Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20035

Hankkeen nimi: Teknologiateollisuusalan yritysten ja ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden lisääminen Pohjois-Karjalassa, PURE STEEL-hanke

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0212371-7

Jakeluosoite: PL 70

Puhelinnumero: 013 244 200

Postinumero: 80101

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.pkky.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KARPPINEN ANNE ELINA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: suunnittelujohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.karppinen(at)pkky.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 359 8042

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteena on turvata Pohjois-Karjalan teknologia-alan yritysten, erityisesti kone- ja metalliteollisuusyritysten, osaavan työvoiman saanti.
Alan ensisijaisten hakijoiden määrä ammatillisessa koulutuksessa on pienentynyt hälyttävällä tavalla. Kun alalle ei hakeuduta vaan "joudutaan" , läpäisyaste sekä myös valmistuneiden ja motivoituneiden osaajien joukko on pienempi kuin mitä se voisi parhaimmillaan olla.
Pohjois-Karjalan teknologia-alan yritykset ovat tuoneet eri kyselyissä ja tutkimuksissa esiin että osaavan työvoiman saanti haittaa yrityksen toimintaedellytyksiä ja kehittymistä.
Eri toimijoiden tekemät yksittäiset toimenpiteet eivät muuttuneessa tilanteessa enää riitä, vaan tarvitaan voimakasta yhteistä alan esiin tuloa. Koska haaste on yhteinen, mutta toimijat erillisiä, tarvitaan yhdistävä hanke, jonka puitteissa ja resurssein voidaan kehittää yhteisiä ja erikseen toteuttavia toimintamalleja- ja tapoja kuinka tuoda alaa esiin vetovoimaisempana ja lähemmäksi nuorta tulevaisuuden tekijää. Hyväksi koettuja toimintoja voidaan jatkossa toteuttaa myös muille aloille.

Yhteistyö
- kummiyritystoiminnan vakiinnuttaminen ja toiminnan kehittäminen
- työssäoppimisjaksojen laadun kehittäminen
- työelämäjaksojen toimintojen kehittäminen/opettajat
- TET-jaksot (8. ja 9.lk)
- tutustumis- ja opintovierailujen järjestäminen oppilaitoksiin ja yrityksiin eri kohderyhmät huomioiden

Viestintä
- Markkinointitapahtumien järjestäminen
- Viestintään ja markkinointiin liittyvä yritysneuvonta ja koulutus
- Yritysesittelyjen toteutus some-maailmassa
- Teknologiateollisuuden eri vaihtoehtojen esiintuominen
- Jatkuvien toimintaprosessien luominen teknologiateollisuuden alojen esillä pitämiseksi.
- Yhteisen kohtaamisfoorumin perustaminen
- Erilaiset markkinointi ja medianäkyvyyskampanjat (some); eri tapahtumien markkinoinnissa myös radio ja printtimedia

Yrityskohtaiset toimenpiteet
- työnantajakuvan rakentaminen erityisesti pienille alihankintayrityksille.
- Oppilaitoskuvan rakentaminen erityisesti kone- ja metallialan näkökulmasta

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Koulutukseen hakeutuvat nuoret ja aikuiset, yritysten edustajat ja opetus- ja tukihenkilöstö.

Nuorten vanhemmat ja opinto-ohjaajat. Opinto-ohjaajien lukumäärää ei pääse järjestelmässä täydentämään kohdassa 12.4. Arvioitu opinto-ohaajien osallistujamäärä n. 40 henkilöä

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeessa tapahtuvan viestinnän kautta yleinen tietämys teknologia-alan vaihtoehdoista lisääntyy.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 308 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 275 605

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 374 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 368 342

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Joensuu, Outokumpu, Polvijärvi, Nurmes, Rääkkylä, Lieksa, Liperi, Kontiolahti, Tohmajärvi, Valtimo, Juuka, Kitee, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 81

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tullaan tekemään sukupuolineutraali hanketoimintaympäristön tarkastelu sukupuolinäkökulmasta
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa arvioidaan toimintamallien vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon ottamalla huomioon hankkeen toimintaympäristö.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 2
Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteita ja pyritään saamaan pysyviä tuloksia aikaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 3
Uuden opiskelupaikan ja työuran löytäminen/ muu yhteisö
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 4
Uuden opiskelupaikan ja työuran löytäminen/ muu yhteisö
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa kehitettiin aktiivisesti toimintoja kone- ja metallialan vetovoimaisuuden lisäämiseksi sekä koulutuksessa että yrityksissä. Merkittävinä päätoimintoina olivat mm. yläkoululaisten ja opinto-ohjaajien yritysvierailut, yläkoulujen teknologiateollisuus-teemapäivät, yhteistyöyritysten imagonnostolliset toimenpiteet, videotuotantojen tekeminen sekä kummiyritystoiminnan vakiinnuttaminen ja kehittäminen.

Yläkouluvierailut toteutettiin vierailemalla maakunnan yläkouluissa, järjestämällä teknologiateollisuusalojen teemapäiviä ja järjestämällä koululaisille tutustumiskäyntejä oman alueensa kone- ja metallialan yrityksiin. Vierailuryhmien käyttäytymisessä havaittiin eroavaisuuksia, osalla ryhmäläisistä oli selkeästi kiinnostusta alaa kohtaan ja osalla ei. Vierailukohteita ja ryhmien kokoa vaihdettiin osittain tämän mukaan. Myös kohdeyrityksiä valikoitiin oppilaitoksista saadun palautteen mukaan ja yritysvierailuita tarjoavia yrityksiä valmennettiin koululaisryhmien vastaanottamista varten. Yritysvierailuilla niin peruskoulujen kuin ammattiopiston opiskelijat pääsivät näkemään alan työskentelyä oikeassa toimintaympäristössä, mikä on keskeinen tekijä aidon ja nykyaikaisen brändikuvan luomisessa.

Hankkeessa rakennettiin aktiivisesti erityisesti pienten alihankintayritysten työnantajakuvaa, mm. www-sivuja, markkinointimateriaaleja ja imagollista ilmettä uudistaen. Mukaan hankkeeseen saatiin yli 80 rekisteröityä yritystä ympäri maakunnan. Myös oppilaitoskuvaa rakennettiin hankeaikana, huomioiden erityisesti kone- ja metallialan näkökulma. Tässä keskeisenä työkaluna käytettiin videotuotantoja, joista koulutuksen nykytilan esilletuomiseksi toteutettiin Pohjois-Karjalan ammattiopiston ja Pohjois-Karjalan aikuisopiston tilojen esittelyvideo (https://www.youtube.com/watch?v=0c6Yf-arj4w) yhteistyössä alan opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Videon ensiesittely järjestettiin ko. oppilaitosten yhteisten metallialan koulutustilojen avajaisten yhteydessä marraskuussa 2015. Avajaisten yhteydessä ammattiopiston metallitalolla vieraili satoja peruskoulun oppilaita, yrityksen edustajia sekä julkisen sektorin päättäjiä.

Toinen keskeinen toimenpide videotuotantojen osalta oli maakunnan yritysten kanssa yhteistyössä toteutettu Mahdollisuuksien metalli -videoproduktio (https://www.youtube.com/watch?v=V6oykdWpWt4). Videon julkistamistilaisuus pidettiin Elokuvateatteri Tapiossa tammikuussa 2016, jonne kutsuttiin yhteistyöyritysten lisäksi ammattiopiston metallipuolen opiskelijoita sekä AV-alan opiskelijoita ammattiopistolta ja Karelia AMK:lta. Videosta on saatu palautetta laajalti, valtakunnan tasolla saakka. Täydellisen onnistumisen vaatinut tavoite oli saada aikaan video, jota nuoret itse lähtisivät jakamaan omissa sosiaalisen median kanavissaan. Tämä tavoite ei täysin täyttynyt siinä laajuudessa, kuin alun perin toivottiin mutta videolle kertyi kuitenkin heti sen ensimmäisellä näyttöviikolla yli tuhat katselukertaa. Alueen opinto-ohjaajat ovat esitelleet videota yläkoululaisille omilla oppitunneillaan, joten on todennäköistä, että sen vaikuttavuus tallennettuihin katselukertoihin nähden on moninkertainen.

Videot saivat joka tapauksessa positiivisen vastaanoton ja niitä on jaettu hyvin sosiaalisessa mediassa. Videoiden valmistumisesta lähtien ne ovat saaneet erinomaista palautetta eri puolilta Suomea. Sekä opiskelijoilta että opinto-ohjaajilta on kuultu, että katsojan kuva metallialasta on päivittynyt videon katselun myötä positiiviseen suuntaan. Videoita tullaan jatkossa käyttämään mm. opinto-ohjaajien tunneilla yhtenä työkaluna teknologiateollisuusalan tunnettuuden ja houkuttelevuuden nostattamisessa.

Hankkeen aikana on kehitetty, myös kansallisella tasolla tunnustettua, kummiyritystoimintaa. Kummiyritykset ovat tarjonneet kaikille syksyllä 2016 aloittaneille kone- ja metallipuolen opiskelijoille työhaalarit, joihin on painettuna kummiyritysten logot. Kaikki ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat ovat käyneet tutustumassa jokaiseen kummiyritykseen ja tavoitteena on, että kummiopiskelijat pääsisivät suorittamaan työharjoittelujaksoja ensisijaisesti kummiyrityksissä. Myös kesätyöpaikkoja on sovittu tilanteen mukaan varattavaksi kummiluokkien oppilaille.

