Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20022

Hankkeen nimi: Välikäsi-hanke - välittäjäorganisaatiohanke

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.3.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1710217-7

Jakeluosoite: Matarankatu 4, 3.krs

Puhelinnumero: +358505978970

Postinumero: 40100

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.kyt.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eija Lappi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eija.lappi(at)kyt.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358400151258

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto)

Tuen siirronsaajat

Psykiatrisen kuntoutuksen tuki ry / Suvimäen Klubitalo / Josko-hanke, 1007790-9
Keski-Suomen neuroyhdistys (ent. MS-yhdistys) ry / Työ voimavarana - Vertti, 1572470-6
Jyvälän Setlementti ry / Navigaattori, 0208206-2
Viitaseudun Kumppanuus ry / OPS! - oppisopimuksella töihin, 1548302-5
Varstaajat ry / Työväline, 2623499-9
Jyvässeudun 4H-yhdistys ry / KYTY, 0780749-9
Hankasalmen 4H yhdistys r.y. / Minussa on voimaa!, 0797020-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Välikäsi-välittäjäorganisaatiohankkeen tavoitteena on käynnistää 7 osahanketta ja toimia niiden hallinnoijana ja tukena koko hanketoteutuksen ajan. Kehittämistyöllä haetaan ratkaisua heikossa työmarkkina-asemassa olevien (pitkään työttömänä olleet) ja nuorten (pudokkaat ja koulutetut) työnhakijoiden työllistymisen haasteisiin. Hankekokonaisuuden (Välikäsi + osahankkeet) tavoitteena on, että kehittämistyön myötä työnhakijat saavat oikea-aikaista ohjausta, tukea ja valmennusta yksilöllisesti rakennettua polkuja pitkin kohti työelämää. Yksilöllisillä ohjaus- ja valmennusratkaisuilla huomioidaan työllistymiseen vaikuttavat esteet ja pyritään poistamaan niitä sekä löytämään uusia työllistymismahdollisuuksia, työllistymisaloja ja koulutusuria työnantajien tarpeet huomioiden. Tämä vaatii myös tiivistä yhteistyötä yritysten/työnantajien kanssa, joille tarjotaan valmennettua, motivoitunutta ja täsmäkoulutettua työvoimaa sekä riittävästi tietoa työttömien työllistämiseen saatavilla olevista tukimuodoista.

Kehittämistyössä tavoitteena on löytää osahankkeiden toiminta-alueilta uusia työllistäviä aloja ja työnantajayrityksiä, huomioimalla niiden tarpeet. Varsinaiseen asiakastyöhön kuuluu tunnistaa työnhakijoiden vahvuudet, koulutustarve sekä motivaatio ja saada ne kohtaamaan työnantajien tarpeet. Koulutettujen työnhakijoiden kanssa tutkitaan yritystoimintamahdollisuuksia palveluiden tuottamiseksi. Näitä toimintoja yhdistämällä rakennetaan kaikkia osapuolia palveleva, ohjattu ja tuettu työllistymispolku hyödyntäen oppisopimuskoulutusta tai mahdollistamalla matalan kynnyksen yritysmäinen toiminta (työosuuskunta).

Välikäsi-hankkeen aikana parannetaan ja kehitetään työllistävien 3. sektorin toimijoiden menetelmiä, jotka edistävät työntekijöiden työssä selviytymistä. Osahankkeet kehittävät työllistämistoimintaansa siten, että heillä on valmiudet tunnistaa työnhakijan työllistymistä/kouluttautumista haittaavat tekijät. Lisäksi heillä on valmiudet sitouttaa työnhakija työ-/opiskeluryhmään, ennaltaehkäistä syrjäytymistä, työstä poisjääntiä ja opintojen keskeytymistä. Toimijoilla on taito tukea, ohjata ja neuvoa työnhakijaa tämän elämänhallintaan ja työhön liittyvissä kysymyksissä ja haasteissa. Työ- ja toimintakykyä parannetaan erilaisilla toiminnallisilla harjoitteilla ja aktiivisuutta lisäävillä toimintapäivillä.
Tärkeää on löytää työnhakijalle sopiva ja mielekäs toiminta tukemaan jaksamista ja lisäämään sosiaalisissa tilanteissa selviytymistä.

