Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20034

Hankkeen nimi: JÄRJESTÖJALOSTAMO - uusia työkaluja järjestökentän työhyvinvointiin ja osaamispääoman kasvattamiseen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2014 ja päättyy 31.5.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1474763-1

Jakeluosoite: Ilkantie 4

Puhelinnumero: 0207621336

Postinumero: 00400

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.humak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Natalia Kemppi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Suunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: natalia.kemppi(at)humak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0207621235

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto)

Tuen siirronsaajat

Joensuun Setlementti ry, 2336033-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoitteena on kehittää järjestötyön erityispiirteet huomioon ottava työhyvinvoinnin edistämisen ja ylläpidon toimintamalli, joka auttaa uudistamaan järjestösektorin pienten organisaatioiden sekä työyhteisöjen työ- ja toimintaympäristöä tuottavaksi ja hyvinvoivaksi Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Hankkeen tuloksena järjestötyöntekijöiden työhyvinvointi kehittyy myönteisesti, ja sitä ylläpidetään hankkeen jälkeenkin järjestöjen itsensä ja niiden verkostojen toimesta yhteistyöllä ja vertaistuella. Järjestötyöntekijöiden työhyvinvointi puolestaan edistää kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan kehittymistä, ns. välityömarkkinoiden toimintaa järjestökentällä sekä järjestöjen ja oppilaitosten yhteistyön laadullista kehittämistä.

Tavoitteeseen päästään kehittämällä, testaamalla, mallintamalla ja laaduntamalla JÄRJESTÖJALOSTAMO-toimintamalli yhteistyössä noin 70 järjestön ja 80–100 järjestötyöntekijän kanssa yhteensä kymmenessä Jalostamo-prosessissa. Toimintamalli lisää työhyvinvointia, vahvistaa osaamista, verkostoitumista ja tehostaa sosiaalisen median työkalujen käyttöä. Toimintamallilla kehitetään järjestöjen toimintakulttuureja ja tuottavuutta ja uudistetaan järjestösektoria työ- ja palveluympäristönä. Pidemmällä aikavälillä hankkeen lisäarvo näkyy järjestöjen vetovoimaisuutena työmarkkinoilla. Järjestöjen potentiaali työllistäjänä kasvaa palvelurakenteiden uudistumisen ja järjestöjen tuottamien palveluiden lisääntymisen myötä.

Hankeaika on 1.10.2014–31.5.2017. Hankkeen toimenpiteet Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa ovat seuraavia:

VAIHE I Hankkeen käynnistäminen, esiselvitys, kehittämistarpeiden fokusointi: lokakuu 2014 – helmikuu 2015 (5kk)
Muodostetaan hankkeen ohjausryhmä, rekrytoidaan projektipäällikkö ja projektityöntekijät, hankitaan toimitilat, laaditaan tiedotus- ja markkinointisuunnitelma, päätetään arviointitavoista ja -työkaluista, rakennetaan kotisivut, tiedotetaan hankkeesta järjestökentälle maakunnissa sekä toteutetaan kysely- ja haastattelumenetelmin selvitys järjestöjen kehittämistarpeista ja työhyvinvoinnin nykytilasta.

VAIHE II JÄRJESTÖJALOSTAMON mallin pilotointi: maalis-lokakuu 2015 (8kk)
Rekrytoidaan, käynnistetään ja toteutetaan kaksi järjestötyöntekijöiden pilottiryhmää maakunnissa (1+1). Pilotoinnissa käynnistetään yksi järjestöjen esimiehille suunnattu ns. pyöreän pöydän ryhmä ja yksi muun henkilöstön vertaisryhmä. Molempiin kutsutaan 6-10 osallistujaa. Prosessiin (5-6 kk) sisältyy lähijaksoja, vertaisryhmätoimintaa, mentorointia, koulutusta, ohjausta ja sosiaalisen median työkalujen (Jalostamon some-tools) käyttöä. Toimintamalli perustuu vuorovaikutukselliseen ryhmäprosessiin, jonka osallistujat ovat toiminnan keskiössä ja jota työpari ohjaa valmentajan ottein. Mallissa työstetään esiselvitykseen perustuvia ja työhyvinvoinnin tavoitteisiin kiinnittyviä teemoja kuten esimies-alaistyö, välityömarkkinoilla olevien tai opiskelijaharjoittelijoiden ohjaaminen, vertaismentorointi, perehdytys, vapaaehtoisten johtaminen, työ ja vapaa-aika jne. Pilotoinnissa luodaan JÄRJESTÖJALOSTAMON teoreettiskäytännöllinen perusta ja sen käytänteet sekä toimintamallin alustava rakenne. Prosessi dokumentoidaan systemaattisesti, kerätään palautetta, itsearvioidaan ja sen päättyessä toistetaan työhyvinvointikysely. Pilotoinnin aikana aloitetaan myös kansainvälisten hyvien kokemusten benchmarking.

