Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20029

Hankkeen nimi: Laatutietoisuus ja osaaminen - koulutuksen avulla parempaa laatua metsähakkeen tuotantoon (KOPLA)

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.5.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 0244629-2

Jakeluosoite: Yliopistokatu 6, PL68

Puhelinnumero: 029 532 2111

Postinumero: 80101

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.luke.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: PASANEN KARRI KRISTIAN

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: karri.pasanen(at)luke.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503913268

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, 0212371-7
Itä-Suomen yliopisto, 2285733-9

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Metsähakkeen tuotannolle on asetettu korkeat kansalliset tavoitteet; vuonna 2020 Suomessa tuotetaan tavoitteiden mukaan 13,5 miljoonaa m3 metsähaketta energiantuotannon tarpeisiin. Pohjois-Karjalan osuus tuosta määrästä on noin miljoona m3, mikä vastaa tämän hetkistä arviota Pohjois-Karjalan teknis-taloudellisesta metsähakkeen tuotantopotentiaalista. Tuotantomäärien kasvu johtaa hankintakustannusten nousuun ja kilpailuun raaka-aineista, mikä puolestaan luo haasteita toimitusketjujen ja lopputuotteen laadulle.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittamassa hankkeessa 'Metsähakkeen tuotannon laadunhallinta (LAATU)' selvitettiin metsähakkeen keskeiset laatutekijät, niiden merkitys energiantuotannossa sekä toimijoiden näkemykset laadusta Pohjois-Karjalan alueella. Hankkeessa toteutetun haastattelututkimuksen perusteella yksi keskeisimpiä havaintoja toimintaympäristöön liittyen oli, että toimitusketjujen yrittäjillä ja yritysten henkilöstöllä on huomattavan vaihtelevat tiedot metsähakkeen laadusta sekä siihen vaikuttavista tekijöistä. Metsäenergia-alalla on useita nuorille toimialoille tyypillisiä ongelmia, kuten osaavan työvoiman saatavuus, puutteet laadunhallinnassa, alhainen verkostoitumisaste alan yritysten välillä sekä riittämätön panostus kehitystyöhön. Heikko laatu ja laadunvaihtelu aiheuttavat ongelmia toimitusketjun kaikissa vaiheissa, mikä aiheuttaa huomattavia ylimääräisiä kustannuksia bioenergia-alan yrityksille. Erityisen hankalia laadunvaihtelun ongelmat ovat pienen kokoluokan lämpölaitoksissa. Metsäenergian heikko laatu aiheuttaa suoria kustannustappioita metsähakkeen toimittajille ja energiantuottajille sekä heikentää luottamusta toimialan yritysten toimintaan.

Laatutietoisuus ja osaaminen - koulutuksen avulla parempaa laatua metsähakkeen tuotantoon (KOPLA) -hankkeen tavoitteena on maakunnan merkittävimmän kasvualan yritysten ja niiden työntekijöiden laatuosaamisen lisääminen hankittaessa metsäbiomassaa energiantuotantoon ja biojalostamoiden raaka-aineeksi. Hankkeen kohderyhmä on Pohjois-Karjalan alueella toimivat metsäenergian korjuun, haketuksen ja kuljetuksen parissa päätoimisesti työtä tekevät toimijat (250-300 henkilöä) ja lisäksi huomattava määrä metsäenergian toimituksissa osa-aikaisesti työskenteleviä yrittäjiä.

Kohderyhmän laatutietoisuuden ja osaamisen lisääminen tapahtuu koulutuksen (toimenpide 2.) avulla, jonka keskeisinä välineinä toimivat hankkeessa tuotetut koulutus- ja opasmateriaalit (toimenpide 1.) sekä Mekrijärven tutkimusasemalle perustettava Metsähakkeen varastoinnin ja haketuksen demonstraatiokohde (toimenpide 3.), jonka avulla voidaan havainnollistaa ja opettaa yrittäjiä ja yritysten henkilöstöä oikeiden käytäntöjen ja työmenetelmien käyttöön. Demonstraatiokohde muodostaa yhdessä Mekrijärvellä jo olevan T&K infrastruktuurin kanssa ainutlaatuisen koulutusympäristön, jota voidaan hyödyntää myös uuden tiedon tuottamisessa monin tavoin metsähakkeen tuotannon laadun kehittämisessä.

KOPLA-hankkeessa kehitetään ja otetaan koulutusten yhteydessä käyttöön metsähakkeen toimitusketjujen toimijoille suunnattu "Laatuportfolio", joka tukee koulutukseen osallistuvien, omavalvonnan kehittämistä ja jatkuvaa toiminnan laadun parantamista myös hankkeen jälkeen. Portfolion koostamiseen myös koulutetaan. Laatuportfolio sisältää työprosessien kuvauksia ja laadun mittaamisen menetelmiä sekä kirjallisesti että kuvallisesti. Laatuportfolio on tarkoitettu koulutuksen käyneelle yrittäjälle tai työntekijälle itselleen sekä referenssiksi esimerkiksi työnantajalle.

Hankkeen toteuttajina toimivat Metsäntutkimuslaitos (Metsäntutkimuslaitos yhdistyy Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastopalveluiden kanssa Luonnonvarakeskukseksi 1.1.2015.), Itäs-Suomen yliopisto ja PKKY:n alainen Valtimon ammattiopisto. Toteuttajien avulla hankkeessa kehitetty koulutusmateriaali ja uusin tieto leviää käytäntöön sekä hankkeen aikana että sen jälkeen 2. asteen ja korkea-asteen koulutusten oppimateriaaleina. Lisäksi hankkeen toteutukseen osallistuu yksityissektorin yrityksiä (n. 10 % kokonaisrahoituksesta) sekä yhteistyötahona Koneyrittäjien liitto, joka tarjoaa hankkeen toteutukseen tehokkaan viestintäkanavan kone- ja kuljetusyrittäjien tavoittamiseksi.

Hankkeen suunnittelussa on huomioitu sukupuolten välinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Hankkeen koulutukset ovat avoimia kaikille sukupuolesta tai muista taustatekijöistä riippumatta. Hanke edistää kestävää kehitystä parantamalla toimijoiden tietoisuutta ja osaamista sekä metsähakkeen tuotannosta ja laadusta että ympäristöön liittyvistä kysymyksistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat metsähakkeen toimitusketjuissa toimivat henkilöt, yrittäjät ja yritykset; metsänomistajat, korjuu- ja kuljetusyrittäjät, haketusyrittäjät, puunhankintaorganisaatiot, metsähaketta raaka-aineenaan käyttävät pienet ja suuret lämpö- ja voimalaitokset sekä biojalostamot.

Raaka-aineen laadun parantamisen myötä hyöty hankkeen tuloksista kohdistuu kaikille toimijoille läpi koko metsähakkeen toimitusketjun metsästä energiaksi. Hankkeen aikana tuloksista tiedotetaan kohderyhmille ja muille tahoille ja sidosryhmille (oppilaitokset, kehittämisyhtiöt) tiedotteiden, julkaisujen sekä sidosryhmille järjestettävien teema- ja koulutustilaisuuksien ja seminaarien avulla.

Hanke toteutetaan Pohjois-Karjalan alueella, mutta hankkeessa tuotettavan tulokset ovat hyödynnettävissä suoraan kansallisella tasolla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen tavoitteena on parantaa metsäenergiatoimi-alan kilpailukykyä ja kannattavuutta. Tällöin parannetaan Pohjois-Karjalan ja koko Itä-Suomen työllisyyttä, vähennetään hiilidioksidipäästöjä suhteessa energian tuotantoon käytettyihin panoksiin sekä edistetään alueen talouskasvua. Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat etenkin kasvukeskuksista erillään olevat maaseutualueet ja niiden väestö.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 209 326

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 157 720

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 286 036

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 225 314

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Valtimo, Nurmes, Rääkkylä, Lieksa, Tohmajärvi, Ilomantsi, Kitee, Juuka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 125

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 17

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 255

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaa ja kohderyhmää on arvioitu sukupuolisen tasa-arvon näkökulmasta. Arvioinnissa otettiin huomioon toimialan työntekijöiden sukupuolijakauma. Analyysin perusteella hankkeen kohderyhmän muodostaa valtaosin miehet. Naisten osuus toimialalla on hyvin pieni, vain noin prosentin luokkaa. Hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa varmistetaan kuitenkin sukupuolisen tasa-arvon toteutuminen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta sukupuolten väliseen tasa-arvon toteutumiseen. Hankkeen toiminnassa sukupuolten välinen tasa-arvo otetaan kuitenkin huomioon suunniteltaessa koulutuspakettien sisältöä ja käytännön koulutustoimenpiteitä. Hankkeen ohjausryhmätyöskentelyssä ja hankkeen toteuttamiseksi tehtävissä rekrytoinneissa huomioidaan sukupuolten välinen tasa-arvo.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 7
Uusiutuvan energiantuotannon edistämisellä ja sen laadun parantamisella edesautetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 6 5
Hankkeella parannetaan sekä uusiutuvien luonnonvarojen resurssien tehokasta käyttöä että vähennetään ilmastolle haitallisten fossiilisten polttoaineiden käyttötarvetta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Metsähakkeen tuotannolla ei ole nykytiedon perusteella merkittäviä lisävaikutuksia metsäluonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 5
Metsähakkeen tuotannolla ei ole merkittäviä vaikutuksia pinta- ja pohjaveden laatuun. Uusiutuvan energian tuotannolla ja sen lisäämisellä voidaan vähentää energiantuotannosta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen muodostumista.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Metsäenergiaa ei korjata Natura 2000-kohteilta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 7 7
Metsähake on uusiutuvaa energiaa ja kotimaassa tärkein uusiutuvan energian lähde. Laadun parantaminen vaikuttaa merkittävästi uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Metsä- ja biotalous on maakunnan tärkeimpiä kasvualoja. Toiminnan laadun kehittämisellä luodaan pohjaa toimialan kestävälle kasvulle ja kehitykselle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Ei vaikutusta
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Hankkeen tuloksena parannetaan metsähakkeen laatua, mikä vähentää tieliikenteessä käytettävän kaluston tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 3
Hanke edistää alueen taloutta ja siten hyvinvointia
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 5 2
Hankkeella parannetaan kohderyhmän ymmärrystä metsäluonnosta ja ympäristöstä. Ympäristön huomioiminen on osa laadukasta toimintaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Laatutietoisuus ja osaaminen - koulutuksen avulla parempaa laatua metsähakkeen tuotantoon (KOPLA) -hankkeen tavoitteena oli maakunnassa toimivien metsä- ja bioenergia-alan yritysten ja työntekijöiden sekä alalle tulevien opiskelijoiden ja toimijoiden laatuosaamisen lisääminen koulutuksen keinoin.Hankkeen kohderyhmä koostui Pohjois-Karjalan alueella toimivista metsäenergian korjuun, haketuksen ja kuljetuksen parissa päätoimisesti työtä tekevistä toimijoista (250-300 henkilöä) ja alan opiskelijoista.

Kohderyhmän laatutietoisuuden ja osaamisen lisääminen tapahtui järjestämällä yritys ja oppilaitoskoulutuksia (toimenpide 2.), joiden keskeisinä välineinä toimivat hankkeessa tuotetut koulutus- ja opasmateriaalit (toimenpide 1.) sekä Mekrijärven tutkimusasemalle perustetut Metsähakkeen varastoinnin ja haketuksen demonstraatiokohde (toimenpide 3.), jonka avulla voitiin havainnollistaa ja opettaa yrittäjiä ja yritysten henkilöstöä oikeiden käytäntöjen ja työmenetelmien käyttöön. Koulutuksista tiedotettiin yrityksiä suoraan ja niitä markkinoitiin sekä sosiaalisen median että sanomalehden välityksellä.
KOPLA-hankkeen laatukoulutusten yhteydessä metsähakkeen toimitusketjujen toimijoita opastettiin omavalvonnan ja laatujohtamisen kehittämiseen "Laatuportfolion" kautta, joka tukee koulutukseen osallistuvien omavalvonnan kehittämistä ja jatkuvaa toiminnan laadun parantamista myös hankkeen jälkeen. Portfolion pohja jaettiin koulutuksiin osallistuville muistitikulla. Laatuportfolio sisältää työprosessien kuvauksia ja laadun mittaamisen menetelmiä sekä kirjallisesti että kuvallisesti. Laatuportfolio on tarkoitettu koulutuksen käyneelle yrittäjälle tai työntekijälle itselleen sekä referenssiksi esimerkiksi työnantajalle.


Hankkeessa koulutettiin 16 yritystä sekä neljä muuta organisaatiota. Yhteensä 200 henkilöä osallitui hankkeen koulutuksiin.