Hankkeiden päätyttyä on luotu joustavin ratkaisuin rakennettu, tuettu oppisopimuskoulutus, joka käsittää tuen sekä oppisopimuskoulutuksessa olevalle että yritykselle, jossa oppisopimusopiskelija työskentelee. Toimijoiden työtehtäviä on opinnollistettu siten, että mm. osatutkintojen suorittaminen on mahdollista ja työnhakijoiden työllistymismahdollisuudet ovat parantuneet.
Kaikkien toimijoiden yhteisenä tuloksena on uusien työpaikkojen syntyminen paikkakunnille, yhä useamman työnhakijan työllistyminen, nuorten koulutustason nosto ja yhteistyön vahvistaminen tärkeimpien verkostokumppaneiden kanssa. Lisäksi on olemassa ohjausta ja neuvontaa niille työnhakijoille, jotka haluavat kokeilla matalan kynnyksen yrittäjyyttä työskentelemällä työosuuskunnassa.

Kehittämistyössä otetaan huomioon yksilön, kohderyhmän ja toimintaympäristön tarpeet. Toiminnan lähtökohtana on toimijan omia arvoja noudattava yksilöön kohdistuva tasa-arvoinen kohtelu ja toiminta. Kehittämistyön tarkoituksena on tukea sukupuolten tasa-arvon toteutumista ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ohjauksella ja koulutuksella.
Hankkeiden toteutuksessa huomioidaan eri toimenpiteiden vaikutukset kohderyhmään, ympäristöön ja alueen elinkeinorakenteeseen.
Toiminnassa pyritään välttämään ympäristöä kuormittavia toimintatapoja. Kehittämistyössä tuetaan työpaikkojen syntymistä, itsensä työllistämistä ja yrittäjämäistä toimintaa palveluiden tuottamisessa sekä omaehtoista opiskelua. Työnhakijoita rohkaistaan osallisuuteen ja tekemään oikeita valintoja sekä edistämään omaa hyvinvointiaan monipuolisesti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Välikäsi-hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat 3. sektorin toimijat hankehenkilöstöineen, joiden työllistämisosaamista kehitetään (ovat kohderyhmää) ja jotka ovat sitoutuneet lähtemään mukaan hankekokonaisuuteen, kun kunta- ja ESR-rahoitus toteutuu.
Toimijat ja toiminta-alueet ovat Hankasalmen 4H r.y. (Hankasalmi), Jyvässeudun 4H ry (Jyväskylä), Jyvälän Setlementti ry (Jyväskylä), Keski-Suomen neuroyhdistys (ent. MS-yhdistys) ry (Jyväskylä/Keski-Suomi), Psykiatrisen kuntoutuksen tuki ry/ Suvimäen Klubitalo (Jyväskylä/Keski-Suomi), Varstaajat ry (Karstula sekä mahd. Kivijärvi ja Kyyjärvi) ja Viitaseudun Kumppanuus ry (Pihtipudas ja Kinnula).
Välikäsi-hankkeen rahoituksesta ja toimenpiteistä kohdistuu S-V alueelle 15-20%.

Toisena kohderyhmänä niin osahankkeilla kuin Välikäsi-hankkeella ovat työnantajat (mm. yritykset ja kotitaloudet sekä myös kunnat), jotka mahdollistavat osahankkeissa mukana olevien työnhakijoiden työllistymisen (+ työkokeilut, koulutuksiin liittyvät harjoittelut/työssäoppimispaikat). Lisäksi koko Välikäsi-kokonaisuuden kohderyhmää ovat oppisopimuskeskus/-koulutus (Jkl/POKE) ja oppisopimuskoulutukseen liittyvät oppilaitokset sekä työosuuskuntatoimintaan liittyvät toimijat/asiantuntijat.

Osahankkeiden varsinaista kohderyhmää ovat työttömät/pitkäaikaistyöttömät/työttömyysuhan alaiset;
- kaiken ikäiset, maahanmuuttajat, romaanit, osatyökykyiset (työhaluiset henkilöt)
- alle 29-vuotiaat vaikeasti työllistyvät tai työkokemusta vailla olevat nuoret, jotka kuuluvat nuorisotakuun piiriin
- korkeasti koulutetut, mm. luovilta aloilta valmistuneet tai sinne suuntaavat työttömät. Luovat alat määritellään väljästi, koska luovien alojen määritelmää on muuttunut ja muuttumassa. Työllistettäviksi haetaan eri ammattialojen osaajia, jotka työllistyvät toimijoiden eri toimialoille.
- Jyväskylän ja Keski-Suomen alueella asuvat MS-tautia ja muita harvinaisia neurologisia sairauksia sairastavat.
- mielenterveyskuntoutujat (18–29 v.), jotka ovat jääneet työelämän ulkopuolelle puuttuvan ammatillisen tutkinnon vuoksi.

- kohderyhmää ovat myös kehittämistyöhön osallistuvat yhteistyökumppanit, kuntien nuorisotyö, etsivät, sosiaalitoimi, terveydenhuollon palvelut, ympäristöhuolto, vapaa-aikatoimi
- oppisopimuskoulutukseen/hankkeiden kehittämistyöhön liittyvää ohjaustyötä tekevät TYP, TE-toimisto, KELA, kehittämisyhtiöt, yrittäjäjärjestöt, oppilaitokset
- työllistävät (esim. ympäristönhoidon) toimijat, vapaa-ajan ja virkistystoiminnan toimijat/yrittäjät,

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä muut toimijat/hankkeet, ym. jotka muodostavat organisoituneen monialaisen, keskitetysti koordinoidun toimijaverkoston edistämään pitkään työttöminä olleiden, nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 817 717

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 762 598

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 072 134

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 965 877

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren

Kunnat: Kinnula, Kyyjärvi, Karstula, Pihtipudas, Hankasalmi, Jyväskylä, Kivijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 65

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 47

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 234

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Toimintaympäristön analyysia sukupuolinäkökulmasta ei ole toteutettu hankekokonaisuuden hakuvaiheessa. Toimijat ovat kuvanneet toimintaympäristöä työllisyyden näkökulmasta ja mm. työllisyyskatsauksesta saatavien tietojen mukaan. Hakija (KYT) on kuvannut koko Keski-Suomen tilannetta työllisyystilanteen mukaisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankekokonaisuus edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti (Suvaus-arviointi/Suvauskone/Lapinletka.fi). Heinäkuun työllisyyskatsauksen mukaan työttömien naisten ja miesten määrässä ei ollut huomattavaa eroa. Toimintatapojen ja menetelmien kehittämistyössä otetaan huomioon eri toimijoiden ja ihmisryhmien (kohderyhmän) sekä työnantajien erilaiset tarpeet. Osahankkeiden kehittämistyössä ja toiminnassa tullaan tukemaan sukupuolten tasa-arvon toteutumista ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ohjauksella ja koulutuksella.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankekokonaisuuden päätavoite on työllisyyden edistäminen (nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen), joskin kehittämistyössä otetaan huomioon kohderyhmän erilaiset tarpeet räätälöidysti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeiden kehittämistyöllä ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeiden kehittämistyöllä ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia ilmastonmuutokseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeiden kehittämistyöllä ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuudelle.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeiden kehittämistyöllä ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia ko. kohteeseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeiden kehittämistyöllä ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia ko. kohteeseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
Toimijoiden toiminnassa ja kehittämistyössä tuetaan ja edistetään materiaalien uudelleen käyttöä/kierrätystä ja ehkäistään jätteiden syntymistä (esim. oikeilla ostovalinnoilla) ja neuvotaan syntyvien jätteiden oikeassa käsittelyssä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeiden kehittämistyöllä ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia ko. kohteeseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 6
Toimijat vaikuttavat oman alueensa elinkeinorakenteeseen kehittämällä toimintaansa siten, että työllisyys ja erilaiset työmahdollisuudet paranevat, työttömien määrä vähenee ja nuorten koulutustaso nousee sekä palveluiden tarjonta laajenee yritysmäisen/osuuskuntatoiminnan myötä. Lisäksi osatyökykyisten työllistymisedellytykset paranevat, osallisuus ja yhteisöllisyys lisääntyvät ja syrjäytyminen vähenee.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 6
Hanketoimijat kehittävät toimintatapojaan ja tuotettavia palveluita, joilla pystyvät turvaamaan työllistämistoimintansa. Osuuskuntatoiminnan kautta palveluiden tarjonta laajenee.
Liikkuminen ja logistiikka 4 0
Toimijat kehittävät toimintatapoja, joilla pystyttäisiin lisäämään työvoiman liikkuvuutta, mutta julkisen liikenteen väheneminen/puuttuminen vaikeuttaa liikkumista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 9
Työllisyyden edistäminen ja työpaikkojen syntyminen sekä osallisuuden lisääntyminen parantavat työttömien hyvinvointia ja osallistumismahdollisuuksia, joilla myös vaikutusta työttömän koko perheelle ja lähipiirille.
Tasa-arvon edistäminen 8 7
Useimpien toimijoiden perustoiminnassa huomioidaan jo tasa-arvo, yksilöiden tasapuoliset osallistumismahdollisuudet eri toimintoihin. Myös kehittämistyössä tullaan edistämään tasa-arvoa ja kiinnittämään huomioita työnhakijoiden yksilöllisiin tarpeisiin. Työnantajia/yrityksiä rohkaistaan tasa-arvoiseen rekrytointiin kiinteän yhteistyön, tuen ja riittävän tiedottamisen avulla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Yhdenvertaisuutta edistetään toimijoiden toiminnassa ja kehittämistyössä. Työllistymis- ja osallisuusmahdollisuuksia luodaan tasapuolisesti kaikille, yksilölliset tarpeet huomioimalla. Työnantajia/yrityksiä rohkaistaan yhdenvertaiseen rekrytointiin yhteistyön, tuen ja riittävän tiedottamisen avulla.
Kulttuuriympäristö 5 5
Kehittämistyössä otetaan huomioon kulttuuriympäristön (alueen historia, perinteet, rakennukset ym.)tarjoamat työllistymis- ja osallistumismahdollisuudet .
Ympäristöosaaminen 7 7
Kehittämistyössä huomioidaan ympäristön tarjoamat mahdollisuudet ja edistetään ympäristön tarjoaminen mahdollisuuksien (toimintatapana esim. hyvinvointiin liittyvien) tunnistamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry toteutti Välikäsi-välittäjäorganisaatiohanketta ajalla 1.1.2015-31.3.2017. Välikäsi-hanke koostui seitsemän toimijan osahankkeista Jyväskylän, Hankasalmen, Karstulan, Pihtiputaan ja Kinnulan alueilta.
Välikäsi toimi hankekokonaisuuden hallinnoijana ja mahdollisti näin osahanketoimijoiden osallistumisen ESR-rahoitteiseen hanketoimintaan. Osahankkeet pystyivät keskittymään varsinaiseen kehittämistyöhön ja toimimaan samalla laajassa yhteistyöverkostossa. Välikäsi tuki ja ohjasi osahankkeiden kehittämistyötä sekä järjesti tarvittavaa koulutusta osahankehenkilöstölle ja näiden asiakkaille.

Välikäsi-kokonaisuudessa kehitetyillä toiminnoilla edistettiin työttömien työnhakijoiden työllistymistä, mm. oikea-aikaisella ohjauksella, yksilöiden tarpeet ja toiminta-alueiden mahdollisuudet huomioivilla tavoilla. Työelämään tutustuminen tapahtui yritysvierailujen ja työkokeilujen avulla, jonka jälkeen toteutettiin suunnitelmallinen jatkopolutus räätälöidysti ja joustavasti kohti työelämää. Osalla työnhakijoista tämä tarkoitti opiskelun aloittamista, osalla palkkatukityöhön siirtymistä. Opiskelevien nuorten osalta varmistettiin opiskelujen eteneminen ja ehkäistiin opintojen keskeytyminen. Painotettua ohjausta ja tukea annettiin osatutkintojen suorittamiseen, oppisopimuskoulutukseen ja matalan kynnyksen yrittäjyyteen, osuuskuntatoimintaan ohjautumisessa.

Tehdyllä kehittämistyöllä oli vaikutus hankkeissa mukana olleiden työttömien työnhakijoiden arkeen, osallistumalla eri ryhmätoimintoihin heidän työnhaku- ja työllistymisvalmiudet paranivat sekä tietoisuus oppisopimuskoulutuksesta ja työosuuskuntatoiminnasta lisääntyi. Hankkeiden työnhakijoita ohjattiin oppisopimuskoulutukseen ja osuuskuntatoimintaan sekä työkokeilun kautta palkkatukityöhön. Jatkopolutuksia tapahtui myös opiskelemaaan ja työsuhteisiin avoimille työmarkkinoille.

Osahanketoimijat itse hyötyivät kehittämistään uusista toimintatavoista ja -menetelmistä. Toimijat saivat myös kokemusta ESR-hanketoiminnasta ja laajasti tietoa oppisopimuskoulutuksesta sekä osuuskuntatoiminnasta. Samalla yhteistyöverkosto laajeni ja tunnettuus lisääntyi.

Toimintaympäristössä tapahtui toimijoiden yhteistyön tiivistymistä, alueen palvelutarjonta selkiytyi ja tuli näkyvämmäksi, työllistämiseen kiinnitetään enemmän huomiota ja toimijoiden toiminta tuli näkyvämmäksi. Osa hankkeista sai näkyvyyttä valtakunnallisesti oman liittotason yhteistyön myötä.

Välikäsi-kokonaisuuden määrälliset tavoitteet jäivät hieman suunnitellusta, vaikka ensimmäisen toimintavuoden loppupuolella tavoitteita täsmennettiin.
Yrityksiä oli mukana 47, muita organisaatioita 29, toimintaan osallistuneita/hankkeissa aloittaneita ja lopettaneita henkilöitä 219, joista 134 naisia. Hankkeiden eri toiminnoista henkilökoulutus- ja henkilötyöpäiviä oli kertynyt 2391 päivää. Uusia työpaikkoja syntyi 12 ja yrityksiä kaksi.