|
|
|
Hankekoodi: S20026
Hankkeen nimi: Työhyvinvoinnin ja työntuottavuuden toimintamallit rakennemuutoksessa
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2014 ja päättyy 30.9.2015
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Teollisuustaito Oy
Organisaatiotyyppi: Mikroyritys
Y-tunnus: 2584153-5
Jakeluosoite: Teknologiapuisto PL 102
Puhelinnumero: 0407536071
Postinumero: 87400
Postitoimipaikka: Kajaani
WWW-osoite: http://www.teollisuustaito.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LAPPALAINEN KARE SAKARI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimialajohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kare.lappalainen(at)teollisuustaito.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407536071
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Työhyvinvoinnin ja työntuottavuuden toimintamallit rakennemuutoksessa.
Hankkeen tavoitteena on luoda toimintamallit sekä työkalut työyhteisöjen valmiuksiin kohdata metsä - ja kaivannaisteollisuuden suhdannevaihtelut. Valmiudet kohdata toimintaympäristön muutokset työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden vaarantumatta työpaikoilla. Lisäksi hankkeessa otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvon toteutuminen.
Hankkeessa luodaan sähköinen tietokanta toimintamalleista ja parhaista menettelytavoista rakennemuutosten eri vaiheisiin. Hanke on suunnattu pienille ja keskisuurille toimialojen alihankintayrityksille, joidenka edellytykset selvitä toimintaympäristön muutoksista on kaikkein haastavinta. Hankkeen keskeisimmät verkostoitumiset muodostuvat toimialojen pienten ja keskisuurten alihankintayritysten sekä eri viranomaistahojen kanssa, jotka rakennemuutosten vaikutusten kanssa päivittäin toimivat. Lisäksi verkostoitumista suoritetaan työhyvinvointiin erikoistuneiden asiantuntijatahojen kanssa.
Osana hankkeessa toteutetaan myös toimintamallien ja työkalujen Pilot hanke kahdessa toimialojen pk- yrityksessä.
Hankkeen tietokanta ja tulokset julkaistaan sähköisessä muodossa. Hankkeen päätyttyä ne luovutetaan alan keskusjärjestöjen sekä viranomaistahojen käyttöön . Hankkeen tuloksista järjestetään myös seminaari, missä toimintamallit ja parhaat käytännöt esitellään ensimmäisen kerran kokonaisuudessaan julkisesti. Samalla julkistetaan myös Pilot- yritysten kokemukset hankkeen hyödyistä ja vaikutuksista yritysten työyhteisöihin. Hankkeesta tehdään myös julkaisuvapaa lehdistötiedote hankkeen käynnistyessä ja päättyessä.
Painopistealueiksi valittujen metsä-ja kaivannaisteollisuuden toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset kohdistuvat nopeasti teollisuudenalan alihankintaketjuun ja siinä vahvasti mukana oleviin PK-sektorin yrityksiin. Toimintaympäristön muuttuessa isot keskeiset toimialan yritykset muuttavat nopeasti toimintojaan ja pyrkivät huonontunutta markkinatilannetta ja kysynnän hiipumista kompensoimaan optimoimalla kustannustehokkuuttaan. Tällöin yleisesti vähennetään investointeja, isompia laitehankintoja, modernisointeja sekä muita teollisuuden alihankintana ostettavia ulkoisia palveluita. Suuret toimijat alkavat käyttää vapautunutta omaa tuotanto- ja muuta henkilöstöään tekemään omina töinä niitä toimintoja, mitä normaalissa markkinatilanteessa on totuttu hankkimaan alihankintana.
Alihankkijoina toimivilla PK-yrityksillä ei yleensä ole suhdannevaihteluiden varalle valmiina välitöntä korvaavaa työtä muilla toimialoilla. Yritykset ja organisaatiot PK–sektorilla joutuvat nopeasti sopeuttamaan toimintansa uusiin muuttuneisiin olosuhteisiin. Monesti tämä tarkoittaa toimintojen karsimista ja työvoimatarpeen pienentymistä. Muuttuvia tilanteita varten ei ole valmiina toimintamalleja, vaan työyhteisöt joutuvat muutoksen kouriin äkkiä ja ennakolta valmistautumatta.
Hankkeessa rakennetaan toimintamallit pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Mallien avulla yritykset voivat selvitä rakennemuutoksessa mahdollisimman vähin menetyksin työhyvinvoinnin ja työntuottavuuden osalta.
Hankkeen kohderyhmänä ovat myös ne viranomais-ja muut liitännäistahot, joidenka vastuulla sekä tehtävänä on reagoida työvoiman muuttuneisiin tilanteisiin mahdollisissa lomautus ja irtisanomistilanteissa. Hankkeessa luodaan toimintamalleja myös työnsä menettäneille uuden työn löytämiseksi tai yrittäjyyteen kannustamisessa.
Välillisinä kohderyhminä voidaan pitää toimialojen koulutuslaitoksia, toimialojen keskusjärjestöjä sekä toimialojen työterveyshuollon ammattilaisia.
Kohdetoimialojen lisäksi myös muilla toimialoilla on mahdollisuus soveltaa hankkeen toimintamalleja sekä menetelmätyökaluja.
Hankke hyödyttää menossa olevia ja tulevia Juniori- yritysten resursointeja ja hyväksi havaittujen toimintatapojen käyttöönottoa. Hankkeen avulla luodaan valmiuksia uusille toimialan pk- sektorin toimijoille.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 54 240
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 54 240
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 54 240
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 54 240
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu, Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Pohjois-Lapin, Pielisen Karjalan, Kehys-Kainuun, Kajaanin, Nivala-Haapajärven, Koillismaan
Kunnat: Sodankylä, Nurmes, Taivalkoski, Paltamo, Tornio, Pyhäjärvi, Kuusamo, Kemijärvi, Nivala, Sotkamo, Kajaani, Kuhmo, Kemi
Jakeluosoite: Teknologiapuisto PL 102
Postinumero: 87400
Postitoimipaikka: Kajaani
Suunniteltu: 32
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8
Suunniteltu: 240
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 5 |
| Työyhteisöjen opertaiivinen vaikutus luonnonvarojen käyttöön. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 3 |
| Molemmat toimialat vaikuttaa ilmastoon ja hiilijalanjälkeen sekä vesijalanjälkeen, mihin työyhteisöjen tooiminnallissu myös välillisesti vaikuttaa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Työyhteisön operatiivisen toiminnan vaikutus vähäistä | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 6 |
| Hankkeen suora ja välillinen vaikutus työntuottavuuteen ja kustannusrakenteeseen yrityksissä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen merkittävin vaikuttavuus työn tuottavuuden ohella. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 6 |
| Toimialojen työhyvinvointi ja menestys on houkuttanut myös naisia alalle. Hankkeella poyritään edelleen vaikuttamaan naisten osuuden nousevaan trendiin. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeessa kartoitettiin metsä- ja kaivannaisteollisuuden alihankintaketjun yritysten nykytilannetta työhyvinvoinnin – ja työntuottavuuden osalta menossa olevien rakennemuutosten aikana. Hankkeessa lisäksi haastateltiin keskeiset työmarkkinajärjestöt ja niiden kokemukset työhyvinvoinnin ja työntuottavuuden hoidossa Pk- yrityksissä.
Hankkeessa rakennettiin eri kehitysvaiheeseen sopivia toimintamalleja ja helppoja työkaluja sekä mittareita Pk yritysten itsearviointiin ja uusien toimintatapojen istuttamiseen organisaatioissa. Rakennettujen toimintamallien testaamista varten hankkeeseen valittiin kaksi pilot yritystä. Pilot yrityksissä keskityttiin johdon ja omistajien valmennukseen, missä heille luotiin valmiudet toteuttaa uusia menetelmiä omissa organisaatioissaan. Pilot kokeilun tulokset olivat erittäin rohkaisevia ja merkittäviä tuloksia saavutettiin sekä työhyvinvoinnissa, että työntuottavuudessa. Pilot yritysten mukaan tulokset vaikuttivat suoraan myös heidän taloudellisen tilanteen parantumiseen.
Hankkeessa luotiin myös omat internet sivut www.menestyrakennemuutoksessa.fi, joiden ylläpidosta hanketoteuttaja vastaa 30.9.2016 asti, minkä jälkeen sivusto luovutetaan vastikkeetta työmarkkinakeskusjärjestöjen vapaaseen käyttöön.