pohjanmaan suurten nuorten ikäluokkien suuruus ja korkea työttömyysaste yhdistettynä alueen ICT-alan ongelmiin, aiheuttaa ongelmia alueellisessa yhdenvertaisuudessa suhteessa monien muiden maakuntien nuoriin. Maakuntamme kireämmän kilpailutilanteen vuoksi koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta (työllistymistä) täytyy parantaa. Koulutuksesta työhön tai jatkokoulutukseen siirtymisen viivästyminen nostaa syrjäytymisen riskiä. Alueen nuorten ikäluokkien koon vuoksi myös nuorten syrjäytymisen kustannukset olisivat suuret yhteiskunnalle ja Pohjois-Pohjanmaan kunnille. Hankkeella vaikutetaan Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyysaktiivisuuteen.
Kulttuuriympäristö 0 3
Pirilän alueen ja rakennusten pitäminen käytössä nuorten palveluiden keskittymänä.
Ympäristöosaaminen 0 4
Hankkeessa suositaan sähköisten työnhakuasiakirjojen käyttöä ja opetetaan kohderyhmiä käyttämään sähköisiä viranomaispalveluita.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen kaiken toiminnan punaisena ohjenuorana on ollut työllistymisen ja työelämäyhteistyön lisääminen ammatillisen oppilaitoksen toimintaan. Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet OSAOn Kempeleen yksikön opiskelijat, Oulun seudun eteläpuolen työttömät alle 30-vuotiaat vastavalmistuneet ja muut työnhakijat, opetus- ja ohjaushenkilöstöt sekä alueen työnantajat.

Hankkeessa on onnistuttu yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteissä. Vaikka lukumääräisestä harjoitusyrittäjyyden tavoitteesta (15 harjoitusyritystä) jäätiinkin, on 13 harjoitusyritystä hyvä tulos. Erityisesti puutarha-alalla toiminta on otettu omakseen ja toiminta jatkuu hankkeen päätyttyä. Yksi harjoitusyritystoiminnassa mukana ollut entinen opiskelija on perustanut osuuskunnan ja on ostamassa lisäksi oman alansa yritystä. Lisäksi kaksi harjoitusyrittäjää on neuvotellut yritysostosta oman alansa yrityksestä, mutta vielä sopivaa yritystä ei ole löytynyt. Hankkeen tavoitteena oli myös lisätä naisyrittäjyyttä ja ainakin harjoitusyrittäjistä 61 % oli naisopiskelijoita. Lisäksi yrityksen perustanut entinen opiskelija ja toinen yrityksen perustamista suunnittelevista opiskelijoista on nainen.

Hankkeessa pilotoitiin henkilökohtainen opiskelu- ja työllistymissuunnitelma hankkeen pilottiryhmien 54 opiskelijalle ja sama lomake otettiin käyttöön koko OSAO:ssa elokuusta 2016 alkaen noin 6000 nuorten opiskelijalla. Lisäksi suunnitelmaa on benchmarkattu Ammattiopisto Luoville ja Etelä-Savon ammattiopistolle. Suunnitelma ilmoitettiin OPH:n hyviin käytänteihin. Työllistymiskulttuuri vahvistui Kempeleen yksikössä vaikka työllistymisen edistäminen nähdään yhä osin ammattiopistoon kuulumattomana asiana.

Hankkeen aikana työelämän ja oppilaitoksen välinen vuorovaikutus lisääntyi selvästi. Erilaisia työelämävierailuita järjestettiin 125 kappaletta, joista yli puolessa opiskelijat osallistuivat vierailuihin tai tapahtumiin. Hanke järjesti kaksi isoa logistiikka- ja maanrakennusalan rekrytointitapahtumaa, joissa oli mukana yhteensä noin 60 yritystä noin 50 yrityksen rekrytoidessa tapahtumassa työntekijöitä ja työssäoppijoita, samalla kun muut tutustuivat oppilaitoksen tiloihin, henkilökuntaan ja toimintaan. Lisäksi hanke osallistui useisiin muihin rekrytointitapahtumiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Pienempiä työelämätapahtumia järjestettiin myös puutarha-alalle (3) ja ravintola-alalle (2). Yrityksille jaettiin tietoa ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksista ja julkisista rekrytoinnin palveluista aina kun oli mahdollista. Yritykset löysivät hankkeen toimenpiteiden ansiosta OSAOn mahdollisena rekrytointikanavanaan. Hankkeen ansiosta useat opiskelijat tekivät töitä opintojensa ohella. Talvella 2016-2017 neljä kokkiopiskelijaa työllistyi Lapin matkailusesonkiin yhteensä 10 kuukaudeksi. Kaikkia heitä on kyselty myös seuraavaksi sesongiksi töihin. Yksi kokeista meni saman yrityksen palkkaamana kesäsesongiksi Savonlinnaan ja on jatkanut työtä talvella Kittilän lentokentällä. Näiden suhteellisen vähäisillä panostuksilla saavutetut tulokset innostivat OSAO:a hakemaan maaliskuussa 2018 päättyneessä Rakennerahastot-haussa Täsmätoimilla työhön -hanketta, jolla pyritään vastaamaan matkailu- ja ravintola-alan kohtaanto-ongelmaan.

Hankkeessa mukana olleista työttömistä työnhakijoista noin 82 % sai positiivisen lopputuloksen. Työnhakijoista 54 % sai positiivisen lopputuloksen puhtaasti hankkeen ansiosta ja osan työllisti heidän kotikuntansa ja osa löysi itse töitä. Seinätön työpaja ei toteutunut missään vaiheessa mm. palkkatukilinjausten tai -määrärahojen puutteen vuoksi.