Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20017

Hankkeen nimi: Metsänomistajien vertaisneuvonta monipuolistaa metsäneuvojien työtä (VERNE)

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2014 ja päättyy 30.11.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 0244629-2

Jakeluosoite: PL 68 (Yliopistokatu 6)

Puhelinnumero: 0295322111

Postinumero: 80101

Postitoimipaikka: JOENSUU

WWW-osoite: http://www.luke.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KURTTILA MIKKO

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: erikoistutkija, ohjelmajohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mikko.kurttila(at)luke.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 29 532 3262

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Suomen Metsäkeskus, Julkiset palvelut, 2440921-4

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on edesauttaa metsäneuvojien työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin suotuisaa kehitystä ajankohtaisessa murrostilanteessa, jossa muutokset lainsäädännössä, organisaatioissa ja metsänomistajakunnassa pakottavat muuttamaan neuvojien työnkuvaa ja neuvontatyön johtamista. Hanke tarjoaa metsäneuvojille kokeilemisen kautta opittuja uusia taitoja ja ohjeistettuja, laajennettuun työnkuvaan sopivia toimintatapoja. Aluksi hanke kehittää Itä-Suomen metsäneuvontatyön tarpeisiin räätälöidyn, työn mielekkyyttä arvioivan kyselymittarin, jota käytetään hankkeen alkutilanteen määrittämisessä ja hankkeen vaikuttavuuden arvioinnissa. Hanke järjestää metsäneuvojille kehittämistyöpajoja, joissa yhteistoiminnallisesti tunnistetaan työn tuottavuuteen vaikuttavia, työssä motivoivia ja mielekkyyttä lisääviä piirteitä sekä osaamiseen ja työyhteisön tukeen liittyviä tarpeita. Tämän rinnalla hanke osallistuu metsäneuvojien työnkuvan monipuolistamiseen, jossa työn mielekkyyttä ja tuottavuutta tarjoavana visiona on metsäneuvojan asiantuntijarooli, joka on osaamisen vahvistumisen kautta laajentunut metsänhoitosuosituksen tarjoamisesta metsänomistajien vertaisoppimisen ja verkostoitumisen mahdollistajan ja ohjaajan rooliksi. Hankkeessa määritellään ja kokeillaan käytännössä metsäneuvojan uusia, monipuolistetun asiantuntijaroolin mukaisia työtapoja, kartoitetaan niihin liittyvät osaamis- ja tukitarpeet ja laaditaan vertaisoppimisen ohjaajan opas omassa työssä kehittymisen tueksi. Hankkeen välitulostyöpajoissa kokeilujen tuloksia esitellään myös Itä-Suomen metsänhoitoyhdistysten ja puunhankintayritysten metsäneuvojille sekä kerätään heiltä palautetta opaskirjasisältöjen sovittamiseksi myös heidän tarpeisiinsa. Hankkeen päättymisen jälkeen Metsäkeskuksen ja muiden metsäneuvontaorganisaatioiden käyttöön jää työn mielekkyyden kyselymittari, työnkuvien sekä osaamisen edelleen kehittämisessä ja johtamisessa hyödynnettävät vertaisoppimisen ohjausmallit paikallisyhteisöjen ja etämetsänomistajien tapauksiin ja verkossa tapahtuvaan vertaisviestintään sekä ohjaustyökalut sisältävä metsänomistajien keskustelupalsta Internetissä. Vertaisoppimisen ohjaajan opas jää konkreettisena tuloksena metsäneuvontaorganisaatioiden käyttöön, ja se sovitetaan hankkeessa myös ammattikorkeakoulujen työelämälähtöisillä YAMK-kursseilla ja -hankkeissa sekä työelämässä olevien metsäneuvojien täydennyskoulutuksissa hyödynnettäväksi. Lisäksi opas jää avoimesti metsäalan muiden organisaatioiden ja yritysten käyttöön mahdollistaen oppaan hyödyntämisen työntekijöiden osaamisen kehittämisessä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat toteutusvaiheessa Suomen metsäkeskuksessa Itä-Suomen (Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) alueella työskentelevät metsäneuvojat sekä metsäsuunnittelijat ja vastaavat metsänomistajia työssään kohtaavat metsäammattilaiset alueen metsänhoitoyhdistyksissä ja puunhankintayrityksissä. Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat myös alueen ammattikorkeakoulujen työelämälähtöiseen täydennyskoulutukseen osallistuvat metsäammattilaiset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen keskeisin välillinen kohderyhmä ovat yksityiset metsänomistajat, jotka hyötyvät hankkeen tuloksista sekä saavat motivoituneilta ja osaavilta metsäneuvojilta hyvää ohjausta ryhmässä tapahtuvaan vertaisoppimiseen. Tämä kannustaa metsänomistajia hakemaan aktiivisemmin erilaisia ja aiempaa suurempia hyötyjä omistamiensa metsien käytön mahdollisuuksista: he aktivoituvat esimerkiksi liittymään Metsään.fi-palveluun tai suunnittelemaan metsässään toimenpiteitä, mikä johtaa metsänkäyttöilmoitusten määrän kasvuun eli metsäneuvojien mitatun työn tuottavuuden paranemiseen. Metsänomistajien verkostoituminen, oppiminen ja aktivoituminen johtavat samalla myös metsäneuvojien kokeman työhyvinvoinnin paranemiseen, koska heille työn vaikutusten näkyminen on tärkeä motivaaton lähde.

