|
|
|
Hankekoodi: S20036
Hankkeen nimi: Varjoista arkeen
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Pirkanmaan Sininauha ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 0276697-4
Jakeluosoite: Riipuksenkatu 9-11
Puhelinnumero: 0401714544
Postinumero: 33710
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.pirkanmaansininauha.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KALLIO JUHA OLLI-JAAKKO
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juha(at)nauha.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401714544
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Pirkanmaan Sininauha ry on vuonna 1961 perustettu yleishyödyllinen yhdistys, joka tuottaa pääosin sote- ja työllisyydenhoidon palveluita Tampereen taloualueella. Yhdistyksen toiminta-alueella on 1,2 miljoonaa asukasta. Vuositasolla meillä työskentelee n. 130 työsopimussuhteista työntekijää. Arvioitu liikevaihto vuonna 2014 on noin 7 miljoonaa euroa.
Yhdistyksen toimialueeella on vuosittain, 12 eri kunnassa ja kaupungissa, noin 600 asiakasta eri toimenpiteissä ja palveluissa. Tästä joukosta nuoria (18-29-vuotiaita) on noin 30%. Nuorten joukosta yli puolet on palveluiden ulkopuolella ja ensijainen toimeentulonmuoto on toimeentulotuki. Kolme vuotta toimineessa Nuorten Startti-hankkeessa on Tampereella kehitetty valmennusmallia tämän kohderyhmän saamiseksi palveluiden, ensisijaisesti työllisyysaktivointien ja ammattitutkintoon tähtäävien opiskelujen pariin. Valkeakoskella toimiva sosiaalisen kuntoutuksen ryhmä puolestaan koittaa tavoittaa moniongelmaiset päihde- ja mielenterveysasiakkaat samaan tavoitteeseen pyrkien. Raha-automaattiyhdistys on rahoittanut 10 vuotta yhdistyksemme vapaaehtois- ja vertaistoimintaa, jossa asiakkaita osallistetaan kehittämään yhdistyksen ja yhteiskunnan toimintaa ja aktiviisesti luomaan uusia toimintatapoja koulututettujen ammattilaisten ja formaalin perinteisen työn rinnalle. Meillä on myös käynnistynyt OKM:n rahoittama etsivän nuoristyön hanke. Yli 500 päivää työttömänä olleille yhdistyksellä on kolme TE-toimiston rahoittamaa hanketta. Lisäksi järjestämme pitkäaikaistyöttömille pitkälti yli 15,000 toimintapäivää kuntouttavaa työtoimintaa vuositasolla. Edellä mainittujen toimintojen ja hankkeiden lisäksi yhdistyksemme on yksi neljästä päätoimijasta kansallisesssa Valo-mallin levittämishankkeessa, joka perustuu opinnollistamiseen mentoroinnin kautta. Toimintaa rahoittavat tällä hetkellä OKM, RAY sekä päättyneellä rahoituskaudella ESR (Uudellamaalla, Hämeenlinnassa ja Raumalla).
Tällä hetkellä olemassa olevissa toiminnoissa on huomattu ja saatu palautetta asiakkailta siitä, kuinka haastavaa on edetä ilman oman ohjaajan intensiivistä tukea ja koordinointia palveluketjussa siirryttäessä. Tällä hetkellä suurin tuen tarve on, kun lähdetään ura- tai koulutuspolulle uuteen yksikköön tai toimintoon, ja suhde "omaan työntekijään" katkeaa. Asiakkaat toivovat, että tuttu työntekijä voisi auttaa jatkossakin eteen tulevissa kysymyksissä. Asioiden koordinointi yhden ihmisen turvin koko ura- tai koulutuspolun ajan ei toimi tällä hetkellä. Tästä seuraa ns. "pyöröovi-ilmiö", jossa nuoret palaavat lähtötason palveluun tai putoavat täysin palveluiden ulkopuolelle. Kokemuksemme mukaan kohderyhmän aktivointi ja työelämään polutus prosessina vie lähtötasosta riippuen 3-7 vuotta. Lisäksi kohderyhmän nuorilla on valtavia toimintakyvyn rajoitteita niin somaattisella kuin psyykkisellä puolella, jotka ilmenevät polutuksen eri vaiheissa- eivätkä suinkaan alkukartoitusvaiheessa. Kokemuksemme mukaan erityisen pitkiä prosessit ovat addikteilla, mielenterveysongelmaisilla, maahanmuuttajilla sekä romaneilla. Heidän putoamisensa eri palveluiden siirtymäkohdissa on erityisen runsasta. Oma ohjaaja, joka seuraa ja koordinoi eri aktivoinneista ja toiminnoista toiseen, olisi ensiarvoisen tärkeää tuloksellisen toiminnan kannalta. Toinen merkittävä havainto kokemuksistamme on, että perinteinen tukityöllistäminen kolmannen sektorin omiin toimintoihin ei toimi nuorten kohdalla riittävän hyvin (lyhytkestoisuus). Kolmannen sektorin ja yritysmaailman välille tulisi luoda verkosto ja toimintamallit jatkopolutukseen siten, että yritystoimija saa riittävän tuen työvoimaviranomaisilta, sosiaali-ja päihdepuolen toimijoilta tarjotessaan vaikeasti työllistyvälle nuorelle esim. työkokeilumahdollisuuden. Kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyötä on perinteisesti leimannut vertikaalinen ajattelumalli, jossa yhteistyö keskittyy saman alan toimijoiden väliseksi. Tässä hankkeessa yhtenä yhteistyötahona on mukana Valkeakosken nuorkauppakamari ry, jonka toiminnan ja jäsenistön kautta lähdetään luomaan verkostoa ja toimivaa polutusmallia nuorille suoraan avoimille markkinoille. Kokemuksemme mukaan etenkin nuorilla on suuria vaikeuksia löytää esim. työkokeilupaikkoja tai opintoihin pakollisina kuuluvia työharjoittelupaikkoja ja toisaalta yritykset/yrittäjät kokevat jäävänsä yksin jos toimenpiteessä olevan asiakkaan kanssa tulee odottamattomia vaikeuksia tai tukipalveluíden tarvetta. Haluamme tässä uudessa sosiaalista osallisuutta lisäävässä ja köyhyyden torjuntaan liittyvässä hankkeessamme kehittää yksilöllisempää ja tuloksellisempaa valmennusta ja opinnollistamista koko asiakkaan polutuksen ajan.
Hankkeemme toiminta-ajatus perustuu kokemuksille, joita olemme saaneet monipuolisen ja laajan hanke-ja palvelutoimintamme kautta asiakaspalautteena ja tuloksina. Kolme keskeistä ydintoimintoa ovat;
1. Asiakkaan rinnalla kulkeminen ja koordinointi palveluketjussa yli kuntarajojen (tuloksellisuus, tavoitteellisuus)
2. Perinteisen kolmannen sektorin tukityöllistämismallin rinnalle on luotava toimivat yhteydet ja jatkopolutusmallit (myös mahdollisuus palata askelmilla takaisin päin tilanteen sitä vaatiessa) suoraan yritysmaailmaan (pitkäkestoinen vaikuttavuus)
3. Opinnollistaminen ja muut vaihtoehtoiset koulutusmuodot (esim. Te-Hallinnon luomat palvelut) koulutusmenetelmänä (monimuotoiset koulutuspolut perinteisen mallin rinnalla ja osana, olemassa olevan osaamisen näkyvksi tekeminen)
Haemme rahoitusta Pirkanmaalla viidelle työntekijälle. Yhdistyksen nykyiset hankkeet ja toimintamallit ovat sekä ohjaavia tahoja että toimivat linkkinä tähän hankkeeseen. Asiakasohjauksen tukena käytetään sekä omissa hankkeissa ja toiminnoissa havaittuja tarpeita että muiden toimijoiden kautta ohjatuvaa asiakasvirtaa. Vastuu asiakasohjauskesta on hankkeen työntekijöillä ja osallistuvien kuntien nuorten parissa työskentelevillä tahoilla.
- hankepäällikkö (työaika on 75%, sisältäen esimistyön, hallinnoinnin, raportoinnin,kehittämistyön koordinoinnin ja verkostojen luomisen)
- asiakasohjaaja (tuo uusia asiakkaita palveluihin ja jatkopoluttaa, toimipiste Valkeakoski)
- asiakasohjaaja (tuo uusia asiakkaita palveluihin ja jatkopoluttaa, toimipiste Tampere)
- työnetsijä (työntekijä toimii yritys- ja kolmannen sektorin koordinaattorina etsien uusia ja olemassaolevia polutuspaikkoja hankkeen asiakkaille yhteistyökumppaneilta)
- toimintaterapeutti/työnetsijä (selvittää yksilöllisesti tarpeen mukaan hankkeeseen tulevien toiminta- ja työkyvyn, sekä osallistuu asiakkaitten yksilöohjaustyöhön asiakasohjaajien kanssa)
Tulokset edellämainituista toimista ovat:
1. Toimiva ja monistettavissa oleva, hyvin dokumentoitu yksilölisen ohjauksen ja valmennuksen malli (prosessikuvaukset) nuorille
2. Harmaan talouden väheneminen (opinnollistaminen, nuoret kouluttamattomat ovat suurimmassa vaarassa ajautua harmaan talouden piiriin)
3. Suoritetut osatutkinnot (min. 40kpl) hankkeen aikana
4. Hankkeessaoloajan jälkeen myös 80% asiakkaista on muussa kuin viimesijaisen etuuden (toimeentulotuen) piirissä.
5. Toimintakyvyn arvioita on tehty min. 80 hankekaudella (työllistymisesteiden kartoitus)
7. Uusi mallit yhdisten ja yritysten väliselle yhteistyölle (mm. yhteistyö Nuorkauppakamarien ja Ura Ovi ry:n kanssa)
6. Juurruttamisen käsikirja vastaavaa suunnitteleville
Romaneita ja maahanmuuttajia tavoitellaan palveluun osallistuviksi n. 15%.
Rahoitussopimukset 20% omarahoituksesta ja yhteistyösopimuksista liitetään hakemukseen myöhemmin.
-Pirkanmaalla pienet ja keskisuuret yritykset (sekä suoraan, että välillisesti)
-Nuoret 18-29v
-vaikeasti työllistyvät yli 55 vuotiaat
- Asiakkaiden perheet
- TE-toimistot ja KELA
- Kattojärjestöt (yrittäjäyhdistykset, käsi-ja pienteollisuusyhdistykset jne.)
- oppilaitokset
- kuntaviranomaiset
- kolmas sektori
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 619 687
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 500 166
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 720 586
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 597 379
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Tampereen, Etelä-Pirkanmaan
Kunnat: Tampere, Valkeakoski, Ylöjärvi, Pälkäne
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 35
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 32
Suunniteltu: 200
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 5 |
| toimenpiteissä olevat nuoret kierrättävät materiaaleja ja perehtyvät yritysten ja kolmannen sektorin kestävän kehityksen suunnitelmiin. Hankkeen ohessa kehitettävä työtoiminta keskittyy esim. kierrätykseen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 5 |
| Kuljetaan mahdollisuuksien mukaan julkisilla kulkuneuvoilla | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 5 |
| Toimenpiteissä olevat nuoret kierrättävät materiaaleja ja perehtyvät yritysten ja kolmannen sektorin kestävän kehityksen suunnitelmiin | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Luodaan uusia väyliä työelämään, huolehditaan, että suomessa riittää osaavaa työvoimaa. Kiertotalous. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Koko hanke perustuu aineettoman uuden palvelun kehittämiselle | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Julkisen liikenteen suosiminen, kuntarajoja ylittävä työnhaku | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Syrjäytymisen ehkäisy, tasa-arvoisten mahdollisuuksien lisääminen, henkiökohtainen valmennus | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 10 |
| Tarjotaan heikommassa asemassa oleville tasavertaisia mahdollisuuksia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Tarjotaan heikommassa asemassa oleville tasavertaisia mahdollisuuksia. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Hankkeessa vaikutetaan kuntien palvelurakenteeseen luomalla uusia toiminnan malleja asukkaille. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 5 |
| Tarjoamme koulutusta kierrätyksestä, monipuolisesta ja terveellisestä ruuasta, siisteydestä ym. | ||
TIIVISTELMÄ VARJOISTA ARKEEN-HANKE 2015-2017
Hanke syntyi kehittämistarpeesta, jossa nuori on vailla tukea lähdössä ura- tai koulutuspolulle ja suhde omaan työntekijään katkeaa. Hankkeen tavoitteena oli toimia asiakkaan rinnalla ns. nivelvaiheissa, joissa asiakas tarvitsee eniten tukea. Tavoitteena oli luoda hankkeen pääkohderyhmän nuorille (alle 29-vuotiaat) uudenlainen valmennus- ja koulutusmalli, jossa korostuu kolmannen sektorin ja yritysten välinen yhteistyö valmennuksen ja opinnollistamisen keinoin. Lisäksi tavoitteena oli kehittää kuntarajoja ylittäviä palveluita, koska kokemuksen mukaan siinä on ollut haasteita. Hankkeen lopputavoitteena oli saada kohderyhmän nuoret osallisiksi yhteiskuntaan. Toissijainen kohderyhmä oli yli 54-vuotiaat vaikeasti työllistyvät henkilöt.
Hankkeessa tavoiteltiin 200 asiakasta. Asiakkuuksia oli hankkeen päätyttyä 196 ja heistä 36 henkilöä oli yli 54-vuotiaita. Hankkeessa luotiin valmennusmalli, jossa yhdistettiin yksilöllisen oppimisen tarpeet, omien vahvuuksien löytäminen valmentajan vahvalla tuella, verkostoituminen ja sen luomat mahdollisuudet. Yksilövalmennukset olivat pitkäkestoisia ja mahdollistivat nivelvaiheissa kulkemisen asiakkaan rinnalla. Valmennusmallit jäivät pysyväksi osaksi toimintaamme.
Ryhmävalmennukset olivat monimuotoisia ja keskeiseksi tekijäksi osoittautui vertaistuellinen oppiminen ja sosiaalisten taitojen kartuttaminen. Loimme Nauha-akatemian, joka mahdollisti kuukausittain pidettävän ryhmämuotoisen valmennuksen kaikille asiakkaille, jossa oli vaihtuva teema heiltä ilmenneiden tarpeiden mukaan. Keskeisiä teemoja olivat ratkaisukeskeinen työnhakuvalmennus, omien voimavarojen tunnistaminen ja voimaantuminen oman polun rakentamisessa, mikä se polku ikinä olikaan.
Osatutkintojen tavoite oli 40kpl ja hankkeessa saavutettiin niitä 39 kpl. Opinnollistamisen malli jäi pysyväksi osaksi toimintaamme. Työskentely aidoissa työympäristöissä ja samalla osatutkintojen suorittaminen työtä tekemällä koettiin niin hyväksi toimintamalliksi, että sitä jatketaan ja viedään siirrettäväksi malliksi myös ulkopuolelle.
Yhtenä tavoitteena oli saada 80% hankkeen asiakkaista pois toimeentulotuen piiristä ja hankkeen päätyttyä tämä tulos oli 74,09%.
Hanke järjesti erilaisia tapahtumia, joiden ympärille rakennettiin Nauha-akatemian valmennus, opinnollistaminen, verkostoituminen ja asiakkaille luotiin jatkopolku mahdollisuuksia. Hyvänä esimerkkinä toimi jo perinteeksi muodostunut Sadonkorjuujuhla, minkä sisälle asiakkaat rakensivat omia projektejaan. Sadonkorjuujuhlassa oli useita näyttöjä, joihin projektit huipentuivat. Lisäksi tapahtumassa oli useita yrittäjiä, joiden kanssa asiakkaat tekivät yhteistyötä ja pestuumarkkinat, missä he tavoittivat yhteistyökumppaneita, joilla oli tarjolla jatkopolku mahdollisuuksia. Hanke saavutti laajalti yrityksiä ja heistä 104 kpl osoitti mielenkiintonsa toimintaamme kohtaan ja heistä 27 kpl tarjosi työkokeilupaikkoja.