Kummiyritystoiminnan ohella myös peruskoulujen TET-jaksoja sekä työelämäjaksojen toiminnallisuuksia on kartoitettu ja parannettu. TET-jaksojen kehittämisen esteeksi havaittiin nopeasti oikeassa työskentely-ympäristössä tarvittavat erilaiset turvallisuus- ja muut lakisääteiset suoritukset (esim. tulityökortti), joita nuorilla ei useimmiten ole. Tämän vuoksi hankkeessa ei lähdetty kehittämään TET-jaksoja, vaan keskityttiin enemmän toisen asteen opiskelijoiden työssäoppimisjaksoihin sekä opettajien työelämäjaksoihin. Työelämäjaksoja lähdettiin edistämään erityisesti kummiyritysten kanssa, pohtimalla toimintamalleja sekä oppilaiden että opettajien mielekkääseen työssäoppimiseen. Yritysten suuntaan on nostettu esille kehittämisjaksojen tavoitteita sekä odotuksia. Ajoittain oletuksena yrityksessä saattaa olla, että yritys saa opiskelijan tai opettajan työelämäjakson ajaksi maksutonta työvoimaa, ja joissain tilanteissa jopa muiden työntekijöiden loma-aikaisen sijaistajan. On ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, että sekä opiskelijan että opettajan työssäoppimisjaksojen keskeinen tavoite on tutustua laaja-alaisesti aitoihin työskentely-ympäristöihin ja että yritysten on pikemminkin muistettava varata resursseja työpaikkaohjaukseen, erityisesti opiskelijan kohdalla. Varsinaista uutta toimintamallia ei hankkeen aikana nähty tarpeelliseksi lähteä rakentamaan, sillä jo olemassa olevat toimintatavat on havaittu toimiviksi. Haasteena on sen sijaan mahdollistaa ja innostaa opettajien osallistuminen työelämäjaksoille. On tärkeää että tätä asiaa kehitetään jatkossa ja hankkeen jälkeen toiminnan kehitystä jatkavat ammattiopiston koulutusjohtaja ja koulutuspäälliköt. Yleisesti todeten yhteistyö oppilaitosten ja yritysten kanssa on tiivistynyt ja se on tällä hetkellä aktiivista.

Maakunnan yläkoululaisille toteutettiin kone- ja metallialan imagokysely keväällä 2015. Seurantakartoitus tehtiin syksyllä 2016, jonka perusteella opiskelijoiden mielikuvaa metallialasta on saatu nostettua vastaamaan paremmin nykyajan todellisuutta. Mielikuvien tarkentamiseksi myös ammattiopiston opiskelijoille teetettiin syväluotaava haastattelututkimus, jossa mielikuvia metallialasta kysyttiin niin metallialan kuin muidenkin teknisten aineiden opiskelijoilta. Haastattelujen tuloksista havaittiin, että tietämys metallialan toiminnallisuudesta lisää vetovoimaa alaa kohtaan. Tämä ei luonnollisesti ole yllätys mutta vastaajien yhdenmukaisuus omissa mielipiteissään oli merkitsevän korkealla tasolla.

Pohjois-Karjalan opinto-ohjaajille suunnattu opoklubi järjestettiin joulukuussa 2015. Koko päivän mittaisen teemapäivän aikana vierailtiin John Deere Forestry Oy:llä ja Abloy Oy:llä. Vierailu avasi osallistujien silmiä nykypäivän metalliteollisuuden tilasta ja useat opinto-ohjaajat ovat kertoneet jatkossa suosittelevansa kone- ja metallialaa lähtökohtaisesti eri profiilin omaaville opiskelijoille kuin mitä tähän asti ovat tehneet.

Hankkeeseen liittyvää viestintää on toteutettu mm. markkinointi- ja medianäkyvyyskampanjoiden avulla sekä sosiaalisessa että printtimediassa, erilaisiin markkinointitapahtumiin osallistumalla (esim. 1000 työpaikkaa tarjolla, Konepaja 2016, Alihankinta 2016), yritysesittelyjen avulla, lehtiartikkeleiden muodossa sekä tuomalla esille teknologiateollisuuden monipuolisia vaihtoehtoja. Nuorten tavoittamiseksi hankkeessa lähdettiin ennakkoluulottomasti kokeilemaan uusia viestinnän tapoja, mm. rakentamalla syksyllä 2016 erittäin suosituksi tulleen Pokemón Go -pelin maailmaan liittyvän ”pokestopin”. Pokestop sijoitettiin Joensuun torin tuntumaan ja kohteessa järjestettiin erilaisia tietoiskumuotoisia tapahtumia ja jaettiin markkinointimateriaalia teknologiateollisuusalan mahdollisuuksista. Viestintäkanavista nuorten suosimat Snapchat, Periscope ja Instagram otettiin hankkeen aikana käyttöön ja niiden vaikutusta testattiin kohdeyleisössä. Hankkeen nettisivut ovat pkky.fi -sivustolla.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi