Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20016

Hankkeen nimi: MAASEUDUN KUNTIEN MAHDOLLISUUDET TEHOKKAAMPAAN TYÖLLISTÄMISEEN

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2014 ja päättyy 31.3.2015

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Keski-Karjalan Jetina ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1442788-1

Jakeluosoite: Savikontie 3 H 8

Puhelinnumero: 050 367 7660

Postinumero: 82500

Postitoimipaikka: Kitee

WWW-osoite: http://www.jetina.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ahti Laatikainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: työntekijä

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maare.laakkonen(at)jetina.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 367 7660

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Maaseudun kuntien mahdollisuudet tehokkaampaan työllistämiseen -hankkeella on kaksi tavoitetta: osaamisen kehittäminen työllisyysasioiden hoidossa ja uusien työllisyysmahdollisuuksien löytäminen maaseudun pienistä kunnista. Hanke toteutetaan yhteistyössä Tohmajärven ja Rääkkylän kuntien henkilöstön, kuntapäättäjien sekä TE-toimiston ja muiden työllisyystoimijoiden kanssa. Tohmajärven ja Rääkkylän kunnat toimivat hankkeen pilottikuntina.

Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena on parantaa työllisyysasioiden hoitoon liittyvää osaamista kuntaorganisaatiossa. Hankkeen aikana pidetään kuntakohtaiset aloitustilaisuudet, joissa kartoitetaan ja arvioidaan kuntien nykyiset työllisyydenhoitotoimet. Hankkeen aikana laaditaan pienten kuntien käyttöön soveltuvat kuntakohtaiset laskelmat työllisyyden hoidon kustannusten muodostumisesta. Laskelmia voidaan jatkossa hyödyntää työllisyydenhoidon kustannusten hallinnassa ja ennakoinnissa.

Hankkeen toisena tavoitteena on löytää uudenlaisia ratkaisuvaihtoehtoja Keski-Karjalan vaikean rakennetyöttömyyden seurausten lievittämiseen maaseudun pienissä kunnissa. Hankkeessa tehdään tutustumismatka, jolle voivat osallistua kaikki työllisyysasioita hoitavat henkilöt ja tahot pilottikuntien organisaatioista. Tutustumismatkan avulla haetaan uusia käytännön tason toimenpiteitä, joilla voidaan edistää Tohmajärven ja Rääkkylän kuntien rakennetyöttömyydestä kärsivien henkilöiden työllistymistä ja henkilökohtaisen elämäntilanteen paranemista. Te-toimiston, TYP:n ja kuntien kanssa keskustellaan siitä, millaisia uusia keinoja pilottikunnissa voidaan alkaa soveltaa. Hankkeessa toteutetaan yhteydenotot alueen yhdistyksiin, hankitaan tietoa Leader-toiminnan ja työllistämistuen yhteensovituksesta ja kartoitetaan mahdollisuudet työllistämiseen maaseudun kehittämishankkeissa.

Hankkeen aikana tehtyjen toimenpiteiden ja saatujen kokemusten sekä asiantuntijan vetämän päätöstilaisuuden pohjalta pilottikunnille laaditaan tiekartta ja toimintasuunnitelma, joita voidaan jatkossa hyödyntää kunnissa työllisyyden hoitoa koskevissa asioissa. Kuntaorganisaation parantuneen työllisyysosaamisen myötä työllisyysasioiden suunnittelu ja hoitaminen tullaan jatkossa huomioimaan paremmin kuntien taloussuunnittelussa ja päätöksenteossa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhminä ovat hankkeen pilottikuntien, Tohmajärven ja Rääkkylän kuntien henkilöstö, luottamushenkilöt ja kuntapäättäjät. Kohdenryhmän osaamista työllisyyden hoidossa pystytään löydettyjen toimenpiteiden tuloksena kohentamaan. Hankkeen kohderyhmänä ovat myös maaseudun hanke- ja työllisyystoimijat sekä yhdistykset, joiden osallisuus, motivaatio ja tietotaito työllistämistoiminnassa kehittyvät opastus- ja vaikuttamistyön avulla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmä on rakennetyöttömät ja TE-hallinnon palvelulinja 3:n henkilöt, joiden tilanteen parantamiseksi aletaan etsiä ja kehittää toimintoja. Alueen työttömyyden rakenteesta johtuen toiminnot painottuvat myös syrjäytymisvaarassa oleviin pitkäaikaistyöttömiin miehiin, joista merkittävä määrä on yli 50 vuotiaita. Kohderyhmään kuuluvien henkilöiden sosiaalinen osallisuus on usein heikentynyt pitkäaikaistyöttömyyden myötä. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös alueen työllisyystoimijat joiden välinen yhteistyö tulee tehostumaan yhteisen strategiatyön, asiantuntijatapaamisten ja opintomatkojen myötä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 44 896

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 44 896

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 44 896

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 44 896

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan

Kunnat: Tohmajärvi, Rääkkylä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Pidempään työttömänä olleiden henkilöiden työllistyminen on tilastomateriaalin valossa huomattavasti vaikeampaa miehillä kuin naisilla. Alueella on ollut helpompi löytää myös tukityöpaikkoja helpommin naisille kuin miehille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Miesten vaikeammasta työllistämisestä johtuen hankkeen suunnittelutyössä tullaan erityisesti painottamaan miesten työllistymis- ja tukityömahdollisuuksien aikaansaamista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
hankkeella on tasa-arvovaikutuksia, mutta sen päätavoite liittyy työllistämisen kehittämiseen ei tasa-arvoon sinänsä

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 3
hankkeen aikana kehitetään työllistymismahdollisuuksia, mukaan lukien kierrätykseen ja kestävään luonnonvarojen käyttöön liittyvien ideoiden kehittelyä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
uudelleenkäytön ja kierrätyksen lisääminen vähentää osaltaan ilmastomuutoksen riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 7 6
hankkeen aikana kehitetään työmahdollisuuksia liittyen luonnon monimuotoisuutta esittelevien luontokohteiden ja luonnonmaisemien sekä kulttuurimaiseman kunnostamiseen virkistyskäyttöön
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
hankkeen aikana selvitetään mahdollisuus hyödyntää työpaikkoina mm roskakalan kalastusta ja kaislikkojen raivausta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 4
uusiokäyttö ja kierrätys tarjoavat mahdollisuuksia myös työllistymiseen, kunhan toiminnot toteutetaan lähellä jätteen ja materiaalin käyttö- tai syntypaikkaa
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 7
alueella on ja kehitteillä alaan liittyvää liiketoimintaa, jonka alihankinta mahdollistaisi myös uusien työpaikkojen syntyä
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 8
työllistämällä paikallisia henkilöitä yritysten ja organisaatioiden tehtäviin, voidaan tukea alueen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 8 5
hankkeaikana selvitetään mahdollisuudet liikuntapaikkojen ja vastaavien kunnostamiseen työllisyystyönä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 4
työllistyminen edistää ihmisten hyvinvointia ja itsestään huolehtimista.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
hanke pyrkii löytämään toimintatapoja ja malleja, joiden avulla voidaan ylittää alueella perinteisiä työnjaollisia sukupuolirooleja
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 7
työllistyminen ja aktiivisiin toimintoihin osallistuminen lisää ihmisten yhteiskunnallista tasavertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 6 4
työllistyminen kultuuriympäristön hoitotehtäviin parantaa elävän ja toimivan kulttuuriympäristön säilymistä ja käyttömahdollisuuksia
Ympäristöosaaminen 3 7
osallistuminen kierrätys- ja uusiointitehtäviin lisää osallistuvien henkilöiden ympäristötietoisuutta ja -osaamsta sitä kautta

9 Loppuraportin tiivistelmä

-