Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20045

Hankkeen nimi: Yksilöllistä ohjausta ja tukea nuorille matalan kynnyksen asiointipisteestä - Nuorten ohjaamo

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 28.2.2019

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Rovaniemen kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 1978283-1

Jakeluosoite: Hallituskatu 7

Puhelinnumero: 016-3221

Postinumero: 96100

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.rovaniemi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: MÄENSIVU SANNA KAARINA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kaupungin vt. kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sanna.maensivu(at)rovaniemi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358405212373

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Nuorten Ystävät ry, 0195035-8
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, 0973110-9

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

”Yksilöllistä ohjausta ja tukea nuorille matalan kynnyksen asiointipisteestä - Nuorten ohjaamo” – hanke toteuttaa eduskunnan hyväksymän (EV 203/2014 vp – HE 117/2014 vp) lain mukaista nuorisotakuuta (Laki kuntien velvoitteiden ja ohjauksen vähentämistä ja monialaisten toimintamallien tukemista koskevista kokeiluista). Kaksivuotisen kuntakokeilun aikana rakennetaan matalan kynnyksen nuorten ohjaamo -toimintamalli 11 kunnan tai kuntayhtymän alueelle, joista Rovaniemi on yksi toteuttaja. Hankkeen kolmantena ja neljäntenä vuotena keskitytään toimintamallin vakiinnuttamiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen maakunnan alueelle.

Kokeilukuntien, työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä valtiovarainministeriön kesken on kokeilusopimuksessa sovittu nuorisotakuun toteuttamisesta. Rovaniemen kaupunki, Lapin TE-toimisto ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ovat paikallisesti neuvotelleen ja sopineet nuorten ohjaamo -toimintamallin toteuttamisesta kuntakokeilun puitteissa.

Nuorisotakuun piiriin kuuluvia alle 25-vuotiaita työttömiä oli vuoden 2013 kesäkuussa maassamme 44 945 ja vuotta myöhemmin 50 248. Vastaavana ajankohtana Rovaniemellä oli 937 ja 920 työtöntä nuorta. Nuorten työttömyys lisääntyy edelleen koko maassa ja vähentyy hieman Lapissa sekä Rovaniemen alueella.

Nuorten ohjaamo on matalan kynnyksen paikka, joka on avoin kaikille nuorille. Ohjaamosta löytyy tietoa, neuvontaa ja ohjausta sekä tarpeen mukaan välitön kontakti ihmiseen, joka tukee ja vastaa siitä, että nuorelle syntyy tuttu ja turvallinen asiakkuussuhde yhteen hänen palveluistaan vastaavaan henkilöön (asiakasvastaava). Nuorille tutulla sekä tunnetulla asiointipisteellä varmistetaan se, että nuori kokee saavansa tarvitsemansa tuen yhdestä paikasta riippumatta siitä, montako viranomaista hänen tarvitsemiaan palveluita, tukea ja etuuksia hallinnoi. Nuorelle nimetty asiakasvastaava selvittää, mitä viranomaisia tai palvelujen tuottajia tarvitaan nuoren tilanteessa toimimaan hänen tuekseen. Asiakasvastaava koordinoi viranomais- ja palvelutoiminnan nuoren kannalta mielekkääksi palvelukokonaisuudeksi.

Tavoitteet:
”Yksilöllistä ohjausta ja tukea nuorille matalan kynnyksen asiointipisteestä” (tässä lyhennys ohjaamo)-hanke kokoaa olemassa olevasta palvelujärjestelmästä erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa ja koulutus sekä työmarkkinoiden ulkopuolella olevien nuorten olemassa olevat ja kehitettävät palvelut yhteen. Ohjaamon tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun kautta nuori löytää itselleen tarpeen mukaisen palvelun. Hankkeen päätavoite on, että rovaniemeläisten nuorten kiinnittyminen yhteiskuntaan on vahvaa. Nuori löytää helposti itselleen sopivan tavan sosiaaliseen vahvistumiseensa, toimintakykynsä ja osaamisensa parantamiseen sekä työllistymisensä edistämiseen. Kaksivuotisen kuntakokeilun tavoite on, että nuorisotakuun avainindikaattorit ovat Rovaniemellä valtakunnan keskitasoa. Toimintamallin vakiinnuttamisen jälkeen, kolmannen vuoden lopussa koulutus- ja työmarkkinoiden ulkopuolella yli 3 kuukautta olevien nuorten määrä on huomattavasti alempi kuin lähtötilanteessa (nuorisotakuuta koskevan kokeilun indikaattorit).

Toimenpiteet: Kuntakokeilun aikana rakennetaan matalan kynnyksen ohjaamon toimintamalli monialaiselle nuorten ohjaus- ja palveluverkostolle. Toimintamalliin sisältyy kasvokkaisen palvelun tila, kehittyvät sähköiset palvelut ja nuorten pariin jalkautuvat palvelut, jotka toimivat myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kuntakokeilusta tehdyn paikallisen sopimuksen mukaan nuoren tarpeeseen vastataan ohjaamon kautta kahden viikon kuluessa. Ohjaamo-tilasta nuori löytää kokeilulain mukaisen asiakasvastaavan, joka selvittää keitä kulloisessakin tapauksessa tarvitaan palveluverkostosta toimimaan yhteistyössä nuoren tueksi. Ohjaamo vastaa monialaisessa yhteistyössä tarvittavan asiakkaan yhteisen palvelusuunnitelman toteuttamisesta kokeilulain mukaisesti.

Kuntakokeiluvuosien aikana ohjaamon toimintamallin markkinointi on tärkeää, jotta alueen kaikki palvelun tuottajat ja nuoret osaavat hyödyntää ohjaamon kautta kanavoituvia ratkaisukeinoja. Toimintamallin rakentaminen sisältää kehittämistyön, jota tarvitaan jotta sote-uudistuksen mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kunnan, työhallinnon ja koulutusorganisaatioiden palvelut saadaan integroitua. Nuoren näkökulmasta palvelujen tulee olla joustavia ja vaikuttavia, jotta nuori ei koe joutuvansa erilaisten toimenpiteiden kierteeseen. Palveluja tuottavien organisaatioiden näkökulmasta ohjaamo rakentaa organisaatioriippumatonta palvelukokonaisuutta, joka vaatii ohjaamo-toiminnassa mukana olevissa organisaatioissa sisäistä kehittämistä. Ohjaamo kanavoi koko palveluverkoston kehittämistarpeet tarvittaville päätöksentekoareenoille.

Hankkeen aikana rakennetaan ja kehitetään nuorille tarkoitettuja eri palvelutarpeen vaiheessa olevia matalankynnyksen palveluja ja palvelukokonaisuuksia, jotka liitetään jo olemassa oleviin palvelujärjestelmän tuottamiin palvelukokonaisuuksiin.

Tulokset:
Ohjaamon toimintamallin avulla palveluiden järjestämisessä ja niiden sisällöissä voidaan resursseja kohdistaa enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan ja vähentää korjaavien palvelujen tarvetta. Yksilöllisellä tuella ja ohjauksella nuoren kokemuksellinen hyvinvointi vahvistuu ja palvelujärjestelmän vaikuttavuus sekä taloudellisuus paranee. Hankkeella ehkäistään erityisesti nuorten myöhempää huono-osaisuutta tai syrjäytymisen riskiä. Hanke jaetaan osaprosesseihin, joiden tulokset ovat seuraavat: 1) Nuorten palveluntarvetta selvittävät palvelut ja palveluohjaus ovat kehittyneet nuorten tilannetta tukevaksi kokonaisuudeksi. 2) Nuorten toimintakykyä vahvistavat palvelut, 3) Nuorten osaamista vahvistavat palvelut ja 4) Nuorten työllistymistä tukeva toiminta on kehittynyt nuoren tilannetta tukevaksi kokonaisuudeksi. Kuntakokeilun lopputulos on, että nuorten hyvinvointia tukeva palveluprosessi palveluineen on rakentunut nuorten tilannetta tukevaksi kokonaisuudeksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmän on todettu olevan epäyhtenäinen joukko nuoria (Novus-esiselvityshanke), joiden elämänvaiheet ja -tilanteet ja siten palvelutarpeet eroavat monella tapaa toisistaan. Ikähaitariin peruskoulun juuri päättäneistä 29-vuotiaisiin mahtuu jo itsessään monta elämän kehityskautta, joissa kaikissa on omat toimenpiteiden sisältöön vaikuttavat erityispiirteensä. Lisäksi kohderyhmään mahtuu muun muassa perheenäitejä ja yksihuoltajia, parisuhteessa avio- tai avopuolison kanssa asuvia, vanhempien kanssa tai yksin asuvia perheettömiä nuoria, kehitysvammaisia, vaikeavammaisia, päihde- tai mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria sekä maahanmuuttajataustaisia henkilöitä.

