Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20031

Hankkeen nimi: Erityisoppijan oppimispolku

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2015

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jämsän Kr. Kansanopistoyhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Muu oppilaitos

Y-tunnus: 0175624-8

Jakeluosoite: Ruotsulantie 42

Puhelinnumero: 0207644500

Postinumero: 42100

Postitoimipaikka: Jämsä

WWW-osoite: http://www.jamsanopisto.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: TAIPALE TUOMAS

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koulutussuunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuomas.taipale(at)jamsanopisto.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0207644540

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Jämsän Kr. Kansanopisto on Keski-Suomessa ensimmäinen ja ainoa erityisoppijoille (mm. kehitysvammaiset) elämän-, oppimisen- ja ammatillisuudentaitoja antava sisäoppilaitos. Oppilaitokseemme hakeutuu oppilaita pääosin Pohjoismaiden ja Pohjois-Amerikan alueelta, erityisoppijat erityislinjallamme ovat pääosin Etelä- ja Keski-Suomen alueelta. Opetushallitus rahoitti opistossamme 31.7.2014 päättyneen Erityislinjan kehittämishankkeen, ja sen pohjalta oppilaitokseemme on perustettu 1.8.2014 alkanut Erityislinja. Erityislinjalle on valittu opiskelijat ja opiskelu alkoi 19.8.2014.

Erityislinjan kehittämishankkeen pohjalta syntyi vahva yhteistoiminta alueen oppimis-, asumis- ja sosiaalisten palveluiden tuottajien välillä. Alueellisen ja eri toimijat tavoittavan suunnitteluyhteistyön pohjalta on syntynyt tarve hakea EU-rahoitusta Erityisoppijan oppimispolku –selvityshankkeelle, jossa Jämsän Kr. kansanopiston mukana toimijoina ovat jo tällä hetkellä Bovallius-ammatti-instituutti, Jämsän kaupunki (vammaispalvelut), Avitus-säätiö sekä Jämsään perustettava hoivakotiyritys KHT Invest. Lisäksi mukaan haetaan alueelliset kehittämisyhtiöt Jykes ja Jämsek. Kuvattu yhteistyömuoto ja selvityshankkeessa kuvattava erityisoppijoiden oppimispolku ovat ensimmäisiä laatuaan, ja parantavat vahvasti maakunnan, mutta myös koko eteläisen ja keskisen Suomen erityisoppijoiden sijoittumista ympäröivään yhteiskuntaan elämäntaidoiltaan kehittyneinä ja ympäristöönsä vaikuttavina kansalaisina. Yhtenä osana oppimispolkua hankkeessa selvitellään myös kunnallisen työhön valmennus -toiminnan kehittämistä ja tehostamista osana oppimispolkua, unelmatavoitteena oppimispolku voisi johtaa jokaisen oppimispolun läpikäyvän erityisoppijan pysyvään työpaikkaan.

Erityisoppijan oppimispolku on noin viiden vuoden ajanjakso (laajennetun) oppivelvollisuuden suorittaneelle erityisoppijalle, joka tarvitsee elämänhallinnan taitojen karttumista selvitäkseen mahdollisimman itsenäisesti elämässään. Oppimispolku koostuu elämänoppimisen jaksoista sisäoppilaitoksessa kansanopistossa ja ammatillisen koulutuksen jaksoista tuetussa asumismuodossa. Lisäksi oppimispolkuun kuuluu työssä oppimista ja mahdollisuuksien mukaan myös oppisopimuskoulutusta. Oppimispolun tavoitteena on varmistaa erityisoppijan tehokas valmentautuminen elämässään itsenäisesti tai mahdollisimman vähäisellä ulkopuolisella tuella selviäviksi ja hyvin työllistyviksi työntekijöiksi paikallisiin yrityksiin.

Erityisoppijan oppimispolun luomisella mahdollistetaan tehokas, nykyaikainen ja uskottava oppimis- ja työllistymispolun rakentaminen erityisoppijoille sekä tehokkaan yhteistyön luominen erityisoppijoiden ja vammaispalvelun asiakkaiden ympärillä toimiville oppimis-, asumis- ja sosiaalisten palveluiden tuottajille. Samalla mahdollistetaan myös uuden oppimispolkuyhteistyön kautta uusien työpaikkojen ja palveluntuottajayritysten syntyminen Jämsän seudulle. Malli voi toimia myös esimerkkinä muille seutukunnille ja jopa kansainvälisesti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeessa suunniteltavan tehostetun palvelurakenteen kohderyhmät ovat vajaakuntoiset, vammaiset ja muut erityistä tukea tarvitsevat henkilöt.

Hankkeen kohderyhmänä on vajaakuntoisten palvelu-, koulutus-, työllistymis- ja tukiasioita hoitavien tahojen henkilöstöt. Näitä ovat kuntien ja kaupunkien vammaispalvelutyöntekijät, kuntien ja kaupunkien työtoimintaa järjestävät tahot, TE-toimistojen työllistymisasioista päättävät asiantuntijat, talousalueen elinkeinoelämän kehitysyhtiöt, kuntayhtymien oppisopimusasioita hoitavat henkilöt, kuntien ja kuntayhtymien erityisopetushenkilöstö, yksityisten koulutusjärjestäjien (mm. Jämsän Kr. Kansanopiston ja Bovallius-erityisammatiopiston) henkilöstöt ja muut hankkeen aikana löydetyt yhteistyötahot.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat yritykset, yhdistykset, kunnat, kaupungit ym. vajaakuntoisia työllistävät työnantajat.

Läheisesti kohderyhmiin ja toimintaan liittyvät muut hankkeet ja projektit.

Sosiaali-, kuntoutus- ja erityisopetusaloja sekä muuta ohjaamista ja avustamista opiskelevat, sekä alojen koulutusta antavat oppilaitokset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 24 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 24 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 30 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 30 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Jämsän

Kunnat: Jyväskylä, Jämsä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Ruotsulantie 42

Postinumero: 42100

Postitoimipaikka: Jämsä

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeessa ei ole vielä tehty mutta tullaan tekemään myös analyysi sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa huomioidaan sukupuolinäkökulma sen toiminnassa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite on koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen myös vajaakuntoisten osalta tasapuolisesti molemmille sukupuolille.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Jämsän Kr. Kansanopiston koordinoimassa ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Erityisoppijan oppimispolku-selvityshankkeessa on kuvattu elinikäisen oppimisen malli erityistä tukea tarvitsevalle henkilölle. Mallin avulla erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä voidaan tukea asumiseen, elämiseen, kouluttautumiseen, työllistymiseen ja työssä selviytymiseen liittyvissä asioissa entistä tehokkaammin ja tavoitteellisemmin peruskoulun jälkeen. Mallia on suunniteltu peruskoulun käyneille henkilöille, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Elinikäisen oppimisen malli ehkäisee erityistä tukea tarvitsevien syrjäytymistä ja köyhyyskierteeseen joutumista sekä edistää heidän sosiaalista ja toiminnallista osallistumista yhteiskunnassamme.
Malli on syntynyt monialaisenyhteistyön tuloksena hankkeen asumis-, koulutus- ja työllistymisfoorumeissa, joita järjestettiin kaksi aina samasta aihepiiristä. Selvityksessä kehitettiin myös uudenlaiset mallit kouluttautumiseen, työllistymiseen sekä itsenäiseen asumiseen, jotta erityistä tukea tarvitseva osatyökykyinen ei päätyisi suoraan peruskoulun tai ammatillisen koulutuksen jälkeen työ- ja päivätoimintakeskukseen.
Asumispolkujen kehittäminen itsenäisempään suuntaan pois laitoksista ja lapsuudenkodeista lisää erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden itsenäistymistä ja mahdollistaa myös siirtymisen työelämään. Laitoksessa asuva ja siellä potilaan asemassa ei kykene suuntautumaan avoimille työmarkkinoille, kun oma toimijuus on tukahdutettu minimiin jatkuvalla tarkkailulla, passivoinnilla ja säännöillä.
Peruskoulun jälkeen tulisikin asettaa selkeä tavoite esimerkiksi tuettu palkkatyö jollakin tietyllä alalla ja tukea osatyökykyistä henkilöä polulla etenemisessä, jotta hän pääsee itsensä asettamiin tavoitteisiin. Välivaiheena peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen välillä toimii VALMA- ja TELMA-koulutus sekä kansanopistovuosi samalla tavoin kuin kelle muulle nuorelle tahansa. Kansanopiston internaattina toimii hyvänä väliportaana kotoa itsenäistymiseen sekä toimii eräänlaisena ideavuotena, jolloin voi miettiä, mikä ala voisi olla minulle kaikista sopivin. Tuetun palkkatyön onnistumiseksi, porttina nähtiin muun muassa työhönvalmennuspalvelun järjestäminen kaikille paikkakunnille sekä RATKO-mallin käyttöönotto työpaikkojen kartoittamiseen.