Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20024

Hankkeen nimi: Soveltavan ääni-ilmaisun maisteriohjelma

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.5.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: PL 122

Puhelinnumero: 016341341

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ulapland.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jari Rinne

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Innovaatiopäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jari.rinne(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400210803

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lapin ammattikorkeakoulu, 2528792-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Soveltavan ääni-ilmaisun maisteriohjelma hanke lisää kilpailukykyä Pohjois-Suomen elinkeinoelämään tuottamalla arvokasta luovien alojen uutta osaamispääomaa. Sillä on vaikutuksia elinkeinoelämän kasvuun ja se luo myös uusia työpaikkoja alueelle. Maisteriohjelma hanke vastaa alueen älykkään erikoistumisen tavoitteisiin ja luovien ja kulttuurialojen koulutuksen laadun ja tarjonnan parantamiseen.
Hankkeen toimenpiteillä lisätään paikallisten, alueellisten tai kansallisten kasvu- ja rakennemuutosalojen tarvitseman koulutuksen tarjontaa, laatua ja osuvuutta. Soveltavan ääni-ilmaisun maisteriohjelma hanke edistää työllisyyttä kouluttaen uudenlaisia äänialan ammattilaisia paikallisiin/alueellisiin tai kansallisiin työvoiman tarpeisiin. Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita ja niiden tarkemmat vaikutuksetlöytyvät projektisuunnitelmasta. Hanke edistää miesten ja naisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tasapuolisesti.

Soveltavan ääni-ilmaisun maisteriohjelma on kolme vuotinen hanke, jonka toteutuksesta vastaavat Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta sekä Lapin ammattikorkeakoulu. Soveltuvilta osin koulutusta järjestetään myös yhteistyössä ammattiopisto Lappian sekä SoGSAKKin kanssa, esimerkiksi laajemmissa produktioissa. Maisteriohjelman laajuus on 120 op ja opinnot toteutetaan syyslukukauden alusta 2015 syyslukukauden loppuun 2017.

Soveltavan ääni-ilmaisun maisteriohjelman päämääränä on kouluttaa osaajia, jotka tuntevat pohjoisen kulttuurin ja toimintaympäristön sekä pystyvät näissä olosuhteissa hahmottamaan ja soveltamaan ääntä itsenäisesti edellä kuvattuna monialaisena kulttuurisena, esteettisenä sekä eettisenä ilmiönä ja ilmaisun välineenä. Tämä voi tarkoittaa äänen hyödyntämistä elämyspalveluissa, peliteollisuudessa, ympäristöteoksissa, radion sisällöissä, tapahtumissa, näyttelyissä, käyttöliittymäsuunnittelussa, palvelutuotannossa tai pohjoisen kulttuurin tutkimuksessa. Koulutuksen sisällöt koostuvat äänen kulttuurisen viitekehyksen sekä äänen teknologioiden lisäksi taiteen ja muotoilun, projektisuunnittelun, tutkimusmenetelmien sekä arktiseen kulttuuriin perehdyttävien produktiopainotteisten opintojen kokonaisuuksista.

Arktisen kulttuurin tuntemus karttuu opiskelijoilla eri opintokokonaisuuksia lävistävänä aiheena koko opintojen ajan sekä erityisesti erilaisten projektilähtöisten opintojen kautta. Koulutus toteutetaan yhteistoiminnallisen projektiopiskelun sekä monimuoto-opetuksen keinoin, tiiviissä yhteistyössä pohjoisten kulttuurilaitosten, matkailun toimijoiden, elämyspalveluiden tuottajien, taiteen instituutioiden sekä eri medioiden kanssa.

Soveltavan ääni-ilmaisun maisteriohjelma sijoittuu äänen koulutuksen valtakunnallisessa kentässä uudelle, soveltavan taiteen, kulttuurin sekä tutkimuksen risteyskohdassa muotoutuvalle alueelle.
Hankkeena toteutettavan koulutuksen pohjalta kehitetään ääneen liittyvää opetusta ja tutkimusta maisteriohjelman toteuttavissa oppilaitoksissa. Osa sisällöistä jää myös pysyvästi perusopetukseen. Tavoitteeksi asetetaan kansainvälisen maisteriohjelman kehittäminen yhteistyössä kansainvälisten partnereiden kanssa tai heitä konsultoiden.

Työllistymisen ja uusien työtilaisuuksien luomisen mahdollisuudet avautuvat koulutuksesta kahteen suuntaan: 1) uusien äänen kautta toteutuvien kulttuuristen sisältöjen ja konseptien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä 2) äänen laajennetun osaamisen
hyödyntämiseen opiskelijoiden aiemmilla ammattialoilla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Koulutuksen ensisijaisena kohderyhmänä ovat ammattikorkeakouluissa taide- ja kulttuurialan tutkinnon
suorittaneet jotka hakevat koulutukseen. Koulutus toimii opiskeluväylänä ammattikorkeakouluopinnoista yliopisto-opintoihin, joita opiskelija voi jatkaa aina taiteen tohtorin tutkintoon saakka. Soveltavan ääni-ilmaisun maisteriohjelmasta valmistutaan Taiteen maisteriksi (TaM).
Koulutuksen kohderyhmä on lähtökohtaisesti monialainen ja sitä käytetään erityisenä vahvuutena: Taustana opinnoille voivat toimia ammattikorkeakouluopinnot taiteen ja kulttuurin alalla, mutta myös esim. yliopisto-opinnot kulttuurin alalla sekä radiojournalismi, kuvataide, musiikki, esitysten äänisuunnittelu tai kulttuurintutkimus.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Lapin korkeakoulukonserni sekä hankkeen yhteistyökumppanit joille hanke antaa uutena alana esiin nousevaan soveltavaan ääni-ilmaisuun sekä sen koulutuksen suunnitteluun kohdentuvaa strategista osaamista yhteistyötahoille
Hankkeen osapuolet saavat arvokasta tietoa eri koulutusasteiden ja oppilaitosten välisen yhteistyön kehittämisestä sekä opetussisältöjen ja painopisteiden selkiyttämisestä.
Välillisiä kohderyhmiä ovat Pohjois-Suomen elinkeinoelämä sekä matkailualan
sekä luovien alojen yritykset.
Musiikki ja ääni ovat yksi Pohjoisen kulttuuri-instituutin sisällöllisistä painotuksista. Koulutushankkeella edistetään Pohjoisen kulttuuri-instituutin strategisten tavoitteiden mukaisesti oppilaitosten ja kulttuuritoimijoiden yhteistyötä alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Sillä myös vahvistetaan eri
taiteen koulutusasteiden yhteistyötä sekä selkeytetään keskinäistä työnjakoa. Koulutukseen sisältyvät
akustisen kommunikaation näkökulmat linkittyvät lappilaisen nykytodellisuuden dokumentoinnin,
tutkimuksen ja tulkitsemisen tavoitteisiin sekä kestävän kehityksen näkökulmaan.
Hanke vahvistaa opiskelijoiden kansainvälistymistä: Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappialla
on hyvä yhteistyö Luulajan teknillisen korkeakoulun Musik och Medier instituutin kanssa, jota esitetty hanke entisestään vahvistaa ja lisää mm. henkilökunnan ja opiskelijoiden liikkuvuutta. Maisterinohjelmaan liittyviä työharjoitteluja voidaan tehdä myös ulkomailla. Nämä edistävät myös kansainvälisten kontaktien syntymistä ja työllistymistä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 306 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 304 745

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 398 084

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 380 932

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Kemi-Tornion

Kunnat: Rovaniemi, Tornio, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 18

