Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20028

Hankkeen nimi: Verkkopalvelupohjaisella etäkuntoutuksella kohti parempaa työkykyä, hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 3.11.2014 ja päättyy 30.6.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen aivotutkimus- ja kuntoutussäätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0922193-4

Jakeluosoite: Vehmersalmentie 735

Puhelinnumero: 017460111

Postinumero: 71130

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.neuron.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Korhonen Leena

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leena.m.korhonen(at)vetrea.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503039070

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tulevaisuudessa väestön ikärakenteen muutos lisää sairastumisen riskiä pitkäaikaissairauksiin. Pienenevät terveydenhuollon resurssit ja kuntoutustarpeen lisääntyminen edellyttävät uusien työ- ja toimintakykyä tukevien palvelumallien kehittämistä, mitkä takaisivat kullekin yhtäläiset mahdollisuudet terveytensä tukemiseksi. Vammautuneiden henkilöiden on usein vaikea palata takaisin työelämään ja Suomessa vammaisten työllisyysaste on hyvin alhainen. Työterveyshuollon kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamisella ja työnkuvan muuttamisella voitaisiin vammautuneen työhön paluuta edistää. Avainasemaan nousee työterveyshuollon linkittäminen kuntoutusprosessiin. Paluu omaan, mahdollisesti muokattuun työhön, pitäisi olla kuntoutusprosessin perusajatuksena.

Hankkeen tavoitteena on edistää sairastuneiden henkilöiden työ- ja toimintakykyä uuden kehitettävän verkkopalvelupohjaisen etäkuntoutusmenetelmän keinoin. Toimintamalli on levitettävissä käyttöön myös muuhun terveydenhuollon kenttään, mikä vahvistaa hankkeen laajempia vaikutuksia työllistymisen ja hyvinvoinnin edistäjänä. Etäkuntoutuskäytäntö rakentuu verkkopalvelualustan ympärille, mikä mahdollistaa kaksisuuntaisen tiedonsiirtymisen potilaan ja terapiahenkilöstön välillä. Verkkopalvelualustaan liitetään mukaan myös pelillisyyttä, jonka tavoitteena on motivoida ja sitouttaa henkilö paremmin omaan kuntoutusprosessiinsa.

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat AVH:n sairastaneet työikäiset, työelämän ulkopuolella olevat Pohjois-Savolaiset henkilöt, joiden työ- ja toimintakyky sekä yhteiskuntaan osallistuminen ovat alentuneet ja syrjäytymisriski lisääntynyt sairauden myötä. Hankkeen kohderyhmäläiset kuuluvat vaikeasti työllistyvien ryhmään, minkä vuoksi heidän työ- ja toimintakykynsä edistäminen ovat avainasemassa. Hankkeessa on mukana pilotointialustana Kuopion yliopistollinen sairaala, Siilinjärven terveyskeskus, Lapinlahden terveyskeskus sekä Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä. Heidän testaustoiminnan kautta hankkeen kohderyhmä laajenee merkittävästi neurologisista asiakkaista myös muihin sairausryhmiin.

Keskeiset hanketoimenpiteet ovat asiakkaiden osallistaminen kehittämistyöhön, verkkopalvelualustan, tiedonkeruujärjestelmien ja pelisisältöjen kehittäminen, hyvinvointivaikutusten arviointitutkimus, työterveyshuollon integroiminen osaksi kuntoutusprosessia sekä tulosten ja toimintamallin levittäminen. Hanketoimenpiteet sijoittuvat ajalle 11/2014-06/2017.

Hankkeen tuloksena syntyy verkkopohjainen etäkuntoutusmalli sekä erilaisia kuntoutuspeliympäristöjä fysio-, toiminta- ja puheterapian työkaluksi. Tuloksena saavutetaan sairastuneille henkilöille parantunut työ- ja toimintakyky terveydenhuollon resursseja säästäen. Hankkeen tuloksena syntyy toimintamalli myös työterveyshuollon integroimisesta osaksi kuntoutusprosessia. Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa etäkuntoutuksen vaikutuksista ihmisen koettuun hyvinvointiin. Toimintamallin levitessä käyttöön laajemminkin pystytään monipuolistamaan hyvinvointi- ja terveyspalvelujen palvelurakennetta, tehostamaan terveydenhuollon toimintaa ja lisäämään kuntoutuksen kustannusvaikuttavuutta.