Tämän ohella kohderyhmän osalta erityisesti huomioitavaa on, että Rovaniemellä alle 29-vuotiaiden nuorten työttömien työnhakijoiden, sairauspäivärahalla tai kuntoutustuella olevien henkilöiden lukumäärät ovat asukaslukuun suhteutettuna valtakunnallista keskiarvoa korkeammat. Kokonaisuudessaan heitä oli ajanjaksolla kesäkuusta 2013 kesäkuuhun 2014 kuukausittain keskimäärin miltei 1 460 henkeä. Korkeimmillaan lukumäärä oli heinäkuussa 2013, jolloin koulutus- ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevia nuoria oli Rovaniemellä peräti 1 709 ja alimmillaan lokakuussa 2013, jolloin lukumäärä oli 1259 henkeä. Kesäkuussa 2014 alle 29-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden, sairauspäivärahaa tai kuntoutustukea saavien nuorten lukumäärä oli yhteensä 1 660 henkeä.

Kesäkuusta 2013 kesäkuuhun 2014 olevalla ajanjaksolla 17–29-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden lukumäärä oli Rovaniemellä keskimäärin kuukausittain 1 270 henkeä. Korkeimmillaan lukumäärä oli kesäkuussa 2013, jolloin se oli 1 537 henkeä ja alimmillaan syyskuussa 2013, jolloin tilastojen mukaan työttömiä työnhakijoita oli 1 042. Kesäkuussa 2014 17–29-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli paikkakunnalla 1 508 henkeä.

Sairauspäivärahalla olevia 16–29-vuotiaita nuoria oli tarkastelujaksolla kuukausittain keskimäärin 112 henkeä. Korkeimmillaan lukumäärä oli helmikuussa 2014, yhteensä 133 henkeä ja alimmillaan marraskuussa 2013 tasan 100 henkeä. Kesäkuussa 2014 16–29-vuotiaita sairauspäivärahalla olevia 16–29-vuotiaita oli paikkakunnalla 117 henkeä.

Kuntoutustuella olevia 16–29-vuotiaita nuoria oli puolestaan samalla ajanjaksolla kuukausittain keskimäärin 75 henkeä. Korkeimmillaan ikäryhmään kuuluvien lukumäärä oli toukokuussa 2014, jolloin kuntoutustukea sai 98 rovaniemeläistä nuorta. Alimmillaan kuntoutustukea saavien 16–29-vuotiaiden lukumäärä oli kesäkuussa 2014 yhteensä 35 henkeä.



Ohjaamon asiakkaat/varsinaiset kohderyhmät

Nuorilla on moninaisia ja vaihtuvia palvelutarpeita. Nuori ei välttämättä tiedä, kenen puoleen hajanaisessa palvelujärjestelmässä hänen tulisi kääntyä eikä nuorella aina rohkeuskaan riitä ottamaan yhteyttä palvelujen tarjoajiin.

Nuorten ohjaamo tulee olemaan matalan kynnyksen paikka, joka on avoin kaikille nuorille. Ohjaamosta löytyy tietoa, neuvontaa ja ohjausta sekä tarpeen mukaan välitön kontakti ihmiseen, joka tukee ja vastaa siitä, että nuorelle syntyy tuttu ja turvallinen asiakkuussuhde yhteen hänen palveluistaan vastaavaan henkilöön (asiakasvastaava). Nuorille tutulla sekä tunnetulla asiointipisteellä varmistetaan se, että nuori kokee saavansa tarvitsemansa tuen yhdestä paikasta riippumatta siitä, montako viranomaista hänen tarvitsemiaan palveluita, tukea ja etuuksia hallinnoi. Nuorelle nimetty asiakasvastaava selvittää, mitä viranomaisia tai palvelujen tuottajia tarvitaan nuoren tilanteessa toimimaan hänen tuekseen. Asiakasvastaava koordinoi viranomais- ja palvelutoiminnan nuoren kannalta mielekkääksi palvelukokonaisuudeksi.

Ohjaamo-tilaa suunnitellaan Pienteollisuustalolle, Piekkarille katutasoon (150 neliömetriä). Näin se on lähellä nykyisiä nuorisotiloja (Monde) sekä opiskeluterveydenhuollon että mielenterveyden (Nuppi) palveluja.


Koska Ohjaamo -toimintamallin keskiössä ovat jo olemassa olevat palvelut, hankkeen kohderyhmänä ovat nuorten lisäksi myös näiden palveluiden tuottajat/verkostotoimijat.

Ohjaamoon on arvioitu tulevan vuoden aikana noin 400 sellaista nuorta, jotka tarvitsevat monialaista ja – monimenetelmällistä ohjausta. Heistä arviolta noin 100 tarvitsee pidempiaikaista toimintakyvyn tai osaamisen vahvistamista tai työllistymisen edistämistä esimerkiksi työn tekemisen opinnollistamista tai opinnollistettuja työpajoja.

Elinikäisen/jatkuvan oppimisen verkoston (ELO) tekemän selvityksen perusteella aikuiskoulutuksen asiakkaat toivovat saavansa kaikki neuvontapalvelut yhdestä paikasta. Selvityksen perusteella paras TNO-palvelun (tieto-, neuvonta- ja ohjaus) muoto on kasvokkain tapahtuvaa neuvontaa ja ohjausta.

Ohjaamon asiakastila asiakasvastaavineen ottaa vastaan myös niitä nuoria, jotka selviävät itsenäisesti eteenpäin pienen neuvonnan tai tuen antamisella. Ohjaamossa on asiakaspäätteitä (3 kpl) joiden kautta nuori pääsee verkkopalveluihin itsenäisesti tai yhdessä ohjaamossa työskentelevän asiakasvastaavan kanssa.

Ohjaamo yrittää tavoittaa mahdollisimman paljon rovaniemeläisiä nuoria. Vuosien 2013–2014 aikana Rovaniemellä oli vuoden aikana keskimäärin 1 390 alle 25-vuotiasta nuorta, jotka olivat joko työttömänä, Kelan kuntoutustuella tai sairauspäivärahalla. Toiminnassa varaudutaan koulutus- ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneiden kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevien nuorten auttamiseen.


Ohjaamo fyysisenä tilana:
Ohjaamo-tilaa suunnitellaan Pienteollisuustalolle, Piekkarille katutasoon (150 neliömetriä). Näin se on lähellä nykyisiä nuorisotiloja (Monde) sekä opiskeluterveydenhuollon että mielenterveyden (Nuppi) palveluja, jotka sijaitsevat samassa kiinteistössä.

Tiloista projektihenkilöstölle on varattu 30 neliötä. Näissä tiloissa työskentelee projektipäällikkö, projektiassistentti ja projektisuunnittelija (flat rate).

120 neliötä on varattu asiakaspalvelutilaksi, johon sijoitetaan asiakaspäätteet ja erotetaan työpiste kolmelle asiakasvastaavalle (vuokrakulut, muut kustannukset).

Ohjaamon asiakaspalvelutilaan mahtuu noin 10 asiakasta kerralla. Ohjaamon asiakaspalveluhenkilöstön/asiakasvastaavien resursointi pidetään nuorten tarpeen mukaisena. Ohjaamossa olevan henkilökunnan määrä voi siten vaihdella sekä kokoonpanoltaan että määrältään. Pysyvästi ohjaamossa on 6 projektityöntekijää, joista kolme asiakasvastaavaa. Muut nuorille nimettävät asiakasvastaavat tulevat nykyisestä palvelujärjestelmästä. He työskentelevät perusorganisaatioissaan sekä ohjaamon tiloissa.

Koulutuskuntayhtymä on osatoteuttaja ja heidän asiakasvastaavansa työskentelee pääasiassa ohjaamon tiloissa ja hankkii sekä koordinoi muun muassa työssä oppimisen paikkoja.
Ohjaamon pohjapiirroskuva (liite).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Nuorisotakuun piirissä oleville nuorille kohdennettavien palvelujen suuntaaminen siten, että nuorten osallisuus, yhteisöllisyys, luovuus, välittäminen, turvallisuus ja väylä työelämään tulevat osaksi arjen käytänteitä ja nuorten kokemusmaailmaa edellyttää muutoksia nuorten palveluiden rakenteissa. Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat verkostorakenteet, joiden avulla nuorille tarjotaan palveluja. Palveluverkoston koordinointi tapahtuu hankkeen kahden ensimmäisen vuoden aikana rakennettavan ohjaamon kautta, jolloin mukana olevissa organisaatioissa on tehtävä tarvittavia muutoksia palvelun vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Verkoston keskeisiä organisaatioita/instituutioita ovat TE-hallinto, kaupunkikonsernin palvelutuottajat ja koulutusorganisaatiot.

Valtakunnallisen nuorisotakuun kuntakokeilun aikana vuosina 2015–2016 ohjaamon toimintamallin rakentamisen aikana tehdään tarvittavat muutokset palveluverkoston rakenteissa. Ohjaamon toimintamalli tulee kytkeä valtakunnalliseen sote-järjestelmän uudistamiseen mahdollisimman joustavasti myös ennaltaehkäisevän toiminnan osalta.

Hankkeen toteutusvuonna 2017 ohjaamon toimintamalli muuttuu pysyväksi. Ohjaamo-toimintamallilla nuoren palveluprosessin koordinointia ja johtamista parannetaan, jolloin myös palveluverkoston resurssien käyttö tehostuu.

Ohjaamoon kertyy tietovaranto nuorten työllistymisen esteistä, joiden mahdollisimman varhaiseen poistamiseen hankkeessa suunnataan voimavaroja ja toimenpiteitä. Yhteistyössä rakennetaan nuorten työllisyydenhoidon palvelukokonaisuus jo olemassa oleviin palveluihin. Palveluverkoston toimijat sitoutuvat kehittämään nuoren koulutuksen ja työhön sijoittumisen palvelupolkuja ja asiakasprosesseja ohjaamon toimintamallin periaatteiden mukaisesti. Yhteistyöverkoston toimijat tuovat omat palvelunsa joustavammin nuorten käyttöön.

Ohjaamon toimintamallia kehitetään ennaltaehkäisevissä ja nuoren kasvua tukevissa palvelukokonaisuuksissa sekä kouluttautumista ja työllistymistä tukevissa palveluissa. Toimintamallin avulla vahvistetaan yhteistyötä koulutusorganisaation asiantuntijoiden kanssa muun muassa opinto-ohjauksen ja erityisopetuksen palveluilla ja järjestetään suunniteltuja, tavoitteellisia ja arvioitavia koulutuskokeiluja asiakkaille.

Hankkeen aikana arvioidaan, miten ohjaamo on tarkoituksenmukaisinta sijoittaa organisatorisesti.
Toimintamallin toteutukseen sisältyy arviointi siitä, tuotetaanko nuorille tarpeen mukaisia vaihtoehtoja koulutuksen ja työelämän kautta.

Ohjaamon toimijaverkosto takaa, että nuorisotakuun piiriin kuuluva nuori saa tarvitsemansa palvelun joustavasti palveluverkostossa olemassa olevia palveluja hyödyntäen. Tarve raskaille, korjaavaa työtä tekeville palveluille vähenee, kun palveluverkosto oppii toimimaan niin että nuori saa varhemmin tarvitsemaansa palvelua. Nuoren palvelutarpeeseen vastaavan palvelujärjestelmän joustavuus edellyttää uudenlaista tapaa toimia. Palvelu- ja asiakasohjaus eivät voi toimia ellei ”ylemmillä” tasoilla ja koko palvelujärjestelmän strategisella tasolla mahdollisteta joustavien toimintatapojen käyttö.

Kuntakokeiluhankkeen aikana löytyneet hyvät käytännöt otetaan käyttöön ja toteutetaan niiden vaatimat organisaatiomuutokset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 683 118

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 329 782

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 103 898

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 662 228

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen

Kunnat: Rovaniemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 238

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 1250

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Työhallinnon seurantatiedot.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toimenpiteet, jotka kohdistuvat erityisesti nuoriin miehiin/naisiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Työvoiman tarpeen ja tarjonnan kestävä kohtaaminen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 2
Nykyisen palvelujärjestelmän tehostuminen. Rovaniemellä kasvana kaupunkina on potentiaalia uudelle yritystoiminnalle.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 3
Välitön vaikutus: rovaniemeläisten nuorten kiinnittyminen yhteiskuntaan vahvistuu. Välillinen vaikutus: korjaavien palvelujen tarve vähenee.
Tasa-arvon edistäminen 4 0
Koulutus- ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevista suurempi osa on miehiä, joiden mahdollisuuksia työllistyä parannetaan. Nuorten pääseminen työelämään joustavoituu.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-