VAIHE III JÄRJESTÖJALOSTAMO jalostuu: marraskuu 2015-joulukuu 2016 (14 kk)
Käynnistetään yhteensä kahdeksan (4x2) järjestötyöntekijöiden ryhmää (á 6 -10 osallistujaa) Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntiin a) esimiehille ja b) muille työntekijöille. Toteutuksissa hyödynnetään pilotoinnissa saatuja kokemuksia, laadunnetaan toimintamallia ja sen rakennetta, käytänteitä ja arviointitapoja. Sähköisen aineistopankin rakentaminen käynnistyy. Jalostamo-toolsia täydennetään JÄRJESTÖJALOSTAMO-TV:llä, jonka noin kerran kuukaudessa toteutettava vuorovaikutteinen lähetys ja sen tallenne suunnataan kaikille järjestöille maakunnissa ja myös valtakunnallisesti. Jalkautetaan työhyvinvoinnin työkaluja ja verkoston tuomaa lisäarvoa osallistujien omiin organisaatioihin niin, että toimintamallin käytänteet jatkuvat myös prosessin jälkeen. Toteutetaan kaksi koko järjestökentälle suunnattua sosiaalisen median koulutuspäivää.

VAIHE IV JÄRJESTÖJALOSTAMO-toimintamallin tuotos ja tulokset: tammi-toukokuu 2017 (5 kk).
Mallinnetaan ja tuotteistetaan JÄRJESTÖJALOSTAMO. Jatketaan arviointia hankkeen loppuun saakka ja tiedotetaan tuloksista sisäisesti ja ulkoisesti. Tuotetaan kokemuksista verkkojulkaisu ja sähköinen aineistopankki, Työhyvinvointi järjestöissä –materiaalisivusto. Hankkeen päätösseminaarissa järjestökentän toiminnan ja järjestötyön profiilia nostetaan sekä levitetään Jalostamon kokemuksia ja tuloksia ja tuotosta.

Hankkeen konkreettisena tuloksena syntyy järjestöorganisaatioita kehittävä ja palveleva toimintamalli, JÄRJESTÖJALOSTAMO, joka parantaa työhyvinvointia, kehittää organisaatioita niiden päätehtävissä sekä lisää kahden maakunnan alueella (ja osin valtakunnallisestikin) järjestöjen osaamista verkkopohjaisten työvälineiden käyttöön. Hanke tuottaa tietoa pienten järjestötoimijoiden ja toimipaikkojen kehittämiseen niin, että järjestötyö on työnä kiinnostavaa, työssä voidaan hyvin ja että se palkkatyönä on vetovoimaista myös tulevaisuudessa. Hankkeessa saatu tieto luo uutta osaamista järjestöjen johtamiseen, esimies-alaistyöhön ja toimintojen kehittämiseen.

Hankkeella vastataan proaktiivisesti yhteiskunnalliseen työelämän ja palvelurakenteen muutokseen ja työhyvinvoinnin haasteisiin. Hankkeessa kehitetään kumppanuudella ja toimijalähtöisesti osallisuuden periaattein kaikkien mukaan tulevien järjestöjen kanssa. Kehittäjäkumppanina hankkeessa Humakin hanketoimijoiden rinnalla toimii Joensuun Setlementin kokemusasiantuntija. Hankkeen myötä järjestötyöntekijöiden verkostot ja teknis-taidollinen osaaminen on lisääntynyt ja esimiestyöhän on saatu uusia työkaluja. Erilaisten verkkopohjaisten ohjelmien sähköisten välineiden käyttö on tullut osaksi arkea. Se lisää pienten järjestöjen välistä yhteistyötä joka vahvistaa sektorin tuottavuutta.

Hankkeessa huomioidaan horisontaaliset periaatteet kuten sukupuolinäkökulma naisvaltaisella toimialalla ja kestävä kehitys, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Hanke edistää eri sukupuolten tasa-arvoa ja sillä on välillinen vaikutus kestävään kehitykseen. Toimintoja toteutetaan sähköisin välinein ja verkkoympäristössä, joka vähentää mm paperin käyttöä. Kaikki hankkeen tuotokset julkaistaan sähköisessä muodossa. Välittömät vaikutukset kohdentuvat mm. aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen ja liikkumiseen ja logistiikkaan. Välittömät vaikutukset kiinnittyvät myös sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen järjestötoimijoiden työhyvinvoinnin ja tehokkuuden lisääntyessä. Hankkeella edistetään sektoreiden välistä tasa-arvoa ja yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmän muodostavat Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kolmannen sektorin rekisteröityneet järjestöorganisaatiot (järjestöt/yhdistykset) tai niiden toimintayksiköt, joissa on 1-5 henkilöä palkkatyösuhteessa.

Varsinainen kohderyhmä muodostuu 70 järjestöorganisaatiosta ja niiden 80-100 työntekijästä, joista noin 30 on esimiesasemassa ja noin 70 muuta työntekijää. Sen lisäksi 50:lle maakunnissa toimiville järjestöorganisaatioille tarjotaan mahdollisuutta (2) osallistua Jalostamo-tools -sosiaalisen median koulutuspäivään. Kyseiset organisaatiot voivat toimia maakunnissa joko paikallistasolla, piiritasolla tai valtakunnallisella tasolla (ns. keskusjärjestö).

Koska järjestötyöntekijän esimiesvastuu on yhdistyksen hallituksella ja sen nimeämällä edustajalla, hallitustyöskentelyyn osallistuvat vapaaehtoistoimijat kuuluvat järjestöorganisaatioissa kohderyhmän piiriin.

Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterin mukaan rekisteröityjä yhdistyksiä on Pohjois-Karjalassa yli 5000 ja Pohjois-Savossa yli 6000.

Suurin osa PRH:n rekisteröidyistä yhdistyksestä hankealueella on pieniä paikallisyhdistyksiä (toimialueena yksi kunta tai seutukunta). Kohderyhmään kuuluvia järjestöjä ovat mm. sosiaali- ja terveysalan järjestöt, kylä- ja asukasyhdistykset, liikuntajärjestöt, nuoriso- ja kulttuurijärjestöt, ammattiyhdistykset, harrastusjärjestöt ja puoluepoliittiset järjestöt. Joissakin tapauksissa niiden taustalla on suuri valtakunnallinen liittotason toimija (esim. Suomen kylätoiminta, 4H-liitto, Soste, Valo jne.).

Osallistujien, järjestötyöntekijöiden koulutustausta on hyvin heterogeeninen laidasta laitaan. Järjestöissä työskennellään sekä kansa- ja peruskoulukoulupohjalta että tohtorin tutkinnon suorittaneina. Suurella osalla on korkeakoulututkinto yliopistota tai ammattikorkeakoulusta, ja myös ammatillisen tutkinnon omaavia on runsasti. Järjestötyöntekijöiden koulutusala voi liittyä järjestön toimialaan, mutta ei välttämättä. Järjestötyöhön rekrytoidutaan usein myös henkilökohtaisen mielenkiinnon ja mahdollisen vapaaehtoistoiminnan pohjalta. Suurimmalla osalla ei ole ainakaan formaalisen koulutuksen kautta järjestötyön koulutusta. Vain pienellä osalla järjestöissä työskentelevistä on toistaiseksi esimerkiksi yhteisöpedagogin (AMK) tuntinto ja siinä järjestösuuntautumisen opinnot. Tämä tilanne lisää järjestöissä työskentelevien kouluttautumistarvetta sekä itseopiskelun ja vertaistuen tarvetta. Monilta puuttuu myös koulutusta esimiestyöhön tai vapaaehtoistoiminnan johtamiseen. Tosin varsinkin isommat organisatiot ovat saattaneet tarjota perehdytystä ja henkilöstökoulutusta edellä mainittuihin asioihin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ja hyödynsaajia Järjestöjalostamo-hankkeessa ovat kaikki kolmannen sektorin toimijat Suomessa ja erityisesti Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueilla toimivat. Hyödynsaajina ovat yhdistysten vapaaehtoistoimijat, yhdistyksissä ns. välityömarkkinoilla toimivat sekä oppilaitosten opiskelijat, jotka tekevät harjoitteluja, projekteja ja opinnäytetöitä järjestöissä. Erityisesti hankkeesta hyötyvät välillisesti Suomen Setlementtiliiton paikalliset jäsenyhdistykset (33 kpl) ja Humanistisen ammattikorkeakoulun alueyksiköt, henkilöstö ja opiskelijat sekä muut järjestötyön koulutusta tarjoavat oppilaitokset valtakunnallisesti.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 223 248

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 223 248

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 297 725

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 297 725

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Kuopion, Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan, Ylä-Savon, Sisä-Savon

Kunnat: Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Tervo, Rautalampi, Kuopio, Siilinjärvi, Nurmes, Lapinlahti, Vesanto, Rääkkylä, Lieksa, Tohmajärvi, Suonenjoki, Ilomantsi, Kitee, Juuka, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 130

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketta suunniteltaessa huomioitiin sukupuolinäkökulma hyödyntäen ESR-rahoitteisen Lapin Letka -hankkeen ‘Suvauskonetta’. Zef-kyselyn tulokseksi saatiin, että hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma tullaan huomioimaan mm. ohjausryhmän kokoonpanossa ja kohderyhmien valinnassa. Järjestökentän työorganisaatioiden koulutus- ja kehittämistarpeet ja kehittämistyö vastaavat molempien sukupuolten kiinnostukseen ja järjestöjen palvelutarpeisiin. Tulokset, jotka hankkeessa saavutetaan hyödyttävät molempia sukupuolia tasa-arvoisesti. Kuitenkin erityistä huomiota hankkeessa kiinnitetään pienten toimipaikkojen määräaikaisissa työsuhteissa oleviin naispuolisiin henkilöihin ja heidän työhyvinvointinsa edistämiseen (tutkimusten mukaan merkittävä osa järjestöjen työntekijöistä).
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään hankkeessa kehittämällä kaikkien järjestötyöntekijöiden työhyvinvointia, mutta päätavoiteena on ensisijaisesti työhyvinvoinnin edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Välillinen vaikutus: Hankkeen toimenpiteiden ja toteutusmallin vaikutus luonnovarojen käytön kestävyyteen ja ympäristön tilaan pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Hankkeen tavoitteena on käyttää luonnonvaroja säästeliäästi ja kohtuuden periaatteella.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Välillinen vaikutus: Hankkeen tavoitteena on vähähiilisyys. Matkustaminen pyritään suunnittelemaan mahdollisimman ekotehokkaasti. Suurin osa yhteydenpidosta tuotetaan verkkovälitteisesti. Hankkeessa suositaan joukkoliikenteen käyttöä. Henkilöautoliikenne ja lentoliikenne pyritään pitämään minimissä. Pyritään suosimaan kasvispainotteista ruokavaliota tarjoiluissa. Vältetään ylenmääräistä eläinperäisten tuotteiden käyttöä. Suositaan myös lähi- ja luomutuotteita ja Reilun Kaupan tuotteita tarjoiluissa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Välillinen vaikutus Hankkeen suora vaikutus kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen on vähäinen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Välillinen vaikutus: Hankkeessa mm. lentoliikenteen käyttö on minimaalista.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Välillinen vaikutus: Hankkeen vaikutus Natura-alueisiin on vähäinen
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Välillinen vaikutus: hankkeessa pyritään jätteiden mahdollisimman pieneen määrään. Jätteet kierrätetään mahdollisuuksien mukaan (paperi, pahvi, biojäte, lasi, metalli). Suositaan ympäristömerkittyjä tuotteita. Pyritään tuottamaan materiaali sähköisessä muodossa. Vältetään tarpeetonta tulostamista ja painattamista. Pyritään säästämään paperia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
Välillinen vaikutus: työtiloissa huomioidaan ekotehokkuus. Sähkö tilataan mahdollisuuksien mukaan energiayhtiöltä, joka käyttää tuotannossaan uusiutuvia luonnonvaroja. Kiinnitetään huomiota työtilojen lämpötilaan ja lämpimän veden käytön määrään. Kiinnitetään huomiota sähkön säästämiseen (ei turhaa koneiden ja laitteiden käyttöä).
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 0
Välitön vaikutus: kansalaisjärjestöt ovat merkittäviä alue-ja paikallistalouden kehittäjiä hankkeen toiminta-alueella toimimalla esim. työllisyyden edistäjinä. Paikallisyhdistykset palkkaavat ja työllistävät henkilöstöä erilaisten palkkatukien avulla. Isommat järjestöt palkkaavat myös määräaikaisiin kehittämishankkeisiin. Hanke monipuolistaa paikallista elinkeinorakennetta Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueilla ja vahvistaa järjestöjen tuottavuutta. Hankkeessa suositaan myös muita paikallisia palvelujen tuottajia. Suositaan tarjoiluissa myös lähi-ja luomutuotteita ja Reilun kaupan tuotteita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 0
Välitön vaikutus: hankkeen tuotokset ovat pääasiassa verkkopohjaisia ja sähköisessä muodossa olevia tuotteita (mm. julkaisut, oppimateriaalit, aineistopankin tuotteet). Samoin verkkovälitteiset toiminnot työhyvinvoinnin edistämisessä kolmannella sektorilla edistävät vähähiilisen yhteiskunnan kehittämistä. Hankkeen lähtökohtana on ensisijaisesti vahvistaa järjestötyöntekijöiden työhyvinvointia omalla työpaikalla. Hankkeessa tuetaan erityisesti pienten paikkakuntien järjestötyöntekijöiden ja ko henkilöstön hyvinvointia Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Välillinen vaikutus. Hankkeessa pyritään suosimaan joukkoliikenteen käyttöä matkustamisessa. Henkilöautoliikenteen osuus pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Vältetään lentoliikenteen käyttöä. Yhteistyökumppaneita kannustetaan kevyen liikenteen hyötykäyttöön. Hankkeen verkkovälitteiset toiminnot, joita myös levitetään kohderyhmien käyttöön, edistävät vähähiilisyyttä ja energiatehokkuutta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Välitön vaikutus: Edistämällä järjestötyöntekijöiden työhyvinvointia ja henkistä hyvinvointia, vaikutetaan välillisesti yhdistyksen toimintaedellytyksiin ja myös paikallistasolla yhteisön hyvinvointiin. Kansalaisjärjestötoiminnalla ja erityisesti sen vapaaehtoistyöllä on merkittävä asema alueiden paikallisidentiteetin luojana ja yhteisöissä syntyvän sosiaalisen pääoman tuottajana. Järjestöt rakentavat ja pitävät yllä yhteisöllisyyttä ja antavat osallistumisen mahdollisuuksia kansalaisille ja edistää siten demokratian toteutumista. Järjestötoiminta edistää kansalaisten sosiaalista ja terveydellistä hyvinvointia. Järjestöjen toteuttama yleistä hyvinvointia edistävä ennaltaehkäisevä työ vähentää korjaavien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Hankkeessa edistetään ennenkaikkea kolmannen sektorin työntekijöiden henkistä hyvinvointia, työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Järjestötyö on tyypillisesti projektiluonteista ja rahoitus lyhytjänteistä, mikä lisää järjestötyöntekijän tunnetta työn ennakoimattomuudesta. Tutkimusten mukaan keskeistä oli myös laadullinen epävarmuus: työntekijä pelkää menettävänsä työn sisältöön ja määrän liittyvän hallinnan. Työ rasittaa etenkin järjestöjen johtajia ja järjestöissä, jotka tekevät yhteistyötä vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Vapaaehtoistyötä tehdään yleensä iltaisin ja viikonloppuisin. Se tekee palkkatyöntekijöiden työajoista helposti epäsosiaalisia. Palkatuilta saatetaan lisäksi edellyttää samanlaista omistautumisen eetosta kuin vapaaehtoistyöntekijöiltä, jolloin raja työn ja vapaa-ajan välillä häilyy.
Tasa-arvon edistäminen 7 0
Välitön vaikutus: Tutkimusten mukaan järjestöissä työskentelevät ovat usein korkeasti koulutettuja naisia, jotka tekevät työtä pienissä toimipaikoissa ja määräaikaisissa työsuhteissa. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota pienten toimipaikkojen määräaikaisissa työsuhteissa oleviin naispuolisiin henkilöihin ja heidän työhyvinvointinsa edistämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 0
Välitön vaikutus: Hankkeessa panostetaan kaikenikäisten oppimiseen ja osaamisen vahvistamiseen. Erityisesti tällä hankkeella vahvistetaan aikuisten osaamista ja elinikäistä oppimista. Lisäksi Kehitetään uudenlaisia toimintamalleja, joiden avulla järjestötyöntekijät voivat tukea ja vahvistaa välityömarkkinoilla olevien henkilöiden mahdollisuuksia työllistyä avoimille markkinoille.
Kulttuuriympäristö 0 1
Välillinen vaikutus: Hankkeen vaikutus maisemaan, virkistysalueisiin, kulttuuriperintöön, kaupunkirakenteeseen ja rakennuskantaan on vähäinen.
Ympäristöosaaminen 0 3
Välillinen vaikutus:Yhteistyökumppaneiden ympäristötietoisuutta lisätään hankkeen aikana jakamalla tietoa aiheesta ‘energiatehokkuus, kestävä kehitys, resurssiviisaus, vähähiilisyys’.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Järjestöjalostamo - uusia työkaluja järjestökentän työhyvinvointiin ja osaamispääoman kasvattamiseen -hanke (S20034) toteutettiin 1.10.2014-31.5.2017 välisenä aikana. Hankkeen päätoteuttajat olivat Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Joensuun Setlementti ry. Rahoitus hankkeelle saatiin Euroopan unionin Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toimintalinja kolme ‘Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus’ -osiosta (erityistavoitekokonaisuus 7.1. ‘Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen’). Järjestöjalostamo oli työllisyyden ja osaamisen edistämiseen sekä sosiaaliseen osallisuuteen liittyvät kehittämishanke, jonka kohderyhmänä olivat varsinaiset henkilöt. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 297 725 euroa, josta ESR:n ja valtion rahoituksen osuus oli 75 % eli 223 248 euroa ja tuensaajan omarahoituksen osuus 25 % eli 74 477 euroa. Kustannusmallina käytettiin Flat rate 17% -muotoa. Joensuun Setlementti ry oli tuensiirron saajana.

Järjestöjalostamo –hankkeen päätavoitteena oli kehittää järjestötyön erityispiirteet huomioon ottava työhyvinvoinnin edistämisen ja ylläpidon toimintamalli, joka auttaisi uudistamaan järjestösektorin pienten organisaatioiden sekä työyhteisöjen työ- ja toimintaympäristöä tuottavaksi ja hyvinvoivaksi Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.

Tavoitteeseen pyrittiin kehittämällä ja testaamalla toimintamallia yhteistyössä noin 100 kolmannen sektorin toimijan (järjestön/yhdistyksen) ja noin 130 järjestöosaajan kanssa kuudessa Jalostamo-vertaismentorointiprosessissa, 11 SomeTools-koulutuksessa ja erilaisten muiden yhteistyömuotojen avulla.
Suunnitteluvaiheessa Järjestöjalostamo -hanke jaettiin neljään vaiheeseen, joiden sisällöt toteutuivat pääosin suunnitellun mukaisesti. Tässä tiivis yhteenveto vaiheiden (I-IV) sisällöistä:
Vaihe I (lokakuu 2014-helmikuu 2015): Projektihenkilöstö ja ohjausryhmä koottiin ja hanke käynnistettiin. Loppuvuodesta 2014 aloitettiin intensiivinen esiselvitystyö nimikkeellä ‘Työhyvinvoinnin nykytila ja kehittämistarpeet järjestötyöntekijöiden kokemana Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa’, jossa oli mukana kaksi Humakin opiskelijaa. Selvityksen tuotoksena syntyi kaksi amk-opinnäytetyötä (Savolainen Reeta ja Uusimäki Elina). Aineisto koottiin haastattelemalla järjestötyöntekijöitä pienryhmissä Joensuussa, Varkaudessa ja Kuopiossa. Hankkeelle laadittiin viestintä- ja markkinointisuunnitelma ja projektihenkilöstön työnkuvia tarkennettiin. Projektihenkilöstön työtilat sijaitsivat Niittylahdessa Humakin Joensuun kampuksella, Joensuun Setlementin tiloissa sekä Kuopiossa TKI-Otossa.
Vaihe II (Maaliskuu-lokakuu 2015): Kevään 2015 aikana suunniteltiin ensimmäisten pilottiryhmien sisällöt ja aloitettiin ryhmien markkinointi. Vertaismentorointiryhmäprosessi perustui tasavertaisuuteen, voimavara- ja ratkaisukeskeisyyteen, jossa keskiössä olivat ryhmän jäsenet, heidän toiveensa, tarpeensa ja kokemuksensa järjestötyön arjesta. Lisäksi ryhmäprosessin tavoitteena oli vahvistaa osallistujien osaamista verkkovälitteisten työkalujen käytössä. Ryhmät saatiin käyntiin maaliskuussa ja työskentely jatkui syksyyn 2015. Ensimmäinen SomeTools-koulutus järjestettiin toukokuussa Kuopiossa, aiheina videoneuvottelusovellukset, Twitter, Instagram, Google+-sovellukset ja Doodle. Tämän prosessin kuvaus on luettavissa Ulla Määttäsen amk-opinnäytetyössä. Pilottiryhmätyöskentelyä dokumentoitiin varsin monipuolisesti ja osallistujilta kerättiin palautetta eri tavoin. Tämän prosessin tuotoksena syntyi kaksi amk-opinnäytetyötä (Tiihonen Laura ja Matilainen Aino).
Vaihe III (Marraskuu 2015-Joulukuu 2016): Tämä vaihe oli hankkeen intensiivisin periodi. Joulukuussa 2016 järjestettiin toinen SomeTools -koulutus Joensuussa Niittylahdessa. Humakin Joensuun kampuksen toiminta päättyi vuoden 2015 loppuun ja tammikuun alussa 2016 Järjestöjalostamo -hankkeen henkilöstöstä Vesama ja Keuru muuttivat Joensuun keskustaan Rantakadulle. Helmikuussa 2016 saatiin käyntiin kolmas vertaismentorointiryhmä. Kevään aikana kokeiltiin myös avointa ryhmää, ns. porinaporukkaa, joka oli avoin sekä työsuhteessa oleville että vapaaehtoistoimijoille. Aiemmat ryhmät olivat kaikki ns. suljettuja ryhmiä.
Helmimaaliskuussa 2016 järjestettin videotyöpajat Joensuussa ja samanlaiset koulutukset lokamarraskuussa Kuopiossa. Ohjausryhmän kokous pidettiin helmikuussa 2016. Kehittäjä Anniina Löytönen jäi vanhempainvapaalle kesäkuun alussa 2016. Syyskuussa 2016 aloitti vielä kaksi vertaismentorointiryhmää. Syksyn aikana järjestettiin yhteistyössä Jellin ja JAKE-hankkeen toimijoiden kanssa ‘Vinkkejä yhdistystoimintaan-koulutussarja’: syyskuussa Joomag- verkkojulkaisualusta, marraskussa WhatsApp-sovellus ja Wix.com-nettityöpaja ja Periscope-sovellus. Hankkeen julkaisutoimikunta aloitti työskentelyn marraskuussa 2016.
Hankkeen aineistopankkiin tuotettiin tämän vaiheen aikana 9 videota, jotka jaoteltiin kahteen kokonaisuuteen: työ vapaaehtoisten kanssa ja järjestötyön eri ulottuvuuksia. Videoiden teemoja ovat mm. vapaaehtoisten johtaminen, toimijoiden erilaiset motiivit, vapaaehtoisten rekrytointi, koulutus, perehdytys, kiittäminen, järjestötyön osaaminen, tuottavuus ja työhyvinvointi.
Vaihe IV (Tammikuu-toukokuu 2017): Kaksi viimeistä vertaismentorointiryhmää päättyivät keväällä 2017. Ohjausryhmän viimeinen kokous pidettiin 29.3.2017. Hankkeen päätöswebinaari järjestettiin 16.5.2017. Hankkeen vaikuttavuutta selvitettiin pienimuotoisella Wepropol-kyselyllä. Jalostamoblogin päätettiin. Suurin työurakka oli julkaisun tuottaminen (‘Voi paremmin, osaan enemmän järjestötyössä! Kokemuksia ja käytänteitä työhyvinvoinnin ja osaamisen vahvistamiseen’).

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi