Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20044

Hankkeen nimi: HUOLTAMO

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 2048903-4

Jakeluosoite: Pertinkuja 1

Puhelinnumero: 015 7882111

Postinumero: 76100

Postitoimipaikka: Pieksämäki

WWW-osoite: http://www.pieksamaki.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Johanna Koponen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: johanna.koponen(at)pieksamaki.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 799 5608

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Pieksämäen seudun liikunta, 1457143-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Huoltamo-hankkeen tavoitteena on vähentää nuorten koulutuksen keskeyttämistä sekä nostaa tavoiteajassa koulutuksen läpäisseiden nuorten osuutta. Tätä kautta turvataan toisen asteen koulutuksen aloituspaikkojen säilyminen, alueellisen työvoiman sekä palvelujen saatavuus ja elinvoimaisuus Pieksämäellä. Olennaista on myös luoda taloudellisesti kestäviä työelämälähtöisiä yhteistyömalleja eri kouluasteiden sisällä ja niiden välillä, mikä mm. lisää niin pieksämäkeläisten kuin ulkopaikkakuntalaisten nuorten kiinnostusta opiskella Pieksämäellä ja sitä kautta kiinnittyä Pieksämäelle.
Hankkeen aikana kehitetään toisen asteen koulutuksen työelämälähtöisyyttä luomalla mahdollisuuksia opiskella osa tutkinnosta käytännön työpaikoilla siten että teoriapainotteinen opiskelu vähenee. Koulutusta pilotoidaan siten, että kaksi (2) toisen asteen linjojen opetussuunnitelmaa rakennetaan ja muokataan siten, että opinnoista osa suoritetaan työelämälähtöisesti Hiekanpään alueella tai kaupungin eri yrityksissä samaan tapaan kuin joustavassa perusopetuksessa. Toiminta parantaa erilaisten oppijoiden mahdollisuuksia saada tutkinnot loppuun. Parannetaan koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä luomalla yhteinen kurssi- ja opintotarjotin yksilöllisten opinpolkujen sekä osasuoritusten mahdollistamiseksi, joka palvelee niin opiskelijoita kuin työttömiä nuoria. Luodaan yksilöllisiä opinpolkuja tarjoamalla nuorelle mahdollisuus valita yksittäisiä kursseja ja opintokokonaisuuksia kaikkien eri koulutusyksiköiden opintotarjonnasta ja/tai suorittamalla osa opinnoista työpaikoilla työelämälähtöisesti. Mallinnetaan työvaltainen oppimispolku jossa hyödynnetään aiemmin karttunutta osaamista sekä ammatillisen osaamisen tunnistamista sekä tunnustetaan se osaksi tutkinnon suorittamista. Tuetaan elinikäistä oppimista järjestämällä kurssimuotoista koulutusta, jonka tarjoajana voi olla niin korkeakoulu kuin 2.asteen oppilaitoskin.
Hankkeessa keskitetään ja kehitetään nuorten ohjauspalveluita yhtenäistämällä elämänkaarikylän eri oppilaitosten oppilashuolto ja tarjoamalla matalankynnyksen palveluja niin peruskoululaisille nivelvaihetyössä kuin toisen asteen opiskelijoille ja ammattikorkeakouluopiskelijoillekin. Kartoitetaan jo olemassa olevat eri oppilaitosten matalankynnyksen palvelut, poistetaan mahdolliset päällekkäisyydet ja mallinnetaan ne kaikkia elämänkaarikylän opiskelijoita varten. Hankkeessa kehitetään ennaltaehkäisevää perhetyötä, joka on tulevaisuudessa osa oppilas- ja opiskelijahuoltojärjestelmää. Annetaan perheille arjen tukea perhetyön keinoin ja mallinnetaan toiminta pieksämäkeläisten nuorten parhaaksi. Perhetyö toteutetaan julkisen toimijoiden ja alan yritysten yhteistyönä siten, että hyödynnetään myös ammattikorkeakouluopetuksen oppilasresursseja toiminnan toteutuksessa.
Hankkeen aikana kehitetään koulutukseen avoimen oppimisen tukipiste nuorille, jossa nuori voi saada kokonaisvaltaista tukea opiskeluun ja elämänhallintaan sekä tarvittaessa palveluohjausta muihin tukipalveluihin. Toiminta perustuu jaettuun asiantuntijuuteen ja tukipiste toimii päivystysperiaatteella niin että aina on aikuinen joka ottaa kopin nuoresta koulupäivän aikana.
Hiekanpään elämänkaarikylän yhteistyökumppanit ovat sitoutuneet yhteiseen kehittämiseen allekirjoittamalla strategisen kumppanuussopimuksen huhtikuussa 2014. Yhteistyökumppaneita ovat Pieksämäen kaupunki, Bovallius-säätiö, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon koulutus, Itä-Suomen yliopiston yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate, Kirkkopalvelut ry ja Vaalijalan kuntayhtymä.
Hanketta on valmisteltu kaikkien kumppanuussopimuksen allekirjoittaneiden tahojen kanssa.


OppiPajan tavoitteena on kehittää työvaltaisia, oppilaitosten perustoimintaa tukevia yksilöllisiä koulutuspolkuja niin oppilaitoksissa kuin työpajalla sekä mallintaa nuorten työpajatoiminta ja sen palvelut osaksi Pieksämäellä kehitteillä olevaa Hiekanpään elämänkaarikeskusta.
Oppipajan konkreettinen toiminta jakautuu kahteen osa-alueeseen. Ensimmäisen osa-alueen keskiössä on avoimen oppimisen tukipisteen kehittäminen yhteistyöoppilaitokseen. Malli sisältää kokonaisvaltaisen opiskelun tuen ja palveluohjauksellisen työotteen sekä työvaltaisen opiskelu- ja uravalmennustoiminnan jatkokehittämisen ja hyvien käytänteiden viemisen työelämään, opiskelijoiden työssäoppimisyrityksiin. Mallia kehitetään työpajapedagogisesta viitekehyksestä, avainkäsitteinä ja päämäärinä opintojen läpäisyn tehostaminen, opintojen reaaliaikaisuus sekä elämänhallinnan tuki. Toiminnan toisen osa-alueen taustalla on ajatus elinikäisestä oppimisesta. Hankkeessa kehitetään paikallista työpajatoimintaa opinnollistamisella eli jo kertyneen osaamisen selvittämisellä, uuden osaamisen tunnistamisella & sen dokumentoimisella sekä näkyväksi tehdyn osaamisen hyödyntämisellä nuoren jatkopolkuja rakennettaessa. Nuorten työpajan oppimisympäristöt pilotoidaan Esedun kanssa ja tulevaisuudessa mallinnetaan työvaltaisten opintojen malli koko Hiekanpään elämänkaari kylän alueelle.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä on Pieksämäen Hiekanpään alueeen toisen asteen- ja ammattikorkeakoulu opetuksen opiskelijat, henkilöstö, Hiekanpään elämänkaarikylän muut toimijat ja nivelvaihetyön tukemisen osalta Hiekanpään yläkoulun oppilaat ja henkilöstö. Erityistä huomoita kiinnitetään nuorisotakuun piirissä oleviin 16 -29 vuotiaisiin nuoriin, työttömiin nuoriin jotka ovat ilman tutkintoa, työvaltaisiin oppijoihin, keskeyttämisen vaarassa oleviin opiskelijoihin sekä erityistä tukea tarvitseviin opiskelijoihin. Nuoret pääsääntöisesti 16 -29 vuotta ja hankkeen eri toimijatahot henkilöstöineeen perusopetuksen ja toisen asteen opiskelun nivelvaihe työssä.Perhetyön toteutuksessa kohderyhmänä on kaikki erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat ja heidän perheensä sekä työttömät nuoret perheineen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä on Pieksämäen kaupungin elinkeinoelämä, 3.sektorin toimijat sekä osallisuuden kannalta kaikki kuntalaiset. Työ ja elinkeinotoimiston henkilöstö sekä paikalliset yritykset. Lisäksi uusien, monistettavien palvelumallien kautta kohderyhmänä ovat kaikki vastaavien palveluiden järjestäjät ympäri Suomen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 334 872

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 329 686

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 433 688

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 427 553

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Pieksämäen

Kunnat: Pieksämäki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 19

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 17

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 270

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke koskee kaikkia toimijatahoja sekä heidän asiakkaitaan ja hankkeen toiminnassa pyritään edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Hankkeen hakijataho on analysoinut toimintaympäristöä itse ts. ulkopuolista arviointia ei ole käytetty. Hankkeen oiminnassa pyritään edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja huomoidaan sukupuolen vaikutus mm. koulutusalavalintaan. Toimintaympäristön osittainen sukupuolittuneisuus näkyy äytännössä esimerkiksi siinä, että nuoret miehet muodostavat enemmistön sekä opintojen keskeyttämisvaarassa olevista että yksilöllisiä opinto- ja työllistymispolkuja tarvitsevista opiskelijoista, joille tarjottavat tukimuodot on rakennettava tämän ukaisesti. Vastaavasti nuorten naisten kohdalla huomioidaan hankkeessa se seikka, että heillä on enemmän haasteita sopivan koulutusalan valinnassa, jolloin erityistä huomiota kiinnitetään urasuunnitteluun ja realististen koulutuspolkujen rakentamiseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, sillä kaikilla on yhtäläiset edellytykset saada palvelua ja ottaa osaa hankkeen eri toimintoihin. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että naisten kohdalla keskeinen asema on urasuunnittelulla ja sopivan koulutusalan löytymisellä, miesten puolestaan tarvitessa joustavia, tekemällä oppimiseen perustuvia koulutuspolkuja.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa kehitetään lähtökohtaisesti niin koulutus-, tuki- kuin ohjauspalveluita, jotka edistävät sukupuolten tasa-arvoa. Kaikkia toimintaan osallistuvia kohdellaan ja tuetaan samanarvoisesti sukupuoleen katsomatta, ja toiminnalla pyritään myös kannustamaan sekä rohkaisemaan nuoria rikkomaan perinteisiä sukupuolirooleja mm. koulutusalavalinnan suhteen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Kaikessa toiminnassa korostuu ekologisuus ja kierrätysajattelu.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Kaikessa toiminnassa korostuu ekologisuus ja kierrätysajattelu.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
Kaikessa toiminnassa korostuu ekologisuus ja kierrätysajattelu.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
Kaikessa toiminnassa korostuu ekologisuus ja kierrätysajattelu.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 5
Kaikessa toiminnassa korostuu ekologisuus ja kierrätysajattelu.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Pääpaino tekemisessä on paikallisuudessa ja paikallisten toimijoiden osaamisen & tarjonnan hyödyntämisessä ja kehittämisessä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Pääpaino tekemisessä on paikallisuudessa ja paikallisten toimijoiden osaamisen & tarjonnan hyödyntämisessä ja kehittämisessä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Pääpaino tekemisessä on paikallisuudessa ja paikallisten toimijoiden osaamisen & tarjonnan hyödyntämisessä ja kehittämisessä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Pääpaino tekemisessä on paikallisuudessa ja paikallisten toimijoiden osaamisen & tarjonnan hyödyntämisessä ja kehittämisessä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Pääpaino tekemisessä on paikallisuudessa ja paikallisten toimijoiden osaamisen & tarjonnan hyödyntämisessä ja kehittämisessä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeessa nuoret huomioidaan kokonaisvaltaisesti, ja osana tätä myös hyvinvointi ja sen edistäminen ymmärretään monitahoisesti, sen ollessa mm. yhdistelmä työ ja opiskelukykyä, henkistä ja fyysistä terveyttä,valmiuksia oppia uutta sekä olla aloitteellinen omaa elämää koskevissa asioissa. Ajatuksena on, että koulutuksen hankkimisen kaltaisessa murrosvaiheessa kerrytetty henkinen pääoma edesauttaa siirtymässä työelämään, muodostaen perustan tulevaisuuden työhyvinvoinnille.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeen keskeisiä arvoja on tasaarvo. Tällä viitataan sukupuolten välisen tasaarvon ohella kaikille nuorille yhtäläiseen oikeuteen yrittää ja onnistua, opiskella ja päästä kiinni työelämään.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Tasa-arvon ohella hankkeessa pyritään edistämään erilaisuuden hyväksymistä & vähentämään eriarvoistumiskehitystä, etenkin koulutuksellisesta näkökulmasta. Hankkeessa kehitettävät palvelut ovat avoimia kaikille, mutta erityishuomio on erityistä tukea tarvitsevissa oppijoissa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeen vaikutus kulttuuriympäristöön on neutraali, hankkeen fokuksen ollessa ei aineellisten palvelujen kehittämisessä.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeen vaikutus ympäristöosaamiseen on suhteellisen pieni, tosin hankkeen aikana toteutettavalla nuorten kansalaisuuskasvatuksella/-valistuksella pyritään lisäämään nuorten valmiuksia kertakäyttömentaliteettia ekologisesti kestävämpään, ympäristön huomioivaan ajatteluun ja toimintatapoihin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hiekkiksen yhteisen opiskeluhuollon ja nuorten / opiskelijoiden matalan kynnyksen palveluiden kehittämisen kautta tuotiin esille, että Hiekkiksestä löytyi 43 olemassa olevaa nuorten palvelua. Palvelut avattiin ja tuotiin näkyväksi, jolloin eri alojen edustajat olivat tietoisia siitä palvelukentästä, joka alueelta löytyy. Yhteisöllisen opiskeluhuollon asioita edistettiin ja edistetään Hiekkiksen hyvinvointiryhmän johdolla, joka koostuu sekä eri oppilaitosten edustajista, että muista asiantuntijatahoista. Hyvinvointiryhmää johtaa, puheenjohtaja, kuraattori Auri Salonranta ja ryhmälle on määritelty toiminnan tavoitteet.

Ennaltaehkäisevän perhetyön pilotointi käynnistyi asiakkuuksien osalta marraskuussa 2015. Palvelu tarjosi ennaltaehkäisevää perhetyötä yläkoululaisille ja 16-29-vuotiaille Pieksämäellä opiskeleville nuorille ja heidän perheilleen. Palvelusta sai apua mm. oman toiminnan ohjaukseen, työ- ja kotiasioihin, tulevaisuuden suunnitelmiin, rahankäyttöön, aikataulujen noudattamiseen ja niiden merkitykseen ja vanhemmat ovat saaneet lisää voimavaroja. Asiakkaiden ohjaus tapahtui opiskeluhuollon kautta ja asiakkuuksia oli yhteensä kahdeksan. DIAK:n harjoittelija oli palvelussa mukana kaksi kuukautta keväällä 2016. Lisäksi ennaltaehkäisevästä perhetyöstä valmistui DIAK:n opiskelijoiden toimesta opinnäytetyö.

Pop Up Duunipäivä toteutettiin yhteistyössä Pieksämäen lukion ja Pieksämäen Nuorkauppakamari ry:n kanssa 9.5.2016. Pop Up Duunipäivässä Pieksämäen lukion II-vuosikurssin opiskelijat pääsivät tutustumaan itseään kiinnostavaan työpaikkaan ja 17 lukiolaista tarttuikin haasteeseen. Nuoret antoivat erinomaista palautetta, koska Pop Up Duunipäivässä he olivat saaneet hyviä näkökulmia tulevaisuuden ura- ja opintojen valintaansa. Projektin tarkoituksena olikin antaa uusia työelämäkontakteja Pieksämäen lukiolle, ja opiskelijoille näkökulmia muun muassa siihen, että millaista osaamista tulevaisuuden työelämä kaipaa.

Päivä Johtajana -tempaus toteutettiin 4.11.2016, jossa yhteistyökumppaneina oli Pieksämäen Nuorkauppakamari ry. ja Etelä-Savon Kauppakamari. Tempaukseen osallistui 8 opiskelijaa II asteelta ja 6 työelämän edustajaa. Nuoret pääsivät tutustumaan johtajien arkeen ja työpäivän sisältöön, ja päämääränä oli, että toimiala tukisi myös opiskelijan omia opintoja. Tämä kokeilu tuotti yhdelle nuorelle jo kesätyöpaikan. Yritysten palaute oli positiivista ja useimmat heistä haluavat olla tulevaisuudessakin mukana tämän kaltaisissa kokeiluissa.

I työelämälähtöinen lähihoitajien opiskelulinja toteutettiin keväällä 2016. Kokeilussa oli mukana 22 ensimmäisen vuoden lähihoitaja-opiskelijaa Seurakuntaopistolta, ja opiskelijat jalkautuivat Pieksämäen ja Hiekkiksen lähialueen vanhuspalveluiden organisaatioihin ja yrityksiin. Vanhuspalvelut oli luonteva jatko nuorille opiskelijoille, koska he olivat olleet syksyllä 2015 harjoittelussa esimerkiksi päiväkodeissa ja syksyllä 2016 heillä alkoi TOP-jakso. Lisäksi opiskelijoiden ensimmäisen vuoden opintoihin ei kuulunut työssäoppimisjaksoa, niin opetushenkilöstö pohti että tämän tyyppinen opiskelu toisi hyvän lisän teoriaopintoihin.

II työelämälähtöinen linja Hackathon toteutettiin vielä hankkeen loppumatreillä marraskuussa 2016 yhteistyössä Hiekkiksen yrittäjyyskasvatushankkeen sekä Esedun, Seurakuntaopiston ja Bovalliuksen kanssa. Työelämälähtöisyys sai tässä taas uudenlaista tarttumapintaa ja oppilaitosten välinen yhteistyö. Mukaan saatiin 8 yritystä/organisaatiota ja 8 opiskelijatiimiä, joissa oli yhteensä noin 30 opiskelijaa. Tiimit saivat ratkaistavakseen erilaisia haastetehtäviä. Kilpailussa oli arviointiraati ja Hackathonin päätöstilaisuudessa palkittiin kolme parasta ideaa. Kokeilu oli erittäin hieno osoitus toimivasta ja avoimesta yhteistyöstä, sekä nuorten rohkeudesta tarttua innostuneesti uusiin oppimisen tapoihin.

OppiPajan toimintaan osallistui kahden toimintavuoden aikana 97 nuorta, joista naisia 15. Toimintaan osallistuneista opiskelijoista lähes kolmasosa, 26 nuorta, valmistui hankkeen tukemana. Suuri osa opintoja jatkavista on saanut opinnot ajan tasalle, ja hankkeen loppuvaiheessa tukipisteen asiakkaiden rästiopinnot olivat minimaalisia. Saavutettuja tuloksia ovat olleet myös laadulliset tekijät, kuten opiskelijoiden paremmat valmiudet suoriutua opinnoistaan, ja usealta on aikaisemmin puuttunut usko itseensä, jonka puuttuminen todistetusti lykkää tutkinnon valmistumista.

OppiPajan osallistujista 18 nuorta on suorittanut eripituisia työelämä- ja muita jaksoja työpajalla eli työttömien nuorten ohella osa opiskelijoista on hakenut tukea ja vahvistusta opintoihinsa yksilöllisiltä pajajaksoilta.

OppiPajan kautta osa työpajan oppimisympäristöistä on avattu, ja tunnistamisraportti on hyväksytty yhteistyöoppilaitoksessa. Prosessin myötä valmentautujat voivat suorittaa työpajalla kokonaan tai soveltuvin osin 17 avattujen koulutusalojen perustutkintojen osaa. Osaamistodistuksia on OppiPajassa laadittu yhteensä 15 kappaletta - näistä 11 opiskelijoille hyväksi lukuja varten ja 4 työttömille nuorille mm. työnhaun tueksi.

Pidempikestoisten vaikutusten osalta Avoimen oppimisen tukipiste on perustettu suunnitellusti Etelä-Savon ammattiopistoon ja tukipiste on vakiinnuttanut asemansa erityisopetuksen tukimuotona. Tukipisteellä on ollut ja on jatkossakin oma roolinsa koulutuksen läpäisyn tukemisessa, ja tämä puolestaan vaikuttaa välillisesti siihen, että paikkakunnalla on tulevaisuudessakin koulutettua työvoimaa, osan nuorista jäädessä valmistumisensa jälkeen paikkakunnalle.

Osaamisen tunnistamistyö jatkuu OppiPajan toteuttajaorganisaatiossa hankkeen päätyttyä ja toimintaa kehitetään edelleen. Osaamisen dokumentoinnilla on positiivinen vaikutus työpajatoimintaan, lisäten valmennuksen laatua. Luotettavasti dokumentoitu osaaminen tekee jatkossa mahdolliseksi joustavammat ja monipuolisemmat opintopolut, ehkäisee päällekkäisen työn tekemistä, lyhentää opintoaikoja sekä toteuttaa käytännössä ajatusta oppimisen samanarvoisuudesta, joka ei ole sidoksissa paikkaan, jossa osaaminen on muodollisesti hankittu.