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Syvällisempää analyysiä ei pidetty hankkeen tavoitteiden kannalta tässä vaiheessa tarpeellisena. Suvauskoneen antama arvio on että hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Siinä mielessä huomioita, että kyseessä on opetusala, joka kiinnostaa molempia sukupuolia, ja opiskelijavalinnoissa valintaperusteet keskittyvät pääasiassa hakijoiden pisteytykseen substanssialaan liitteyn.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Asia on tärkeä, mutta tässä ko. hankkeessa on muita keskeisiä horisontaalisia tavoitteita, kuten Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 4
Hankkeella monipuolistetaan alueen elinkeinoelämän rakenteita tuottamalla uusia luovien alojen osaajia mm. tukemaan matkailupalveluita sekä tuottamalla uusia luovien alojen palveluita alueelle ja sitä kautta hanke vahvistaa myös luovaa taloutta. Hankkeessa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon paikallisia palveluita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 4
Hanke vahvistaa alueen elinkeinoelämää lisäämällä aineetonta pääomaa tuottamalla aineettomia kulttuurituotteita sekä luovien osaajien palveluita. Muotoilun avulla lisätään aineetonta arvonluontia ja luovaa osaamista, esimerkiksi uusia tapoja toimia, palvelukonsepteja, uusia tuotteita ja palveluja. Koulutus antaa mahdollisuuksia luovuuden ja luovan osaami¬sen hyödyntämiselle liiketoiminnassa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 3
Hankkeella on vaikutusta hankkeen kohderyhmän työllistymiseen ja sitä kautta hyvinvoinnin edistämiseen. Erikoisosaamisen avulla uusilla osaajilla on todennäköisesti paremmat edellytykset sijoittua työelämään sekä myöskin työllistää itsensä. Koulutetut sijoittuvat luoville aloille ja voidaan olettaa että luovuuden toteuttaminen työssä lisää myös hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 2 0
Hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti ja antaa yhtäläiset mahdollisuudet sekä miehille että naisille osallistua koulutukseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 5
Hankkeen toiminnalla vaikutukset mm. alueellista identiteettiä rakentavana sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti rikastavina vaikutuksina, jotka syntyvät teosten, tuotteiden, palveluiden ja muiden äänen sovellusten kehittämisen ja toteuttamisen kautta. Huomioimalla arktisen kulttuurin ilmiöt ja kysymykset äänen sovellusten ja teosten lähtökohtina ja toteutumisolosuhteina, toiminta tukee luontevasti paikallisen kulttuurisen identiteetin rakentumista, ja kehittämistä mm. matkailun, alueellisen imagon ja vetovoiman näkökulmista.
Kulttuuriympäristö 0 5
Hankkeen vaikutukset kohdistuvat pääasiassa kulttuuriperinnön näkökulmasta välillisinä sekä alueen väestön kulttuuri-identiteettiä vahvistavina, että myös vierailijan kulttuuritietoisuutta lisäävinä vaikutuksina. Esim. matkailua tukevat elämysympäristöt ja luonnon monimuotoisuudesta kertovat teokset vahvistavat sitä kuinka vierailija/turisti kokee paikalliskulttuurin läsnäolon ja luonnon. Hanke vahvistaa myös tietoisuutta kulttuuriympäristön monimuotoisuudesta.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Soveltavan ääni-ilmaisun maisteriohjelma kesti kolme ja puoli vuotta. Toteutuksesta vastasivat Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta ja Lapin ammattikorkeakoulu. Käytännön. kokeiluihin osallistuivat pohjoisen oppilaitoksista myös ammattiopisto Lappian sekä SoGSAKKin. Maisteriohjelman laajuus oli 120 op ja opinnot toteutettiin syyslukukauden alusta 2015 kevätlukukauden loppuun 2018. Alkuperäistä toteutusaikaa pidennettiin jatkoaikapäätöksen mukaisesti yhdellä lukukaudella (syyslukukaudesta 2017 kevätlukukauteen 2018).

Soveltavan ääni-ilmaisun maisteriohjelman päätavoitteena oli kouluttaa osaajia, jotka tuntevat pohjoisen kulttuurin ja toimintaympäristön sekä pystyvät näissä olosuhteissa hahmottamaan ja soveltamaan ääntä itsenäisesti edellä kuvattuna monialaisena kulttuurisena, esteettisenä sekä eettisenä ilmiönä ja ilmaisun välineenä. Käytännössä tämä tarkoitti opintoihin liittyviä opiskelijoiden itsenäisesti toteuttamia konseptointeja, yhteisnäyttelyitä sekä opinnäytetöitä. Ääntä hyödynnettiin elämyspalveluissa, peliteollisuudessa, ympäristöteoksissa, radion sisällöissä, tapahtumissa, näyttelyissä, käyttöliittymäsuunnittelussa, palvelutuotannossa tai pohjoisen kulttuurin tutkimuksessa. Koulutuksessa painotettiin arktisen kulttuurin tuntemusta opintokokonaisuuksia lävistävänä aiheena erityisesti projektilähtöisissä opintoissa.

Maisteriohjelma sijoittui äänen koulutuksen valtakunnallisessa kentässä uudelle, soveltavan taiteen, kulttuurin sekä tutkimuksen risteyskohdassa muotoutuvalle alueelle. Toteutetun hankkeen pohjalta kehitettiin taiteiden tiedekunnan ja erityisesti audiovisuaalisen viestinnän koulutusohjelman ääneen liittyvää opetusta ja tutkimusta. Hankkeen sisältöjen pohjalta kehitettiin Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan opetusta ja uuden opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen tehtiin muutoksia olemassa olevien ja uusien kurssien (kuten mm äänen taide) kurssien muodossa. Hankkeen aikana valmisteltiin myös tavoitteiden mukaisesti kansainvälistä maisteriohjelmaa, jonka koulutussuunnitelmasta käytiin neuvotteluita Kiinassa mm. Pekingin yliopiston ja Cavan kanssa. Lapin ammattikorkeakoulu toteutti kaikki sille hankesuunnitelmassa mainitut tehtävät, mutta osallistuminen kehittämisponnistuksiin jäi vähäiseksi johtuen yhteistyöhön sitoutuneen koulutusalan lakkauttamisesta valtakunnallisen kulttuuri- ja taidealoihin kohdistuneiden vähennysten vuoksi.

Maisteriohjelmaan haki yhteensä 36 henkilöä valtakunnallisesti, joista opiskelijoiksi valittiin 18. Opiskelijavalinta perustui pienimuotoiseen työnäytteeseen, motivaatiokirjeeseen sekä maisteriohjelman edellyttämien edeltävien opintojen suorittamiseen. Maisteriohjelman opiskelijoista 80% oli Pohjois-Suomen alueelta painottuen Rovaniemen ja Oulun seuduille. Hankkeen aikana suoritettiin yhteensä 1277 opintopistettä. Hankkeen päättyessä maistereita oli valmistunut seitsemän, kolmella opiskelijalla suoritettuna kaikki pakolliset opinnot ja opinnäytetyö oli lähes valmis, kaksi opiskelijaa jatkoi opiskelujaan kevätlukukaudella 2018, neljä opiskelijaa suoritti 40 - 80 opintopistettä ja päätti pitää taukoa johtuen hyvästä työtilanteesta ja kaksi opiskelijaa keskeytti opinnot.

Talouden virkistyminen näkyi myös maisteriohjelman opiskelijoiden työtilanteissa. Viidellä opiskelijalla oli oma ääneen liittyvä yrityksensä. Työllistyminen ja uudet työtilaisuudet maisteriohjelmasta avautuivat kahteen suuntaan: 1) uusien äänen kautta toteutuvien kulttuuristen sisältöjen ja konseptien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä 2) äänen laajennetun osaamisen hyödyntämiseen opiskelijoiden aiemmilla ammattialoilla. Maisteriohjelman kuluessa opiskelijoiden verkostot laajenivat ja syvenivät myös muille kuin perinteisille taiteen ja kulttuurin aloille.

Hankkeessa toteutettiin kolme äänitaidenäyttelyä, joissa luotiin kontakteja yritysmaailmaan ja alan muihin toimijoihin. Osana maisteriohjelmaa järjestettiin kuusi asiantuntijatyöpajaa / luentoa, jotka toivat myös oppilaitosten ja maakunnan yritysten henkilöstön osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Kansainvälistymisessä keskityttiin erityisesti Aasian suuntaan ja Kiinaan. Maisteriohjelman loppuseminaarissa alusti 11 kansainvälistä alan asiantuntijaa. Seminaarialustuksista toimitettiin ääntä ja ääni-ilmaisua laaja-alaisesti tarkasteleva loppujulkaisu. Toinen hankkeen julkaisu oli taidepainotteinen.