Toinen hankkeen välillinen kohderyhmä ovat alueen ammattikorkeakoulujen opiskelijat, jotka saavat käyttöönsä vertaisoppimisen oppaan ja voivat näin jo opiskeluaikanaan tutustua mahdollisen tulevan työnkuvansa uusimpiin kehitysnäkökulmiin ja työssä vaadittuihin taitoihin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 255 648

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 225 432

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 365 210

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 322 044

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo

Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Joensuun, Keski-Karjalan, Kuopion, Helsingin, Sisä-Savon, Pielisen Karjalan, Ylä-Savon

Kunnat: Joensuu, Tuusula, Sipoo, Pornainen, Tervo, Rautavaara, Outokumpu, Kiuruvesi, Polvijärvi, Nurmes, Espoo, Lapinlahti, Rääkkylä, Lieksa, Sonkajärvi, Liperi, Hyvinkää, Karkkila, Vantaa, Järvenpää, Rautalampi, Kirkkonummi, Vesanto, Kontiolahti, Lohja, Nurmijärvi, Vihti, Siilinjärvi, Tohmajärvi, Keitele, Kuopio, Valtimo, Suonenjoki, Kaavi, Tuusniemi, Pielavesi, Kerava, Siuntio, Varkaus, Mäntsälä, Juuka, Kitee, Vieremä, Helsinki, Leppävirta, Ilomantsi, Kauniainen, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 145

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmistelussa on hyödynnetty Lapin letka -hankkeessa kehitettyä Suvaus-konetta. Tulos: "Hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti."
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke tiedostaa metsäalan perinteisen sukupuolittuneisuuden, jonka ilmentymänä toimijakentän maskuliinisuus ei ole antanut kunnolla tilaa ja kanavia naisten (neuvojat ja metsänomistajat) vapaalle ja omaehtoiselle toiminnalle. Hanke pyrkii siksi tunnistamaan ja avaamaan neuvontajärjestelmään sisäänrakennettuja sukupuolittuneisuuden piirteitä ja tätä kautta tasa-arvoistamaan sekä metsäneuvonnan tarjontaa että sen asiakkaiksi hakeutumista. Käytännössä hankkeen toimenpiteet kohdistuvat yhtä lailla sekä mies- että naisneuvojiin. Samoin vertaisneuvonnan kolme toimintamallia ovat kaikille omistajille avoimia malleja.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 8
Metsäneuvojien työn tavoitteena on edistää metsävarojen kestävää käyttöä. Siksi uusien toimintamallien kehittäminen työn vaikuttavuuden parantamiseksi edistää luonnonvarojen käytön kestävyyttä. Vaikutukset ovat sekä välittömiä edellä kuvatulla tavalla että välillisiä, kun ne kertautuvat toimintamallien mahdollisesti laajentuessa suomalaiseen metsänomistajakuntaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Vertaisoppimismallin soveltaminen metsänomistajien ohjaamiseen kohti riskit paremmin tunnistavaa metsänhoidollista otetta sisältää eittämättä ilmastonmuutoksen riskien tarkastelua. Tämä voi näkyä välittömästi mm. puulajivalinnoissa. Vaikutukset ovat myös välillisiä, kun tieto onnistuneista kokemuksista laajenee uuden metsäneuvonnan vauhdittamana koko suomalaiseen metsänomistajakuntaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 4
Monet luonnon monimuotoisuutta parantavat toimenpiteet (esim. tavoitteellinen luonnonhoito, ympäristötukisopimus) ovat metsänomistajille vielä melko tuntemattomia, ja tieto tällaisista uusista innovaatioista leviää tehokkaasti vertaisten kautta. Tästä syystä vertaisneuvonnan toimintamalleilla voi olla positiivisia vaikutuksia myös monimuotoisuuteen, kun vertaisen kokemus rohkaisee.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 3
Metsien käsittely vaikuttaa pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan. Vertaisneuvonnan kautta voidaan välittää (tähänkin liittyen) hyviä käytäntöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 1
Metsäneuvojien ohjaamissa vertaisryhmissä voidaan käsitellä omistajien niin halutessa myös Natura 2000 -ohjelman kohteiden hoitoa tai käyttöä ja siihen liittyviä kokemuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Metsänomistajien aktiivisuutta edistävä vertaisneuvonta voi välillisesti vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja siten edistää vähähiilisyyttä - jos lisääntyvän puunkäytön yhteydessä tapahtuu korvautumista uusiutuviin luonnovaroihin perustuviin tuotteisiin. Siten toiminnalla on välillinen vaikutus jätteisiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 5
Konkreettiset kokemukset esille tuova metsäneuvonta edistää metsäenergian käyttöä sekä välittömästi että välillisesti ja siten vähähiilisyyttä. Metsänomistajien verkostoitumisen tukemiseen voi suoraan liittyä esimerkiksi koko arvoketjun (metsästä energiatuotantoon) paikallinen haltuunotto joko yksittäisen omistajan tai omistajajoukon toimenpiteenä. Tämän havaitseminen lisää metsäneuvojien kokemusta työn onnistumisesta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 9
Onnistunut, metsänomistajia innostava vertaisneuvonta voi vaikuttaa paikalliseen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen tarjoamalla paikalliseen uudistuvaan raaka-aineeseen perustuvia yritysmahdollisuuksia alueella asuville. Metsäneuvoja voi olla tämän kehityksen tärkeä vauhdittaja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 2
Periaatteessa vertaisryhmissä voi syntyä samoin ajattelevien metsänomistajien yhteistyötä aineettomien palveluiden tuottamisessa - liittyen esimerkiksi maiseman ihailuun tai metsien positiisiin terveysvaikutuksiin. Arvioimme kuitenkin tällaisen toiminnan syntymisen todennäköisyyden pieneksi hankkeen aikana. Mahdollisesti vertaisneuvonnan laajentaminen näihin aihealueisiin kuitenkin rikastaa metsäneuvojien työtä.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Etämetsänomistamisen uudet ratkaisut voivat vähentää tarvetta matkustaa pääkaupunkiseudulta maaseudulle, jossa metsätila sijaitsee. Lisäksi metsänomistajien joukossa voi syntyä paikallisia ja hajautettuja energiaratkaisuja tai sitä tukevaa toimintaa tai esimerkiksi ideoita puun yhteismyynneistä tai tilanrajat ylittävistä luonnonhoitohankkeista. Tällöin hanke edistää vähähiilisyyttä ja vähentää kuljetustarvetta. Parhaimmillaan metsäneuvoja voi laskea näiden tulosten saavuttamisen osin ansiokseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Välitön: Metsäneuvojien työhyvinvointi ja työn mielekkääksi kokeminen ovat hankkeen keskeisiä tavoitteita ja ne paranevat hankkeen tuloksena, kun neuvojien tiedot ja osaaminen vertaisoppimisen ohjaamiseen paranevat ja he pääsevät osallisiksi yhteisestä oppimisesta sekä käyttämään työssään enemmän luovuuttaan. Välillinen: Metsänomistajat pääsevät osallistumaan ja saavat itseään puhuttelevaa ja yritysmäiseen, työllistävään toimintaan kannustavaa tietoa ja sitä kautta heidän aineeton ja aineellinen hyvinvointinsa paranee.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hankkeessa kehitettävillä toimintamalleilla pyritään lisäämään metsänomistajien tasa-arvoa. Näkökulmana on esimerkiksi etämetsänomistajien toimintaympäristön kehittäminen siten, että heillä olisi paremmat edellytykset hoitaa ja käyttää metsiään. Hankkeen toimintamallit ovat tasa-arvonäkökulmasta avoimia, niin että sekä miehillä että naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 9
Välitön kohderyhmä eli metsäneuvojat kokevat hankkeen tuloksena uudelleen olevansa tarpeellisia ja arvostettuja yhteiskunnassa. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat pohjois-karjalaiset ja pohjoissavolaiset sekä Itä-Suomessa metsää omistavat metsänomistajat, joiden keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta pyritään vahvistamaan ja edistämään omistajien yhteisöjen syntymistä.
Kulttuuriympäristö 2 3
Ohjattu vertaisoppiminen voi innostaa metsänomistajaverkostoja kulttuuriympäristön vaalimisprojekteihin tai tarjota väylän kulttuuriympäristöön liittyvien hyvien käytäntöjen siirtymiselle paikasta toiseen.
Ympäristöosaaminen 0 0
Metsäneuvoja pääsee ryhmän ohjaajan roolissaan hakemaan uusia näkökulmia ympäristöosaamiseensa; metsänomistajien ryhmässä tapahtuva kokemusten vaihto lisää ympäristöön liittyvää osaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli parantaa metsäneuvojien osaamista, työn tuottavuutta ja työhyvinvointia tarjoamalla heidän käyttöönsä sekä ohjeistamalla, testaamalla ja arvioimalla kolme erilaista metsänomistajien vertaisoppimiseen perustuvaa ryhmäneuvonnan toteutusmallia. Lisäksi tavoitteena oli tukea sosiaalisesti kestävällä tavalla metsäneuvojien työn monipuolistamista sekä metsäneuvontatyön johtamista ja määritellä tarkemmin metsäneuvojan uuden asiantuntijaroolin mukaisia työtehtäviä erilaisiin metsänomistajien vertaisoppimisen tilanteisiin. Vertaisoppimisen ohjausmalleja olivat 1. haja-asutusalueen metsäomistajayhteisö; 2 pääkaupunkiseudun pohjoiskarjalaisten etämetsänomistajayhteisö; sekä 3. pohjoiskarjalaisten metsänomistajien Internet- kohtaamispaikka. Haja-asutusalueen metsänomistajayhteisön ohjausmalliin perustettiin kaksi metsänomistajaryhmää ja pääkaupunkiseudun pohjoiskarjalaisten etämetsänomistajayhteisöön yksi metsänomistajaryhmä, joissa käytännössä testattiin toimintamallien toteutusta, erilaisia työtehtäviä sekä ryhmänohjaamista. Metsäkeskustelut.fi- palstan tarkoitus oli luoda keskusteluympäristö metsäaiheiselle keskustelulle Internetissä ja toimia samalla metsänomistajien vertaistuen kanavana, mahdollistaen metsänomistajien kokemusten ja metsäosaamisen jakamisen.

Hankkeen julkisena ja laajalevikkisenä loppuraporttina julkaistiin vertaisoppimisen ohjaajan opas. Hankkeen tulokset tiivistyvät oppaaseen. Oppaaseen on koottu käytännön kokemuksia metsänomistajayhteisöjen ohjauksesta sekä testattuja ja hyväksi havaittuja menetelmiä ryhmän ohjaamisen eri vaiheisiin. Oppaan toteutus pohjautui hankkeen työpajoista saatuihin tuloksiin ja kerättyihin näkemyksiin sekä pilottiryhmien käytännön kokemuksiin, havaintoihin ja arviointeihin sekä metsänomistajilta kerättyihin palautteisiin. Opas on suunnattu metsäalan ammattilaisille sekä alaa opiskeleville, tuleville metsäammattilaisille, mutta myös ei-ammattilaisille, metsänomistajaryhmiä omatoimisesti ohjaaville aktiiveille.

Vertaisneuvonnan ajatusta levitettiin suuremman joukon tietoisuuteen esimerkiksi pilottiryhmien ja välitulostyöpajojen avulla. Päätöstyöpajoissa muotoiltiin konkreettisia toimenpide-ehdotuksia vertaisneuvonnan kehittämiseksi ja lisäämiseksi etenkin Metsäkeskuksessa. Hankkeen myötä neuvojat kehittyivät ryhmänohjaajina ja oppivat uusia menetelmiä metsänomistajaryhmien vetämiseen ja keskustelun ohjaamiseen. Hankkeen toimenpiteisiin osallistuminen monipuolisti työnkuvaa. Työ oli tuottoisaa; toimintamallit aktivoivat omistajia esimerkiksi taimikonhoitoon ja puukauppoihin. Myös metsään.fi -järjestelmään saatiin hankkeen tapaamisten myötä uusia omistajia.