Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20037

Hankkeen nimi: Hyvinvointia läheltä - sosiaalipalvelut ja kolmas sektori terveyskioskitoiminnan vahvistajana

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.8.2015

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter-säätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 2003970-3

Jakeluosoite: Rautpohjankatu 8

Puhelinnumero: 0400 304433

Postinumero: 40700

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.gerocenter.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: NIKANDER RIKU PETTERI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riku.nikander(at)gerocenter.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 304433

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat murroksessa. Tarvitaan perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden raja-aitoja madaltavia ja rikkovia, asiakaslähtöisiä innovatiivisia palvelukonsepteja, jotka tuovat myös kustannussäästöjä. Hanke on esiselvitys Suomessa pilotoidun (Lahti, Ylöjärvi) terveyskioskikonseptin laajentamiseksi.

Tämän esiselvityshankkeen tavoitteena on luoda malli, joka integroi sosiaalipalvelut ja kolmannen sektorin toiminnan osaksi terveyskioskitoimintaa, kohti hyvinvointikioskia. Terveyskioskipilotit ovat keskittyneet pienten hoitotoimenpiteiden (esim. verenpaineen mittaus) toteuttamiseen. Sen sijaan sosiaalipalveluita tai kolmannen sektorin toimintaa ei terveyskioskitoimintaa ole vielä yhdistetty. Terveyskioskitoiminnan periaatteena on olla helposti saavutettavissa oleva matalan kynnyksen paikka, jossa tuetaan asiakkaan omahoitoa. Hankkeessa selvitetään, miten sosiaalipalvelut ja kolmannen sektorin toiminta (vapaaehtoistyö, vertaistuki) voivat tukea hyvinvointia ja ennaltaehkäistä terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien syntyä tarjoamalla oikeanlaista tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lisäksi kartoitetaan yksityisen sektorin kiinnostus toimia osana hyvinvointikioskia. Keskeisessä roolissa kioskin toiminnassa on palveluohjaus ja asiakkaan omien voimavarojen tukeminen.

Hankkeen toimenpiteet koostuvat olemassa olevien hyvien käytäntöjen tunnistamisesta,asiantuntijahaastatteluista, tutustumiskäynneistä sekä työpajoista. Lisäksi selvitetään matalan kynnyksen palvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa käytetyt mittarit.

Tuloksena syntyy raportti, jossa on kuvattu monistettava tulevaisuuden terveyskioskitoiminnan malli, johon on integroitu sosiaalipalvelut sekä yhteistyö kolmannen ja yksityisen sektorin kanssa. Raportissa kuvataan palveluohjausmalli, joka sisältää sosiaalipalvelut ja kolmannen sektorin tarjoamat ennaltaehkäisevät palvelut, vapaaehtoistyön ja vertaistuen. Uuden palvelukonseptin avulla voidaan esimerkiksi tunnistaa varhaisvaiheessa alakulosta kärsiviä ja ohjata heidät heti oikeanlaisen tuen piiriin, julkisen tai kolmannen sektorin tarjoamien palvelujen piiriin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat
1)Jyväskylässä toimivat sosiaali- ja terveysalan järjestöt
2)Jyväskylän kaupungin asiantuntijat ja viranhaltijat teemaan liittyen
3)Yksityiset sosiaali- ja terveysalan toimijat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Jyväskylän kaupungin hyvinvointikertomuksessa (2011) on tunnistettu seuraavanlaisia ongelmia kuntalaisten hyvinvointiin liittyen: 1) sairastavuus on maan keskitasoa 2) suuret alueelliset erot työllisyydessä sekä koulutus- ja tulotasossa 3)Suuri nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys 4) Korkea pienituloisten asuntokuntien määrä 5) Lisääntyvä huumeiden käyttö.

Tässä hankkeessa keskitytään luomaan hyvinvointia edistävä, matalan kynnyksen palvelumalli erityisesti työelämän ulkopuolella oleville henkilöille (pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet), yksinäisyydestä ja alakulosta kärsiville sekä elämäntapamuutosta tarvitseville henkilöille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 0

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 39 605

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän

Kunnat: Jyväskylä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 36

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Aikaisempien terveyskioskin toimintaa arvioivien tutkimusten perusteella, voidaan sanoa, että suurin osa käyttäjistä on naisia, mutta esim. Ylöjärvellä keski-ikäiset miehet ovat kioskipalvelun paremmin kuin perinteiset terveysasemapalvelut. Palvelu on kaikille avointa ja ilmaista. Suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon tilastotiedon perusteella, millaisia palveluja miehet ja naiset ovat terveyskioskista hakeneet (Lahti ja Ylöjärvi, Kuopio) ja hyödynnetään tätä tietoa suunniteltaessa sosiaalipalveluiden intergrointia kioskiin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Esiselvityshankkeen toteutuksessa otetaan huomioon, miten tulevaisuuden terveyskioskitoimintaa tulee suunnata siten, että se tavoittaa sekä miehet että naiset tasaveroisesti. Tämä edellyttää perehtymistä miesten ja naisten hyvinvoinnin haasteisiin Jyväskylässä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on hyvinvoinnin lisääminen tasa-arvoisesti. Se tarkoittaa kaikille avointa matalan kynnyksen palvelua.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 0
Esiselvityshankkeella on vähäiset vaikutukset. Luonnonvarojen käyttö on vähäistä, pääasiassa materiaalit ja energia. GeroCenter noudattaa yliopiston ympäristöohjelmaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeen tilaisuudet pyritään järjestään paikoissa, joihin pääsee julkisella liikenteellä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei sisällä Natura -kohteita
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 0
Hankkeessa käytetäänn pääosin aineetonta pääomaa. Hanketilaisuudet pyritään järjestämään jätteen määrä ja materiaalien käyttö minimoiden.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Kioskin toiminnan suunnittelulla voidaan vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen ja sitä kautta työllisyyteen ja elinvoimaisen elinkeinorakenteen vahistamiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 5
Hankkeessa kehitetään palvelukonsepti, jonka avulla voidaan lisätä hyvinvointia.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeen tilaisuudet pyritään järjestään paikoissa, joihin pääsee julkisella liikenteellä.Samoin mahdolliset tutustumiskäynnit toteutetaan julkisin välinein.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 9
Hankkeen tavoitteena on luoda malli hyvinvoinnin edistämiseen.
Tasa-arvon edistäminen 0 7
Hanke edistää eri ikäisten ja sukupuolten välistä tasa-arvoa tarjoamalla matalan kynnyksen, ilmaisen palvelun hyvinvoinnin edistämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 7
Suuniteltava palvelu edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuuta: saavutettavuus ja maksuttomuus.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutuksia
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutuksia

9 Loppuraportin tiivistelmä

-