Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20041

Hankkeen nimi: Elämä alkaa arjesta

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 30.6.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Uudenmaan Martat ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0202519-9

Jakeluosoite: Lapinlahdenkatu 3 A, 2 krs.

Puhelinnumero: 050 5866 787

Postinumero: 00180

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.martat.fi/uusimaa

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HAIKKALA PIRKKO MARJAANA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pirkko.haikkala(at)martat.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 5866 787

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Uudenmaan Martat ry on itsenäinen yhdistys ja Marttaliiton alainen marttapiiri, joka toimii Uudenmaan alueella. Uudenmaan Marttojen toimintaan kuuluu kotitalousneuvonta, jota tehdään sekä yleishyödyllisenä kansalaisjärjestönä että kotitalousneuvonnan ammatillisena organisaationa.

Uudenmaan Marttojen toteuttamassa Elämä alkaa arjesta -hankkeessa luodaan toimintamalli, jolla kaikkein vaikeimmin syrjäytyneitä nuoria voidaan nostaa takaisin mukaan yhteiskunnan tarjoamien palveluiden piiriin ja ohjata heitä eteenpäin kohti koulutusta ja työelämää.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-palveluiden kanssa. Tässä hankkeessa Vamos-palveluiden piirissä oleville nuorille tarjotaan mahdollisuus oppia huolehtimaan omasta arjestaan marttaneuvojan vetämien pienryhmäkokoontumisien avulla. Toimintamallia kehitetään yhdessä Vamoksen toimijoiden kanssa ja nuorten pienryhmien kokoontumiset tapahtuvat Vamoksen tiloissa. Kun toimintamalli valmistuu, voidaan se ottaa osaksi marttajärjestön ja etsivää nuorisotyötä tekevien organisaatioiden yhteistyötä ja tarjota nuorille palveluita ympäri maata.

Hankkeessa kehitetään toimintamalli, joka soveltuu työkaluksi kaikkein heikommassa asemassa olevien nuorten auttamiseen. Työkalu, jota käytetään silloin kun tarvitaan nuoren elämän perustaitojen oppimista sekä oman talouden hallinnan ja sosiaalisten taitojen kehittämistä.

Suomessa on tuhansia nuoria, jotka eivät oma-aloitteisesti osaa tai kykene hakemaan apua. Koulutus- ja palvelujärjestelmä ei tavoita moniongelmaisia nuoria. Usein syrjäytymiskehitys alkaa jo varhain ja pahenee nuoruusiässä. Nämä nuoret kärsivät usein mielenterveys- ja päihdeongelmista, sosiaalisista ongelmista sekä diagnosoimattomista oppimisvaikeuksista. Viiltely ja itsensä vahingoittaminen ovat yleistä Vamoksen palveluiden piirissä olevilla nuorilla ja osa syrjäytyneistä nuorista käyttäytyy itsetuhoisesti.

Maahanmuuttaja- ja romaninuorilla ilmenee erityisiä yhteiskuntaan integroitumisen ongelmia, kuten kielen osaamisen ja opiskelutaitojen puutteita. Romanikulttuurissa esiintyy yhä koulukielteisyyttä, eivätkä perheet pysty tukemaan lapsiaan koulun käynnissä. Yhdenvertaisen aseman saavuttaminen työmarkkinoilla on näille nuorille hyvin vaikeaa ja heikossa työllisyystilanteessa he ovat syrjäytymisvaarassa ensimmäisinä.

Yhteiskunnan palveluverkosto ei tavoita näitä nuoria, vaan he jäävät kotiin, eristyvät, ja ennen pitkää ongelmat kasautuvat. Pitkään yhteiskunnan ulkopuolella olleilta nuorilta puuttuvat arkiset yhteiskunnassa selviämisen taidot, työhistoria ja kokemus osallisuudesta yhteiskunnassa. Eristyneen nuoren itsestään huolehtiminen ei onnistu, sillä arjen taidot kuten siivous, pyykkäys, kaupassakäynti ja ruuan valmistaminen tuntuvat vaikeilta asioilta, oman talouden suunnittelusta ja seurannasta puhumattakaan. Näillä nuorilla on monesti myös raha-asiat solmussa ja he ovat toimeentulotuen ja ulosoton asiakkaita. Ongelmien korjaamiseen tarvitaan keinoja, joilla elämä käännetään uuteen suuntaan pienin askelin tavalla, jonka nuori hyväksyy ja pystyy itse toteuttamaan.

Elämä alkaa arjesta -hankkeessa opastetaan n. 500 Vamoksen etsivän nuorisotyön piirissä olevaa 16 – 29 vuotiasta nuorta ottamaan oman elämänsä arjen rutiinit haltuun opettamalla heille perustaidot ruuanvalmistamisesta, kodinhoidosta, oman talouden hallinnasta sekä rohkaisemalla heitä kohtaamaan muita ihmisiä. Tavoitteena on perustaitojen luominen nuorille arjen askareiden hallintaan ja päivärytmin suunnittelu sellaiseksi, että mahdollisuus koulun käyntiin tai työhön tulee nuorelle realistiseksi.

Pienryhmiin yritetään mahdollisuuksien mukaan saada mukaan naisia ja miehiä yhtä paljon, jotta kotitöiden tasapuolisen jakamisen mallista sukupuolten välillä voidaan keskustella ja antaa esimerkkejä. Pienryhmät kokoontuvat kodinomaisissa keittiötiloissa, joissa ruokaa valmistetaan ja kotitöitä opiskellaan yhdessä. Ryhmä, jossa on molempia sukupuolia, tukee poikien tasavertaista osallistumista perheen kotitöihin.

Hankkeessa nuorille tarjotaan mahdollisuus yhdessä tekemällä, turvallisessa ja tutussa ympäristössä pienellä porukalla opetella ja luoda omaan elämään päivärutiineja. Tavoitteena on saada nuorille onnistumisen kokemuksia ja auttaa heitä kohtaamaan muita nuoria. Pienryhmätapaamisissa opetellaan valmistamaan terveellistä ja herkullista ruokaa, siivoamaan ja pyykkäämään. Samalla jutellaan raha-asioista, miten tullaan toimeen pienellä budjetilla niin että rahat saa riittämään koko kuukaudeksi. Ruuan ympäristövaikutukset, pesuaineiden oikea käyttö ja valinta, energian säästäminen sekä jätteiden lajittelu käydään läpi keskustellen ja käytännön esimerkein ruuanlaiton, siivouksen ja pyykkäyksen ohessa.

Kestävän kehityksen mukaiset ruokavalinnat, kierrätys, ekosiivousvälineet ja- aineet tuodaan esille konkreettisesti kauppaostosten suunnittelussa yhdessä marttaneuvojan kanssa. Jokainen voi valinnoillaan vaikutta ympäristön tilaan, mutta tiedon saanti omien valintojen ympäristövaikutuksista ja sen vieminen käytännön tasolle on vaikeaa. Pienryhmissä asiaa lähestytään käytännön näkökulmasta, miten kokataan, pyykätään ja siivotaan niin, että ympäristöä, esimerkiksi Itämerta, säästetään.

Kokattavat ateriakokonaisuudet perustuvat Itämeren ruokavalioon ja kestävän kehityksen mukaisiin raaka-aineisiin. Niissä huomioidaan osallistujien erityisruokavaliot, uudet ravitsemussuositukset ja terveyttä edistävä päivittäinen ateriarytmi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tonnikalan sijasta kokataan silakasta ja appelsiinien sijaan jälkiruokaan käytetään kotimaisia marjoja. Samalla tuodaan esiin valintojen merkitys omaan terveyteen ja ympäristöön esimerkiksi kasvispainotteisen ja eläinperäisen aterian hiilijalanjäljen avulla.

Nuori osallistuu kerran viikossa kuuden viikon ajan pienryhmätapaamiseen yhdessä kuuden muun nuoren ja marttojen kotitalousneuvojan kanssa. Kuudessa tapaamisessa kokataan ja syödään yhdessä, opetellaan kodinhoitoa kädestä pitäen ja keskustellaan eri teemoista. Nuori saa 18 tuntia opastusta ruuanlaitosta, kaupassa käynnistä, siivouksesta, pyykkäyksestä, oman rahan käytön suunnittelusta ja sosiaalisten taitojen kehittämisestä. Opastus tapahtuu käytännön tasolla yhdessä tekemällä sekä keskustelemalla ja ryhmässä toisilta oppimalla. Yhteydenpitoa ja tiedon kulkua ryhmien sisällä aktivoidaan oman suljetun Facebook-ryhmän avulla, johon lisätään tietoa ja kuhunkin aiheeseen liittyviä linkkejä.

Hankkeen toimintaan osallistuu n. 500 Vamos-palveluiden piirissä olevaa 16 - 29-vuotiasta nuorta Helsingistä ja Espoosta.

Tavoitteena on valmentaa 2/3 osallistujista eli 330 nuorta selviämään päivittäisistä kotiaskareistaan, kuten ruuan valmistuksesta, kaupassakäynnistä, pyykkihuollosta ja kodin siivouksesta.

Lisäksi hankkeessa rakennetaan toimiva nuorten neuvonnan malli marttajärjestön käyttöön, jota voidaan tarjota osaksi etsivää nuorisotyötä eri toimijoiden kanssa. Marttojen toiminta ja organisaatio kattavat koko Suomen, joten toimintamalli voidaan valmistuttuaan ottaa käyttöön kaikissa 16 marttapiirissä ympäri maata osana etsivän nuorisotyön palveluita.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on n. 550 Helsingissä ja Espoossa asuvaa 16 - 29-vuotiasta nuorta, jotka ovat Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-palveluiden piirissä. Vamos-palvelut valitsee hankkeeseen mukaan tulevat nuoret n. 1 300 nuoren joukosta. Ryhmiin pyritään saamaan mukaan yhtä paljon miehiä ja naisia. Tarkempi kohderyhmäanalyysi on hakemuksen liitteenä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä hankkeessa ovat Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-palvelut, Marttaliitto ja sen alaiset piirit sekä kaikki etsivää nuorisotyötä tekevät organisaatiot ja tahot ympäri Suomea.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 84 003

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 79 527

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 84 003

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 79 527

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 554

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tarkempi kohderyhmäanalyysi ja sukupuolinäkökulmasta laadittu toimintaympäristön analyysi ovat hakemuksen liitteenä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Vamos-palveluiden piirissä on 40 % naisia ja 60 % miehiä. Hankkeeseen pyritään saamaan mukaan yhtä paljon naisia ja miehiä, jotta pienryhmissä olisi mukana molempia sukupuolia tasaisesti. Kotitöiden jakaminen tasapuolisesti perheessä on yksi keskusteluteema ja kotiaskareiden harjoittelu käytännössä pienryhmissä onnistuu paremmin kun molempia sukupuolia on paikalla. Ryhmässä oppiminen tukee poikien osallistumista kotitöiden tekemiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeella edistetään sukupuolten tasa-arvoa kotitöiden tasapuolisessa jakamisessa perheessä käytännön esimerkein, mutta hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Pienryhmissä keskustellaan 500 nuoren kanssa kestävistä valinnoista ja osoitetaan käytännön esimerkein miten luonnonvaroja voi säästää.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Ilmastonmuutokseen vaikuttavista päätekijöistä keskustellaan ja osoitetaan käytännön toimintatapoja, joilla ilmastonmuutosta voidaan hidastaa. Kasvisruuan ja eläinperäisen aterian hiilijalanjäljen vertailu.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Ruuanvalmistuksen yhteydessä annetaan tietoa raaka-aineiden tuotantotapojen eroista.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Pesuaineiden oikealla valinnalla ja annostelulla voidaan vaikuttaa jätevesien ravinteiden määrään.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Jätteiden lajittelu ja kierrätys on osana pienryhmien toimintaa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Nuorten oman hyvinvoinnin ja toimintakyvyn parantaminen on keskeinen tavoite. Hankkeessa luodaan malli syrjäytyneiden nuorten neuvontaan, joka voidaan laajentaa osaksi etsivää nuorisotyötä maan laajuisesti.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Nuorten ymmärrys ja osaaminen kotitöiden tekemisessä ja tasa-arvoisessa jakamisessa lisääntyy ja he saavat käytännön tekemisen mallin jota voivat noudattaa omissa perheissään.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Nuoret oppivat huolehtimaan itsestään ja heidän lähtökohtansa opiskelu- tai työpaikan saamiseksi paranee.
Kulttuuriympäristö 1 1
Kaupunkiympäristön tarjoamat mahdollisuudet nuorten vapaa-ajan harrastustoimintaan nostetaan esiin.
Ympäristöosaaminen 1 1
Osallistujat saavat tietoa valintojen vaikutuksesta ympäristöön.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Uudenmaan Marttojen Elämä alkaa arjesta -hankkeessa kehitettiin toimintamalli, jolla kaikkein vaikeimmin syrjäytyneitä nuoria voidaan nostaa takaisin mukaan yhteiskunnan tarjoamien palveluiden piiriin ja ohjata heitä eteenpäin kohti koulutusta ja työelämää.
Suomessa on tuhansia nuoria, jotka eivät oma-aloitteisesti osaa tai kykene hakemaan apua. Koulutus- ja palvelujärjestelmä ei tavoita moniongelmaisia nuoria. Usein syrjäytymiskehitys alkaa jo varhain ja pahenee nuoruusiässä. Nämä nuoret kärsivät usein mielenterveys- ja päihdeongelmista, sosiaalisista ongelmista sekä diagnosoimattomista oppimisvaikeuksista. Yhteiskunnan palveluverkosto ei tavoita näitä nuoria, vaan he jäävät kotiin, eristyvät, ja ennen pitkää ongelmat kasautuvat. Pitkään yhteiskunnan ulkopuolella olleilta nuorilta puuttuvat arkiset yhteiskunnassa selviämisen taidot, työhistoria ja kokemus osallisuudesta yhteiskunnassa. Eristyneen nuoren itsestään huolehtiminen ei onnistu, sillä arjen taidot kuten siivous, pyykkäys, kaupassakäynti ja ruuan valmistaminen tuntuvat vaikeilta asioilta, oman talouden suunnittelusta ja seurannasta puhumattakaan. Näillä nuorilla on monesti myös raha-asiat solmussa ja he ovat toimeentulotuen ja ulosoton asiakkaita. Ongelmien korjaamiseen tarvitaan keinoja, joilla elämä käännetään uuteen suuntaan pienin askelin tavalla, jonka nuori hyväksyy ja pystyy itse toteuttamaan.
Hankkeen ensimmäisenä päätavoitteena oli luoda toimintamalli, jolla kaikkein vaikeimmin syrjäytyneitä nuoria voidaan nostaa takaisin mukaan yhteiskunnan tarjoamien palveluiden piiriin ja ohjata heitä eteenpäin kohti koulutusta ja työelämää. Toisena päätavoitteena oli ryhmätoiminnan avulla parantaa Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-toiminnassa mukana olevan 550 nuoren toimintakykyä ja auttaa heitä ottamaan oman elämänsä arjen rutiinit haltuun siten, että 2/3 kursseille osallistuneista nuorista ainakin kokeilevat kurssilla oppimiaan asioita myös omassa kodissaan.
Elämä alkaa arjesta -hankkeessa opastettiin 629 Vamos-palveluiden piirissä olevaa 16 – 29 vuotiasta nuorta ottamaan oman elämänsä arjen rutiinit haltuun opettamalla heille perustaidot ruuanvalmistamisesta, kodinhoidosta, oman talouden hallinnasta sekä rohkaisemalla heitä kohtaamaan muita ihmisiä.
Hanke suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-palveluiden kanssa. Hankkeessa Vamos-palveluiden piirissä oleville nuorille tarjottiin mahdollisuus oppia huolehtimaan omasta arjestaan kotitalousneuvojan vetämien kokkaus- ja kodinhoitokurssien sekä ryhmäkeskusteluiden avulla. Toimintamallia kehitettiin yhdessä Vamos-ohjaajien kanssa ja se toteutettiin Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-palveluiden tiloissa Espoon keskuksessa, Herttoniemessä ja Sörnäisissä. Espoossa osallistujia oli yhteensä 117, Herttoniemessä 258 ja Sörnäisissä 254 kappaletta. Ryhmien kokoamisesta vastasi Vamos-palvelut ja kaikki osallistujat kuuluivat hankkeen kohderyhmään.
Hankkeessa nuorille tarjottiin mahdollisuus yhdessä tekemällä, turvallisessa ja tutussa ympäristössä opetella ja luoda omaan elämään päivärutiineja. Tavoitteena oli saada nuorille onnistumisen kokemuksia ja auttaa heitä kohtaamaan muita nuoria. Ryhmätapaamisissa opeteltiin valmistamaan terveellistä ja herkullista ruokaa, siivoamaan ja pyykkäämään. Samalla juteltiin raha-asioista, miten tullaan toimeen pienellä budjetilla niin että rahat saa riittämään koko kuukaudeksi. Mahdollisuus säästää ruokamenoissa, kotivaran ylläpito ja ruokahävikin pienentäminen olivat taloustaitojen opetussisältöjä. Kestävän kehityksen mukaiset toimintatavat siivouksessa ja vaatehuollossa opetettiin käytännön kautta itse tekemällä. Opetuksessa valittiin aina ekologinen vaihtoehto tai toimintatapa
Kuuden ryhmätapaamiskerran kurssin lopussa kerätyn palauteen perusteella yli 70 % nuorista kokeili tai aikoi kokeilla kursseilla oppimiaan asioita omassa kodissaan ja noin vuosi kurssille osallistumisen jälkeen tehtyyn sähköiseen kyselyyn vastanneet nuoret kertoivat toteuttaneensa useita kursseilla oppimiaan asioita omassa arjessaan.
Hankkeen toiminnalla tavoitettiin henkilöitä, jotka olivat vaarassa jäädä pysyvästi koulutuksen, työelämän ja palvelujen ulkopuolelle. Näitä henkilöitä ei useinkaan tavoiteta muiden hankkeiden ja palvelujen piiriin. Kohderyhmään kuuluvien henkilöiden auttaminen takaisin palvelujärjestelmän piiriin, kohti osallisuutta, on suora investointi tulevaisuuteen. Hankkeen osallistujia kannustettiin eri tavoin ottamaan itse vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista. Hankkeessa toimintaa kehitettiin yhdessä nuorten kanssa. Nuorten mahdollisuus vaikuttaa ryhmätoiminnan sisältöihin ja toteutustapoihin, antoi nuorille lisää aktiivisuutta osallistua ja sitoutua tapaamisiin.
Hankkeessa opitut asiat koottiin yhteen. Marttajärjestön kaikkien piirien kotitalousneuvojien käyttöön kehitettiin toimintamalli heikoimmassa asemassa olevien nuorten osallisuuden lisäämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Se sisältää kurssiprosessin kuvauksen ja työotteen tärkeimmät perusteet, työohjeistuksen ja neuvontamateriaalit pienryhmätoiminnan osalta.