Hanke tukee ekologista lähestymistapaa vähentämällä tarvetta liikkua kulkuneuvoilla paikasta toiseen. Kestävän kehityksen periaatteita noudattaen hankkeen tavoitteena on edistää ihmisten hyvinvointia taloudellisia resursseja säästäen. Hankkeen avulla voidaan lisätä mahdollisuuksia hoito- ja terapiahenkilökunnan etätyöskentelyyn, joka voi parantaa työergonomiaa, edistää työssä jaksamista ja pyrkimystä työurien pidentämiseen.

Hankkeen sidosryhmään kuuluvat kuntoutuksen järjestäjätahot (erikoissairaanhoito, kunnat, Kela), kuntoutujien työterveyshuolto, Itä-Suomen yliopisto, teknologian kehittäjät ja pelialan osaajat sekä sairaanhoitopiirin alueen eHealth- ekosysteemin kehittämisessä mukana olevat organisaatiot.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat AVH:n sairastaneet pohjoissavolaiset, työikäiset, työelämän ulkopuolella olevat henkilöt, joiden työ- ja toimintakyky sekä yhteiskuntaan osallistuminen ovat alentuneet ja syrjäytymisriski lisääntynyt sairauden myötä. Hankkeen kohderyhmäläiset kuuluvat vaikeasti työllistyvien ryhmään, minkä vuoksi heidän työ- ja toimintakykynsä edistäminen ovat avainasemassa. AVH:n sairastaa vuosittain Suomessa noin 15 0000 henkilöä ja keskuudessamme elää koko ajan noin 50 000 aivohalvauksen sairastanutta. Noin puolella heistä on toiminnanrajoitteita, jotka haittaavat heidän toimintakykyään, ja joita kuntoutuksella voitaisiin vähentää. Hanketoimenpiteet voidaan kohdistaa myös osa-aikaisessa työsuhteessa oleviin AVH-potilaisiin tavoitteena tällöin lisätä heidän työ- ja toimintakykyään sekä hyvinvointiaan.

Hankkeessa tehtävän etäkuntoutuksen pilotoinnin ja vaikuttavuusarvioinnin aikana pyrimme tavoittamaan vähintään 100 etäkuntoutustoimia testaavaa henkilöä PSSHP:n alueelta (20 henkilöä pilottikuntoutujat etäkuntoutuksessa + 74 henkilöä terveyskeskusten/sairaalan testaustoiminnassa). Hankkeessa on mukana pilotointialustana Siilinjärven terveyskeskus, Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Lapinlahden terveyskeskus sekä Kuopion yliopistollinen sairaala. Heidän testaustoiminnan kautta hankkeen kohderyhmä laajenee merkittävästi neurologisista asiakkaista myös muihin sairausryhmiin (kuten esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaat, mielenterveyskuntoutujat, päihdekuntoutujat). Kuntayhteistyökumppaneiden kanssa on kirjoitettu aiesopimukset hankeyhteistyöstä ja rahoitus- ja työpanososuuksista.

Hankkeen testaustoimintaan osallistuvien potilaiden valinnassa huomioidaan, että osallistuvien henkilöiden asuinalueella on toimivat tietoliikenneyhteydet (vähintään toimiva 3G-yhteys).

Hanketoimenpiteet kohdistuvat tasaisesti sekä miehiin että naisiin. Osallistuvien henkilöiden sukupuolella ei katsota olevan merkitystä etäkuntoutus- menetelmän käyttöön oton omaksumiseen. Internetin ja matkapuhelimen käyttö on selkeästi yhteydessä yksilöiden omaamiin taloudellisiin ja kulttuurisiin pääomiin, mutta sukupuolella ei ole todettu olevan vaikutusta internetin tai älylaitteiden käyttöön vaikuttavana tekijänä. Teknologian käytön omaksuminen ei ole myöskään sukupuoliriippuvainen, vaan käyttäjien omaama kokemus määrittää suurelta osin teknologian käytön omaksumista. Koska nykyisin valtaosa työikäisestä väestöstä omaa jo paljon kokemusta teknologian käytöstä, ei sukupuoli ole merkittävänä tekijänä teknologian käyttöön otossa hankkeen kohderyhmäläisillä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Mobiililaitteiden käytön voimakas yleistyminen tulee tulevaisuudessa helpottamaan etäkuntoutuspalvelujen käyttöönottoa. Sähköiset palvelut toisaalta myös lisäävät sairastuneiden työhönpaluun mahdollisuuksia tarjoten uusia välineitä etätyöskentelyyn. Hankkeessamme AVH- potilailla pilotoitava etäkuntoutuskäytäntö levitetään käyttöön myös muiden pitkäaikaissairauksien etäkuntoutukseen. Tällöin hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat henkilöt, joilla on mm. tuki- ja liikuntaelinsairauksia, mielenterveysongelmia, sydän- ja verisuonisairauksia, päihdesairauksia ja vanhuuden rappeutumissairauksia. Toimintaperiaatteiltaan etäkuntoutuskäytäntö soveltuu myös mm. terveiden ikäihmisten kuntoutukseen, leikkausten jälkeiseen kuntoutukseen sekä erityislasten ja -nuorten kuntoutukseen, jolloin myös nämä voidaan katsoa lukeutuvan välilliseen kohderyhmään.

Usein AVH:n sairastaneet (tai muut pitkäaikaissairaat) pystyvät asumaan kotona omaishoitajan turvin. Tällöin välilliseen kohderyhmään kuuluu myös omaishoitaja, jonka jaksamista ja toimintakykyä voitaisiin edistää etäkuntoutuksen keinoin omilla räätälöidyillä kuntoutusohjelmilla.

Välillisenä kohderyhmänä ovat myös sairastuneiden henkilöiden toimintaympäristöihin kuuluvat henkilöt ja organisaatiot, kuten esim. muut palveluntuottajat julkisella ja kolmannella sektorilla. Sairastuneiden työnantajat ja työterveyshuolto kuuluvat tässä tapauksessa myös välilliseen kohderyhmään.

Välilliseen kohderyhmään katsotaan myös kuuluvaksi alueen yritystoiminnan kehittämiseen erikoistuneet kehittäjäorganisaatiot, kuten esim. teknologian kehittäjät ja/tai pelialan osaajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 283 222

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 227 658

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 337 372

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 267 585

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion, Sisä-Savon, Ylä-Savon

Kunnat: Kuopio, Suonenjoki, Siilinjärvi, Rautalampi, Lapinlahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 7

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tehtyjen selvitysten mukaan sukupuoli ei vaikuta etäkuntoutus- menetelmän käyttöön oton omaksumiseen. Ohessa tutkimuksia, jotka tukevat hankkeen sukupuolineutraalia- näkökulmaa. Etäkuntoutusteknologia sisältää internetin ja älylaitteen käyttöä. Enkbergin 2005 Jyväskylän yliopistossa tedyn selvityksen mukaan internetin ja matkapuhelimen käyttö on selkeästi yhteydessä yksilöiden omaamiin taloudellisiin ja kulttuurisiin pääomiin ja heidän toimintaedellytyksiinsä yhteiskunnassa. Sukupuoli määrittävänä tekijänä ei ollut vaikuttavana tekijänä. Myös tilastokeskuksen tekemän selvityksen mukaan Nuorten elinolot -vuosikirjan tilastoista ja artikkeleista käy ilmi, että sukupuolten väliset erot eivät tietokoneen käytössä yleisellä tasolla mitattuna ole merkittäviä. Käytännöllisesti katsoen kaikki nuoret sukupuolesta riippumatta käyttävät tietokonetta. Turun kauppakorkeakoulussa on tehty selvitys teknologian käytön omaksumiseen vaikuttavista tekijöistä. Selvityksen mukaan iän ja sukupuolen merkitys käytön selittäjänä vähenee käyttäjien kokemuksen karttumisen myötä. Koska nykyisin valtaosa työikäisestä väestöstä omaa jo paljon kokemusta teknologian käytöstä, ei sukupuoli ole merkittävän tekijänä teknologian käyttöön otossa hankkeen kohderyhmäläisillä. Kartoituksemme mukaan sukupuoli ei vaikuta myöskään AVH-kuntoutuksen saavutettavuuteen. Eriarvoisuutta kuntoutuksen saavutettavuudessa ovat aiheuttaneet ikä, asuinkunta, yhteiskunnallinen asema ja varallisuus.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Miesten sairastuminen aivohalvaukseen on hieman yleismpää kuin naisten. Hankkeeseen ohjautuvat pilottikuntoutujat eivät kuitenkaan määräydy sukupuolen mukaan, vaan tarve työ- ja tomintakyvyn edistämisestä määrittää hankkeeseen ohjautumisen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvo katsotaan jo toteutuvan AVH-kuntoutuksen saavutettavuudessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Hanke vaikuttaa välillisesti vähentävästi ilmastonmuutokseen autojen aiheuttamien päästöjen vähentämisen kautta. Kuntoutuksen toteuttaminen etänä vaikuttaa vähentävästi sekä terapeutin tekemiin kotikäynteihin että kuntoutujien poliklinikalle kulkemiin matkoihin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 0
Hankkeella on positiivinen vaikutus elinkeinorakenteen kestävään kehitykseen, sillä hankkeen kautta ihmisten hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä voidaan edistää yhä pienemmillä paikallisilla resursseilla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 8 6
Hankkeen välitön vaikutus liikkumisen vähentämiseen on merkittävä, sillä sen avulla voidaan avoterapiaan kulkemiset minimoida. Etäkuntoutukseen sisältyy ainoastaan yksi aloitustapaaminen ja kontrollitapaaminen, ja muutoin 2 kuukauden kuntoutus tapahtu verkon välityksellä. Etäkuntoutuskäytäntö tarjoaa tulevaisuudessa hoito- ja kuntoutushenkilöstölle etätyöskentelyn mahdollisuuksia myös laajemmassa mittakaavassa. Tällöin myös välillinen vaikutus on nähtävissä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Hankkeella on suora, välitön vaikutus ihmisen hyvinvointiin, terveyteen sekä työ- ja toimintakykyyn. Hanketoimenpiteet ohjaavat ihmisten osallisuuden lisääntymiseen, työllisyyden mahdollisuuksien lisääntymiseen ja sosiaaliseen yhdenvertaisuuteen.
Tasa-arvon edistäminen 8 0
Hankkeella on suora, välitön vaikutus tasa-arvon edistämiseen. Se näkyy hankkeessa kuntoutuksen saavutettavuuden ja sosiaalisen yhdenvertaisuuden edistämisessä. Vaikutus kohdistuu eniten erityisesti pienillä paikkakunnilla asuviin sairastuneisiin, sillä pienillä paikkakunnilla avoterapian palvelut ovat usein hyvin rajalliset tai puuttuvat lähes kokonaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 0
Hanketoimenpiteillä vähennetään ihmisen eriarvoisuutta, kun etäkuntoutuksen saanti ei ole mistään taustatekijästä riippuvainen. Pitkäaikaissairaat ja vammautuneet kuuluvat vaikeasti työllistyvään ryhmään, ja hankkeen kautta tätä eriarvoista asemaa pyritään vähentämään.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

VEKU-hankkeessa kehitettiin neurologisen kuntoutuksen tarpeisiin etäkuntoutusmalli, joka hyödyntää verkkopalvelualustaa ja digitaalisia kuntoutuspelejä. Kehittäminen tehtiin yhteistyössä julkisella kilpailutuksella hankittujen ICT- ja pelialan palveluntuottajien sekä Neuronin fysio-, toiminta- ja puheterapeuttien ja neurologin kanssa. Prosessiin osallistettiin myös kohderyhmän edustajia sekä hankekumppaneita. Tavoitteena oli luoda etäkuntoutusmalli, jonka turvin voitaisiin taata saumaton kuntoutuksen jatkumo neurologisen sairastumisen tai vammautumisen jälkeen. Tavoitteena oli, että etäkuntoutusintervention avulla voitaisiin lisätä kohderyhmän työhön paluun ja sosiaalisen osallistumisen mahdollisuuksia. Kehittämisessä panostettiin mahdollisimman selkeään verkkopalvelun käyttöliittymään sekä monipuolisesti muunneltaviin ja etäyhteyden välityksellä muokattaviin kuntoutuspeleihin. Hankkeen kohderyhmänä olivat pohjoissavolaiset työikäiset henkilöt, joilla on neurologisesta sairastumisesta tai vammautumisesta aiheutunut kuntoutustarve. Etäkuntoutuksen soveltuvuutta kohderyhmälle arvioitiin käytettävyystutkimuksen avulla.

Käytettävyystutkimukseen sisältyi mittauskäynnit Neuronissa jakson alussa ja lopussa. Mittauskäynneillä tehtiin toimintakykykartoitus kyselyiden ja tutkimusten avulla sekä määriteltiin kuntoutuksen tarve. Alkumittauskäynnillä mietittiin lisäksi alustavasti tavoitteita etäjaksolle ja perehdyttiin verkkopalvelun ja laitteiden käyttöön. Tämän jälkeen toteutettiin kotikäynti, jonka aikana testattiin videoyhteys, suunniteltiin laitteiden sijoittelu videopuheluita ja pelaamista ajatellen sekä viimeisteltiin kuntoutusjakson tavoitteet. Kotikäyntiä seurasi noin kuuden (6) viikon etäkuntoutusjakso. Kuntoutus koostui henkilökohtaisesti suunnitellusta harjoitusohjelmasta, jota seurattiin ja ohjattiin verkkoviestinnän ja videopuheluiden kautta viikoittain. Digitaaliset kuntoutuspelit ohjelmoitiin kuntoutujan tavoitteiden mukaisesti. Etäkuntoutusta toteutti joko fysio-, toiminta- tai puheterapeutti, tai useampi terapeutti moniammatillisesti. Osallistujille lainattiin tablet-tietokone, johon oli asennettuna videosovellus ja pelit. Lisäksi lainattiin tarvittaessa peliohjain sekä 4G-yhteys.

Etäkuntoutuksen kävi läpi kymmenen (10) henkilöä. Osalla etäkuntoutus käynnistyi pian sairastumisen tai vammautumisen jälkeen ja osalla aivotapahtumasta oli kulunut useita vuosia. Joukossa oli kuusi (6) miestä ja neljä (4) naista, joista kaksi (2) oli työttömänä sairastumishetkellä, yksi (1) työelämän ulkopuolella ja seitsemän (7) sairauslomalla neurologisen sairastumisen tai vammautumisen takia. Osallistujat kokivat etäkuntoutuksen motivoivana ja omia kuntoutumistavoitteitaan edistävänä. Ennakkoluulot etäkuntoutusta kohtaan hälvenivät. Suurin osa etäkuntoutukseen osallistuneista koki työkykynsä sekä fyysiseen toimintakykyyn liittyvän elämänlaadun parantuneen jakson aikana. Etäjaksojen aikana oli jonkin verran teknisiä ongelmia, mutta palautteen mukaan ne eivät vaikuttaneet kuntoutumistuloksiin. Osallistuminen hankkeeseen lisäsi kaikkien henkilöiden halukkuutta käyttää tietotekniikkaa sekä kuntoutuksessa että muissa yhteyksissä. Kaikki osallistujat suosittelisivat etäkuntoutusta muille neurologisille kuntoutujille.