Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20026

Hankkeen nimi: Työhyvinvoinnin ja työntuottavuuden toimintamallit rakennemuutoksessa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2014 ja päättyy 30.9.2015

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Teollisuustaito Oy

Organisaatiotyyppi: Mikroyritys

Y-tunnus: 2584153-5

Jakeluosoite: Teknologiapuisto PL 102

Puhelinnumero: 0407536071

Postinumero: 87400

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: http://www.teollisuustaito.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LAPPALAINEN KARE SAKARI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimialajohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kare.lappalainen(at)teollisuustaito.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407536071

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työhyvinvoinnin ja työntuottavuuden toimintamallit rakennemuutoksessa.

Hankkeen tavoitteena on luoda toimintamallit sekä työkalut työyhteisöjen valmiuksiin kohdata metsä - ja kaivannaisteollisuuden suhdannevaihtelut. Valmiudet kohdata toimintaympäristön muutokset työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden vaarantumatta työpaikoilla. Lisäksi hankkeessa otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvon toteutuminen.

Hankkeessa luodaan sähköinen tietokanta toimintamalleista ja parhaista menettelytavoista rakennemuutosten eri vaiheisiin. Hanke on suunnattu pienille ja keskisuurille toimialojen alihankintayrityksille, joidenka edellytykset selvitä toimintaympäristön muutoksista on kaikkein haastavinta. Hankkeen keskeisimmät verkostoitumiset muodostuvat toimialojen pienten ja keskisuurten alihankintayritysten sekä eri viranomaistahojen kanssa, jotka rakennemuutosten vaikutusten kanssa päivittäin toimivat. Lisäksi verkostoitumista suoritetaan työhyvinvointiin erikoistuneiden asiantuntijatahojen kanssa.

Osana hankkeessa toteutetaan myös toimintamallien ja työkalujen Pilot hanke kahdessa toimialojen pk- yrityksessä.

Hankkeen tietokanta ja tulokset julkaistaan sähköisessä muodossa. Hankkeen päätyttyä ne luovutetaan alan keskusjärjestöjen sekä viranomaistahojen käyttöön . Hankkeen tuloksista järjestetään myös seminaari, missä toimintamallit ja parhaat käytännöt esitellään ensimmäisen kerran kokonaisuudessaan julkisesti. Samalla julkistetaan myös Pilot- yritysten kokemukset hankkeen hyödyistä ja vaikutuksista yritysten työyhteisöihin. Hankkeesta tehdään myös julkaisuvapaa lehdistötiedote hankkeen käynnistyessä ja päättyessä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Painopistealueiksi valittujen metsä-ja kaivannaisteollisuuden toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset kohdistuvat nopeasti teollisuudenalan alihankintaketjuun ja siinä vahvasti mukana oleviin PK-sektorin yrityksiin. Toimintaympäristön muuttuessa isot keskeiset toimialan yritykset muuttavat nopeasti toimintojaan ja pyrkivät huonontunutta markkinatilannetta ja kysynnän hiipumista kompensoimaan optimoimalla kustannustehokkuuttaan. Tällöin yleisesti vähennetään investointeja, isompia laitehankintoja, modernisointeja sekä muita teollisuuden alihankintana ostettavia ulkoisia palveluita. Suuret toimijat alkavat käyttää vapautunutta omaa tuotanto- ja muuta henkilöstöään tekemään omina töinä niitä toimintoja, mitä normaalissa markkinatilanteessa on totuttu hankkimaan alihankintana.
Alihankkijoina toimivilla PK-yrityksillä ei yleensä ole suhdannevaihteluiden varalle valmiina välitöntä korvaavaa työtä muilla toimialoilla. Yritykset ja organisaatiot PK–sektorilla joutuvat nopeasti sopeuttamaan toimintansa uusiin muuttuneisiin olosuhteisiin. Monesti tämä tarkoittaa toimintojen karsimista ja työvoimatarpeen pienentymistä. Muuttuvia tilanteita varten ei ole valmiina toimintamalleja, vaan työyhteisöt joutuvat muutoksen kouriin äkkiä ja ennakolta valmistautumatta.
Hankkeessa rakennetaan toimintamallit pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Mallien avulla yritykset voivat selvitä rakennemuutoksessa mahdollisimman vähin menetyksin työhyvinvoinnin ja työntuottavuuden osalta.
Hankkeen kohderyhmänä ovat myös ne viranomais-ja muut liitännäistahot, joidenka vastuulla sekä tehtävänä on reagoida työvoiman muuttuneisiin tilanteisiin mahdollisissa lomautus ja irtisanomistilanteissa. Hankkeessa luodaan toimintamalleja myös työnsä menettäneille uuden työn löytämiseksi tai yrittäjyyteen kannustamisessa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä voidaan pitää toimialojen koulutuslaitoksia, toimialojen keskusjärjestöjä sekä toimialojen työterveyshuollon ammattilaisia.
Kohdetoimialojen lisäksi myös muilla toimialoilla on mahdollisuus soveltaa hankkeen toimintamalleja sekä menetelmätyökaluja.
Hankke hyödyttää menossa olevia ja tulevia Juniori- yritysten resursointeja ja hyväksi havaittujen toimintatapojen käyttöönottoa. Hankkeen avulla luodaan valmiuksia uusille toimialan pk- sektorin toimijoille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 54 240

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 54 240

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 54 240

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 54 240

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu, Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Itä-Lapin, Kemi-Tornion, Kajaanin, Pielisen Karjalan, Kehys-Kainuun, Nivala-Haapajärven, Koillismaan

Kunnat: Paltamo, Tornio, Pyhäjärvi, Taivalkoski, Nurmes, Sodankylä, Kuusamo, Nivala, Sotkamo, Kemijärvi, Kajaani, Kemi, Kuhmo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Teknologiapuisto PL 102

Postinumero: 87400

Postitoimipaikka: Kajaani

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 32

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 240

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimialojen sukupuolijakauma on tutkittu yrityskohtaisesti ja niitä tarkastellaan hankkeen Pilot yrityksissä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Työyhteisöissä on perinteisesti näillä toimialoilla työntekijöiden palkka tasa-arvoinen miesten ja naisten osalta, koska kyseessä on yleisesti vakanssipalkkaus. Toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden sukupuolten välisessä palkkatasa-arvossa on puutteita, joihin hankkeessa otetaan kantaa ja niitä pyritään oikaisemaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätarkoitus on työhyvinvoinnin ja työntuottavuuden lisääminen työyhteisöissä sukupuoleen katsomatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 5
Työyhteisöjen opertaiivinen vaikutus luonnonvarojen käyttöön.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 3
Molemmat toimialat vaikuttaa ilmastoon ja hiilijalanjälkeen sekä vesijalanjälkeen, mihin työyhteisöjen tooiminnallissu myös välillisesti vaikuttaa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Työyhteisön operatiivisen toiminnan vaikutus vähäistä
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 6
Hankkeen suora ja välillinen vaikutus työntuottavuuteen ja kustannusrakenteeseen yrityksissä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen merkittävin vaikuttavuus työn tuottavuuden ohella.
Tasa-arvon edistäminen 5 6
Toimialojen työhyvinvointi ja menestys on houkuttanut myös naisia alalle. Hankkeella poyritään edelleen vaikuttamaan naisten osuuden nousevaan trendiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa kartoitettiin metsä- ja kaivannaisteollisuuden alihankintaketjun yritysten nykytilannetta työhyvinvoinnin – ja työntuottavuuden osalta menossa olevien rakennemuutosten aikana. Hankkeessa lisäksi haastateltiin keskeiset työmarkkinajärjestöt ja niiden kokemukset työhyvinvoinnin ja työntuottavuuden hoidossa Pk- yrityksissä.

Hankkeessa rakennettiin eri kehitysvaiheeseen sopivia toimintamalleja ja helppoja työkaluja sekä mittareita Pk yritysten itsearviointiin ja uusien toimintatapojen istuttamiseen organisaatioissa. Rakennettujen toimintamallien testaamista varten hankkeeseen valittiin kaksi pilot yritystä. Pilot yrityksissä keskityttiin johdon ja omistajien valmennukseen, missä heille luotiin valmiudet toteuttaa uusia menetelmiä omissa organisaatioissaan. Pilot kokeilun tulokset olivat erittäin rohkaisevia ja merkittäviä tuloksia saavutettiin sekä työhyvinvoinnissa, että työntuottavuudessa. Pilot yritysten mukaan tulokset vaikuttivat suoraan myös heidän taloudellisen tilanteen parantumiseen.

Hankkeessa luotiin myös omat internet sivut www.menestyrakennemuutoksessa.fi, joiden ylläpidosta hanketoteuttaja vastaa 30.9.2016 asti, minkä jälkeen sivusto luovutetaan vastikkeetta työmarkkinakeskusjärjestöjen vapaaseen käyttöön.