RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20019, TAIKO - Työtaidot kuntoon ja kohti työelämää

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Äänekosken Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0208589-6

Jakeluosoite: PL 41

Puhelinnumero: 014 5192 11

Postinumero: 44101

Postitoimipaikka: Äänekoski

WWW-osoite: http://www.poke.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Susanna Kuhno

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: susanna.kuhno(at)poke.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 5649 346

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TAIKO -hankkeen tavoitteet
1. Edistää työnhakijoiden ja työttömyysuhan alla olevien henkilöiden työllistymistä erityisesti verkoston sekä osaamisen kehittämisen työkalujen ja toimenpiteiden kautta
2. Koota Pohjoisen Keski-Suomen kunnissa toimiva osaamisen kehittämisen ohjausverkosto, jonka muodostavat alueen yritykset, kunta- ja muut organisaatiot, oppilaitokset, työpajat, viranomaiset ja muut tahot, jotka toimivat työllisyyden ja osaamisen kehittämisen edistämiseksi alueella
3. Lisätä ja virallistaa työttömien työnhakijoiden ammatillista osaamista ja tukea heidän opiskeluaan sekä osatutkinto- tai tutkintosuorituksiaan
4. Selvittää yksilökohtaiset oppimisen esteet ja oppimisen edellytykset ja luoda siihen toimiva käytäntö ja tukitoimet
5. Saada osaaminen näkyväksi tavoitteena koostaen yhteen yksilöiden sekä yrityksissä tai organisaatioissa tarvittava osaaminen
6. Koostaa työttömän työnhakijan yksilöllisistä tarpeista lähtevä opetuksen ja oppimisen tukimateriaali painottaen paikallisten yritysten ja organisaatioiden osaamisvaateita

Toimenpiteet
1. Osaamisen kehittämisen verkosto - Osaamo. Kootaan kunnissa ja seuduilla osaamisen kehittämisen ohjausverkosto, jonka muodostavat seudun yritykset, kunta- ja muut työnantajaorganisaatiot, oppilaitokset, työpajat ym. Yhteistoiminta tuottaa ja kehittää koko verkoston jaettua osaamista, jota tuetaan oppimisympäristöllä ja verkostolle rakennetulla portaalilla toiminnan vakinaistamisen ja jalkauttamisen tueksi.
2. Oppimisedellytysten ja -esteiden selvittäminen - Enopi. Henkilön oppimisen edellytykset ja esteet selvitetään systemaattisesti. Lisäksi suunnitellaan ja käytetään monipuolisesti erilaisia menetelmiä osaamisen kehittämisen tueksi.
3. Osaamisen dokumentointi - Kompetenssigalleria. Tutkitaan keinoja saada osaaminen kokonaisvaltaisesti näkyväksi digitaalisin menetelmin. Etsitään ratkaisuja digitaalisten alustojen ja käyttöliittymien, sosiaalisen median, oppimisympäristöratkaisujen, mobiiliteknologian ja muita innovatiivisia mahdollisuuksia hyödyntäen löytää internet-pohjaisesti toimiva malli. Kompetenssigalleria palvelee henkilön ja yritysten osaamisen dokumentointia, osaamisen markkinointia ja rekrytointimahdollisuuksia ja suunnitelmallista osaamisen kehittämistä.
4. Osaamisen kehittäminen - Oske. Työstetään erilaisia kohderyhmän tarpeista lähteviä opiskelumateriaaleja ja opiskelutapoja, toteutetaan yksilö- ja pienryhmä kohtaista valmennusta erityisesti yritysten ja organisaatioiden tarpeista lähtien, tunnistetaan ja tunnustetaan ammatillisen osaamisen osatekijöitä.

Tuloksena alueelle syntyy osaamisen kehittämisen seinätön verkosto, joka toimii suunnitelmallisen osaamisen kehittämisen tukena. Oppimisesteiden ja -edellytysten tunnistamiseen ja selvittämiseen on syntynyt toimintamalli, joka sisältää myös toimivia tukikeinoja ammatillisen kehittymisen tueksi. Lisäksi on kehitetty uudenlainen osaamisen dokumentoinnin ja sen näkyväksi tekemisen digitaalinen malli, sähköinen galleria henkilöiden ja yritysten käyttöön. Tuloksena saadaan helposti saavutettavia, erilaisiin oppimisedellytyksiin soveltuvia opetusmateriaaleja ja itsearvioinnin työkalut.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1. Työttömät työnhakijat. Henkilöt, jotka osallistuvat TE-toimiston ja kuntien työllisyystoimenpiteisiin, ovat etsivän nuorisotyön asiakkaita ja/tai haluavat osaamisensa tunnistamista ja tunnustamista sekä kehittää ammatillista osaamistaan. Tähän ryhmään kohdistuisivat esitetyt julkisen työvoimapalvelujen toimenpiteet l. ammatilliset koulutukset, jotka on mainittu kohdassa 6.1
2. Erityisesti kohderyhmänä ovat nuoret sekä yli 54-vuotiaat (50-vuotiaat) työttömät tai työttömyysuhan alla olevat henkilöt
3. Osallistuja voi olla palkkatukityössä tai ns. normaalissa työsuhteessa ollen työttömyysuhan alaisena, mutta vailla osaamisen tunnustamista (tutkinnon (osan)suoritusta)
4. Osaamisen kehittämisen ohjausverkoston toimijat kunnissa ja seudulla
5. Yritykset ja organisaatiot, jotka ovat potentiaalisia työllistäjiä

4.2 Välilliset kohderyhmät

1. Ammatilliset nuoriso- ja aikuisopiskelijat tarvitessaan urapolkunsa jossain vaiheessa ohjausverkoston palveluja
2. Työpaikkaohjaajat ja työelämän arvioijat jotka eivät ole mukana osaamisen kehittämisen verkostossa
3. Opetushenkilöstö ja muu koulutusorganisaation opiskelija- ja yritysrajapinnassa työskentelevä henkilöstö
4. TE-toimistojen henkilöstö

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 258 982

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 216 575

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 345 310

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 288 767

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren, Äänekosken

Kunnat: Saarijärvi, Kannonkoski, Kinnula, Pihtipudas, Äänekoski, Viitasaari, Karstula, Kyyjärvi, Laukaa, Konnevesi, Kivijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 22

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Toimintaympäristön analyysi on tehty viimeisimpien tilastojen sekä aiempien hankkeiden tulosten pohjalta. Analyysissä ei ole käytetty ulkopuolista asiantuntijaa vaan analysointi on tehty Valtava-kehittämisohjelman koulutuksessa saadun tiedon pohjalta. Työllisyystilastojen perusteella pitkäaikaistyöttömyys koskee määrällisesti enemmän miehiä kuin naisia,siten hankkeen toimenpiteet kohdistuvat enemmän miehiin kuin naisiin.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen eri vaiheissa: toimintaympäristön ja ongelman analyysissa, toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa, tiedotuksen suunnittelussa ja kohdentamisessa, toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnissa ja seurannassa sekä raportoinnissa. Mm ohjaus- ja koulutustoimenpiteiden suunnittelussa ja niiden toteutuksessa huomioon sukupuolinäkökulma.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	2	2
Ammatillisen osaamisen kehittämiseen osallistuvien henkilöiden kautta hankkeen toimenpiteillä voi olla vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	1	1
Hankkeella ei nähdä olevan merkittäviä vaikutuksia tähän. Hankkeessa mukana olevien henkilöiden osaamisen kehittymisen kautta jonkin verran vaikutuksia voidaan nähdä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	1	1
Hankkeella ei nähdä olevan merkittäviä vaikutuksia tähän. Hankkessa mukana olevien henkilöiden osaamisen kehittymisen kautta jonkin verran vaikutuksia voidaan nähdä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	2	2
Hankkeella ei nähdä olevan merkittäviä vaikutuksia tähän. Hankkessa mukana olevien henkilöiden osaamisen kehittymisen kautta jonkin verran vaikutuksia voidaan nähdä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeella ei nähdä olevan merkittäviä vaikutuksia tähän.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	1	1
Hankkeella ei nähdä olevan merkittäviä vaikutuksia tähän. Hankkeessa mukana olevien henkilöiden osaamisen kehittymisen kautta jonkin verran vaikutuksia voidaan nähdä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	1	1
Hankkeella ei nähdä olevan merkittäviä vaikutuksia tähän. Hankkeessa mukana olevien henkilöiden osaamisen kehittymisen kautta jonkin verran vaikutuksia voidaan nähdä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	3	5
Osaavan työvoiman saanti on yksi yritysten menestystekijä. Hankkeen toimenpiteillä voidaan vaikuttaa paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	2	2
Hankkeella ei nähdä olevan merkittäviä vaikutuksia tähän. Hankkeessa mukana olevien henkilöiden osaamisen kehittymisen kautta jonkin verran vaikutuksia voidaan nähdä.
Liikkuminen ja logistiikka	2	2
Mikäli työnhakijoille voidaan löytää hankkeen toimenpiteiden kautta työpaikkoja lähialueelta, vähentää se henkilöiden liikkumistarpeita.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	5	7
Hyvinvointia ja sosiaalisen kestävän kehityksen mukaista toimintaa hankkeella edistetään kohderyhmän osalta mm. ohjauksen ja ammatillisen osaamisen toimenpiteiden kautta. Osaamisen kehittymisen ja erityisesti henkilöiden työllistymisen kautta hyvinvointi kasvaa.
Tasa-arvon edistäminen	5	5
Hankkeen toimenpiteillä voidaan edistää naisten ja miesten taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa huomioimalla mm. ohjauksessa ja koulutustoimenpiteissä asia ja korostamalla hanketoimijoille sukupuolikäsitysten purkamisen merkitystä tasa-arvon kannalta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	5	6
Yhdenvertaisuutta yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti pyritään erityisesti edistämään kohderyhmille suunnatuissa koulutuksissa huomioimalla mm. ihmisten erilainen tausta, kulttuuri ja ikä. Myös osaamiseen kehittämiseen liittyvässä henkilön itsearvioinnissa kannustetaan osaamisen tunnistamiseen taustasta riippumatta.
Kulttuuriympäristö	0	0
Hankkeella ei nähdä olevan merkittävää vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen	2	3
Mikäli hankkeen Osaamon piirissä on yrityksiä tai organisaatioita, jotka tarvitsevat ympäristöosaajia, niin hankkeeseen osallistuvien ympäristöosaamista voidaan kehittää ja saada ammattilaisia tälle sektorille. Ammatillisissa tutkinnoissa tai tutkinnon osissa ympäristöasiat ovat yhtenä osana, jolloin ammatilliseen koulutukseen osallistuvien osalta voidaan nähdä ympäristöosaamiseen liittyviä vaikutuksia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

TAIKO – Työtaidot kuntoon ja kohti työelämää –hanke (S20019) toteutettiin 1.1.2015-31.12.2017 Pohjoisen Keski-Suomen alueella (11 hankekuntaa). Hanke kokosi työllisyystoimijoista vertaisverkostoa. Aktiivisimmat verkoston jäsenet olivat kuntien työllisyystoimijat, alueen hanketoimijat ja kolmannen sektorin toimijat. Hanke vahvisti verkostoa koulutuksen ja yhteisen valmennuksen avulla ja aktivoi sitä verkostomaiseen jatkotyöskentelyyn ennakoiden tulevia muutoksia.

Hankkeen palveluna tuotettiin ammatillista valmennusta sellaisille henkilöille, jotka eivät ole opiskelijan statuksella yhteiskunnassa. Valmennuksen toteuttivat asiakaslähtöisesti hankkeen työnä oppilaitosten ammatilliset opettajat ja kouluttajat. Näin oppilaitosten opettajien osaaminen saatiin laajasti osallistujien ja yritysten hyödyksi. Ammatillinen valmennus lisäsi hankkeen asiakkaiden ammatillista osaamista ja tuki heidän osaamisensa kehittymistä, jopa ammatillisten (osa)tutkintojen osaamisvaatimusten tasolle. Osana ammatillista valmennusta hankkeessa koostettiin asiakkaan yksilöllisiä tarpeita vastaavaa materiaalia yksilöllisen valmennuksen käyttöön ja tueksi.

Ammatillisen valmennuksen mallin rakentuminen ja testaaminen on tämän hankkeen tärkein tulos.
Tällaisen palvelun jalkauttaminen osaksi koulutuspalvelujärjestelmää Pohjoisen Keski-Suomen alueella toimisi yksilön osaamisen kehittämisen ja yrityksen tarpeiden näkökulmasta työllisyyttä edistävästi. Ammatillisen koulutuksen uudistuksen myötä yksilöllisiä koulutuspolkuja on mahdollista rakentaa esim. työvoimakoulutuksen rahoituksella, koska se mahdollistaa eri-ikäisille työnhakijoille toimeentulon rakenteen. Hankkeessa todettiin, että jos oppilaitosmuotoiset ammatilliset opinnot ovat jääneet kesken esim. oppimisen erityispiirteiden takia, yksilöllisellä ammatillisella valmennuksella esim. työkokeilun aikana voidaan ylittää oppimisen esteitä. Muutamat asiakkaat ohjattiin neuropsykologisiin tutkimuksiin, joiden tulokset ovat heidän ja palvelujärjestelmän käytössä jatkopolkua suunniteltaessa. Varovaisena johtopäätöksenä on, että tällaisille tarkemmille neuropsykologisille palveluille voisi olla laajemminkin tarvetta vailla ammatillista tutkintoa jääneiden keskuudessa.

Hankkeessa selviteltiin mahdollisuuksia osaamisen kuvaamiseen digitaalisesti. Oman osaamisen kuvaaminen sähköisesti on mahdollista useisiin sosiaalisen median alustoihin. Tässä hankkeessa päädyttiin vahvimmin LinkedIn- ja Peda.net - ympäristöihin. Hankkeessa luotiin opas ja sen käytettävyyttä testattiin kohderyhmässä. Sähköistä osaamisen kuvaamista voidaan toteuttaa usealla tavalla, mutta sen käytettävyyttä työnhakutilanteessa hankealueella on tämän hankkeen kokemusten perusteella vaikea arvioida.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke