|
|
|
Hankekoodi: S20045
Hankkeen nimi: Yksilöllistä ohjausta ja tukea nuorille matalan kynnyksen asiointipisteestä - Nuorten ohjaamo
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 28.2.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Rovaniemen kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 1978283-1
Jakeluosoite: Hallituskatu 7
Puhelinnumero: 016-3221
Postinumero: 96100
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.rovaniemi.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: MÄENSIVU SANNA KAARINA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Työllisyysasioiden erityisasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sanna.maensivu(at)rovaniemi.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358405212373
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
”Yksilöllistä ohjausta ja tukea nuorille matalan kynnyksen asiointipisteestä - Nuorten ohjaamo” – hanke toteuttaa eduskunnan hyväksymän (EV 203/2014 vp – HE 117/2014 vp) lain mukaista nuorisotakuuta (Laki kuntien velvoitteiden ja ohjauksen vähentämistä ja monialaisten toimintamallien tukemista koskevista kokeiluista). Kaksivuotisen kuntakokeilun aikana rakennetaan matalan kynnyksen nuorten ohjaamo -toimintamalli 11 kunnan tai kuntayhtymän alueelle, joista Rovaniemi on yksi toteuttaja. Hankkeen kolmantena ja neljäntenä vuotena keskitytään toimintamallin vakiinnuttamiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen maakunnan alueelle.
Kokeilukuntien, työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä valtiovarainministeriön kesken on kokeilusopimuksessa sovittu nuorisotakuun toteuttamisesta. Rovaniemen kaupunki, Lapin TE-toimisto ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ovat paikallisesti neuvotelleen ja sopineet nuorten ohjaamo -toimintamallin toteuttamisesta kuntakokeilun puitteissa.
Nuorisotakuun piiriin kuuluvia alle 25-vuotiaita työttömiä oli vuoden 2013 kesäkuussa maassamme 44 945 ja vuotta myöhemmin 50 248. Vastaavana ajankohtana Rovaniemellä oli 937 ja 920 työtöntä nuorta. Nuorten työttömyys lisääntyy edelleen koko maassa ja vähentyy hieman Lapissa sekä Rovaniemen alueella.
Nuorten ohjaamo on matalan kynnyksen paikka, joka on avoin kaikille nuorille. Ohjaamosta löytyy tietoa, neuvontaa ja ohjausta sekä tarpeen mukaan välitön kontakti ihmiseen, joka tukee ja vastaa siitä, että nuorelle syntyy tuttu ja turvallinen asiakkuussuhde yhteen hänen palveluistaan vastaavaan henkilöön (asiakasvastaava). Nuorille tutulla sekä tunnetulla asiointipisteellä varmistetaan se, että nuori kokee saavansa tarvitsemansa tuen yhdestä paikasta riippumatta siitä, montako viranomaista hänen tarvitsemiaan palveluita, tukea ja etuuksia hallinnoi. Nuorelle nimetty asiakasvastaava selvittää, mitä viranomaisia tai palvelujen tuottajia tarvitaan nuoren tilanteessa toimimaan hänen tuekseen. Asiakasvastaava koordinoi viranomais- ja palvelutoiminnan nuoren kannalta mielekkääksi palvelukokonaisuudeksi.
Tavoitteet:
”Yksilöllistä ohjausta ja tukea nuorille matalan kynnyksen asiointipisteestä” (tässä lyhennys ohjaamo)-hanke kokoaa olemassa olevasta palvelujärjestelmästä erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa ja koulutus sekä työmarkkinoiden ulkopuolella olevien nuorten olemassa olevat ja kehitettävät palvelut yhteen. Ohjaamon tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun kautta nuori löytää itselleen tarpeen mukaisen palvelun. Hankkeen päätavoite on, että rovaniemeläisten nuorten kiinnittyminen yhteiskuntaan on vahvaa. Nuori löytää helposti itselleen sopivan tavan sosiaaliseen vahvistumiseensa, toimintakykynsä ja osaamisensa parantamiseen sekä työllistymisensä edistämiseen. Kaksivuotisen kuntakokeilun tavoite on, että nuorisotakuun avainindikaattorit ovat Rovaniemellä valtakunnan keskitasoa. Toimintamallin vakiinnuttamisen jälkeen, kolmannen vuoden lopussa koulutus- ja työmarkkinoiden ulkopuolella yli 3 kuukautta olevien nuorten määrä on huomattavasti alempi kuin lähtötilanteessa (nuorisotakuuta koskevan kokeilun indikaattorit).
Toimenpiteet: Kuntakokeilun aikana rakennetaan matalan kynnyksen ohjaamon toimintamalli monialaiselle nuorten ohjaus- ja palveluverkostolle. Toimintamalliin sisältyy kasvokkaisen palvelun tila, kehittyvät sähköiset palvelut ja nuorten pariin jalkautuvat palvelut, jotka toimivat myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kuntakokeilusta tehdyn paikallisen sopimuksen mukaan nuoren tarpeeseen vastataan ohjaamon kautta kahden viikon kuluessa. Ohjaamo-tilasta nuori löytää kokeilulain mukaisen asiakasvastaavan, joka selvittää keitä kulloisessakin tapauksessa tarvitaan palveluverkostosta toimimaan yhteistyössä nuoren tueksi. Ohjaamo vastaa monialaisessa yhteistyössä tarvittavan asiakkaan yhteisen palvelusuunnitelman toteuttamisesta kokeilulain mukaisesti.
Kuntakokeiluvuosien aikana ohjaamon toimintamallin markkinointi on tärkeää, jotta alueen kaikki palvelun tuottajat ja nuoret osaavat hyödyntää ohjaamon kautta kanavoituvia ratkaisukeinoja. Toimintamallin rakentaminen sisältää kehittämistyön, jota tarvitaan jotta sote-uudistuksen mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kunnan, työhallinnon ja koulutusorganisaatioiden palvelut saadaan integroitua. Nuoren näkökulmasta palvelujen tulee olla joustavia ja vaikuttavia, jotta nuori ei koe joutuvansa erilaisten toimenpiteiden kierteeseen. Palveluja tuottavien organisaatioiden näkökulmasta ohjaamo rakentaa organisaatioriippumatonta palvelukokonaisuutta, joka vaatii ohjaamo-toiminnassa mukana olevissa organisaatioissa sisäistä kehittämistä. Ohjaamo kanavoi koko palveluverkoston kehittämistarpeet tarvittaville päätöksentekoareenoille.
Hankkeen aikana rakennetaan ja kehitetään nuorille tarkoitettuja eri palvelutarpeen vaiheessa olevia matalankynnyksen palveluja ja palvelukokonaisuuksia, jotka liitetään jo olemassa oleviin palvelujärjestelmän tuottamiin palvelukokonaisuuksiin.
Tulokset:
Ohjaamon toimintamallin avulla palveluiden järjestämisessä ja niiden sisällöissä voidaan resursseja kohdistaa enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan ja vähentää korjaavien palvelujen tarvetta. Yksilöllisellä tuella ja ohjauksella nuoren kokemuksellinen hyvinvointi vahvistuu ja palvelujärjestelmän vaikuttavuus sekä taloudellisuus paranee. Hankkeella ehkäistään erityisesti nuorten myöhempää huono-osaisuutta tai syrjäytymisen riskiä. Hanke jaetaan osaprosesseihin, joiden tulokset ovat seuraavat: 1) Nuorten palveluntarvetta selvittävät palvelut ja palveluohjaus ovat kehittyneet nuorten tilannetta tukevaksi kokonaisuudeksi. 2) Nuorten toimintakykyä vahvistavat palvelut, 3) Nuorten osaamista vahvistavat palvelut ja 4) Nuorten työllistymistä tukeva toiminta on kehittynyt nuoren tilannetta tukevaksi kokonaisuudeksi. Kuntakokeilun lopputulos on, että nuorten hyvinvointia tukeva palveluprosessi palveluineen on rakentunut nuorten tilannetta tukevaksi kokonaisuudeksi.
Kohderyhmän on todettu olevan epäyhtenäinen joukko nuoria (Novus-esiselvityshanke), joiden elämänvaiheet ja -tilanteet ja siten palvelutarpeet eroavat monella tapaa toisistaan. Ikähaitariin peruskoulun juuri päättäneistä 29-vuotiaisiin mahtuu jo itsessään monta elämän kehityskautta, joissa kaikissa on omat toimenpiteiden sisältöön vaikuttavat erityispiirteensä. Lisäksi kohderyhmään mahtuu muun muassa perheenäitejä ja yksihuoltajia, parisuhteessa avio- tai avopuolison kanssa asuvia, vanhempien kanssa tai yksin asuvia perheettömiä nuoria, kehitysvammaisia, vaikeavammaisia, päihde- tai mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria sekä maahanmuuttajataustaisia henkilöitä.
Tämän ohella kohderyhmän osalta erityisesti huomioitavaa on, että Rovaniemellä alle 29-vuotiaiden nuorten työttömien työnhakijoiden, sairauspäivärahalla tai kuntoutustuella olevien henkilöiden lukumäärät ovat asukaslukuun suhteutettuna valtakunnallista keskiarvoa korkeammat. Kokonaisuudessaan heitä oli ajanjaksolla kesäkuusta 2013 kesäkuuhun 2014 kuukausittain keskimäärin miltei 1 460 henkeä. Korkeimmillaan lukumäärä oli heinäkuussa 2013, jolloin koulutus- ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevia nuoria oli Rovaniemellä peräti 1 709 ja alimmillaan lokakuussa 2013, jolloin lukumäärä oli 1259 henkeä. Kesäkuussa 2014 alle 29-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden, sairauspäivärahaa tai kuntoutustukea saavien nuorten lukumäärä oli yhteensä 1 660 henkeä.
Kesäkuusta 2013 kesäkuuhun 2014 olevalla ajanjaksolla 17–29-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden lukumäärä oli Rovaniemellä keskimäärin kuukausittain 1 270 henkeä. Korkeimmillaan lukumäärä oli kesäkuussa 2013, jolloin se oli 1 537 henkeä ja alimmillaan syyskuussa 2013, jolloin tilastojen mukaan työttömiä työnhakijoita oli 1 042. Kesäkuussa 2014 17–29-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli paikkakunnalla 1 508 henkeä.
Sairauspäivärahalla olevia 16–29-vuotiaita nuoria oli tarkastelujaksolla kuukausittain keskimäärin 112 henkeä. Korkeimmillaan lukumäärä oli helmikuussa 2014, yhteensä 133 henkeä ja alimmillaan marraskuussa 2013 tasan 100 henkeä. Kesäkuussa 2014 16–29-vuotiaita sairauspäivärahalla olevia 16–29-vuotiaita oli paikkakunnalla 117 henkeä.
Kuntoutustuella olevia 16–29-vuotiaita nuoria oli puolestaan samalla ajanjaksolla kuukausittain keskimäärin 75 henkeä. Korkeimmillaan ikäryhmään kuuluvien lukumäärä oli toukokuussa 2014, jolloin kuntoutustukea sai 98 rovaniemeläistä nuorta. Alimmillaan kuntoutustukea saavien 16–29-vuotiaiden lukumäärä oli kesäkuussa 2014 yhteensä 35 henkeä.
Ohjaamon asiakkaat/varsinaiset kohderyhmät
Nuorilla on moninaisia ja vaihtuvia palvelutarpeita. Nuori ei välttämättä tiedä, kenen puoleen hajanaisessa palvelujärjestelmässä hänen tulisi kääntyä eikä nuorella aina rohkeuskaan riitä ottamaan yhteyttä palvelujen tarjoajiin.
Nuorten ohjaamo tulee olemaan matalan kynnyksen paikka, joka on avoin kaikille nuorille. Ohjaamosta löytyy tietoa, neuvontaa ja ohjausta sekä tarpeen mukaan välitön kontakti ihmiseen, joka tukee ja vastaa siitä, että nuorelle syntyy tuttu ja turvallinen asiakkuussuhde yhteen hänen palveluistaan vastaavaan henkilöön (asiakasvastaava). Nuorille tutulla sekä tunnetulla asiointipisteellä varmistetaan se, että nuori kokee saavansa tarvitsemansa tuen yhdestä paikasta riippumatta siitä, montako viranomaista hänen tarvitsemiaan palveluita, tukea ja etuuksia hallinnoi. Nuorelle nimetty asiakasvastaava selvittää, mitä viranomaisia tai palvelujen tuottajia tarvitaan nuoren tilanteessa toimimaan hänen tuekseen. Asiakasvastaava koordinoi viranomais- ja palvelutoiminnan nuoren kannalta mielekkääksi palvelukokonaisuudeksi.
Ohjaamo-tilaa suunnitellaan Pienteollisuustalolle, Piekkarille katutasoon (150 neliömetriä). Näin se on lähellä nykyisiä nuorisotiloja (Monde) sekä opiskeluterveydenhuollon että mielenterveyden (Nuppi) palveluja.
Koska Ohjaamo -toimintamallin keskiössä ovat jo olemassa olevat palvelut, hankkeen kohderyhmänä ovat nuorten lisäksi myös näiden palveluiden tuottajat/verkostotoimijat.
Ohjaamoon on arvioitu tulevan vuoden aikana noin 400 sellaista nuorta, jotka tarvitsevat monialaista ja – monimenetelmällistä ohjausta. Heistä arviolta noin 100 tarvitsee pidempiaikaista toimintakyvyn tai osaamisen vahvistamista tai työllistymisen edistämistä esimerkiksi työn tekemisen opinnollistamista tai opinnollistettuja työpajoja.
Elinikäisen/jatkuvan oppimisen verkoston (ELO) tekemän selvityksen perusteella aikuiskoulutuksen asiakkaat toivovat saavansa kaikki neuvontapalvelut yhdestä paikasta. Selvityksen perusteella paras TNO-palvelun (tieto-, neuvonta- ja ohjaus) muoto on kasvokkain tapahtuvaa neuvontaa ja ohjausta.
Ohjaamon asiakastila asiakasvastaavineen ottaa vastaan myös niitä nuoria, jotka selviävät itsenäisesti eteenpäin pienen neuvonnan tai tuen antamisella. Ohjaamossa on asiakaspäätteitä (3 kpl) joiden kautta nuori pääsee verkkopalveluihin itsenäisesti tai yhdessä ohjaamossa työskentelevän asiakasvastaavan kanssa.
Ohjaamo yrittää tavoittaa mahdollisimman paljon rovaniemeläisiä nuoria. Vuosien 2013–2014 aikana Rovaniemellä oli vuoden aikana keskimäärin 1 390 alle 25-vuotiasta nuorta, jotka olivat joko työttömänä, Kelan kuntoutustuella tai sairauspäivärahalla. Toiminnassa varaudutaan koulutus- ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneiden kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevien nuorten auttamiseen.
Ohjaamo fyysisenä tilana:
Ohjaamo-tilaa suunnitellaan Pienteollisuustalolle, Piekkarille katutasoon (150 neliömetriä). Näin se on lähellä nykyisiä nuorisotiloja (Monde) sekä opiskeluterveydenhuollon että mielenterveyden (Nuppi) palveluja, jotka sijaitsevat samassa kiinteistössä.
Tiloista projektihenkilöstölle on varattu 30 neliötä. Näissä tiloissa työskentelee projektipäällikkö, projektiassistentti ja projektisuunnittelija (flat rate).
120 neliötä on varattu asiakaspalvelutilaksi, johon sijoitetaan asiakaspäätteet ja erotetaan työpiste kolmelle asiakasvastaavalle (vuokrakulut, muut kustannukset).
Ohjaamon asiakaspalvelutilaan mahtuu noin 10 asiakasta kerralla. Ohjaamon asiakaspalveluhenkilöstön/asiakasvastaavien resursointi pidetään nuorten tarpeen mukaisena. Ohjaamossa olevan henkilökunnan määrä voi siten vaihdella sekä kokoonpanoltaan että määrältään. Pysyvästi ohjaamossa on 6 projektityöntekijää, joista kolme asiakasvastaavaa. Muut nuorille nimettävät asiakasvastaavat tulevat nykyisestä palvelujärjestelmästä. He työskentelevät perusorganisaatioissaan sekä ohjaamon tiloissa.
Koulutuskuntayhtymä on osatoteuttaja ja heidän asiakasvastaavansa työskentelee pääasiassa ohjaamon tiloissa ja hankkii sekä koordinoi muun muassa työssä oppimisen paikkoja.
Ohjaamon pohjapiirroskuva (liite).
Nuorisotakuun piirissä oleville nuorille kohdennettavien palvelujen suuntaaminen siten, että nuorten osallisuus, yhteisöllisyys, luovuus, välittäminen, turvallisuus ja väylä työelämään tulevat osaksi arjen käytänteitä ja nuorten kokemusmaailmaa edellyttää muutoksia nuorten palveluiden rakenteissa. Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat verkostorakenteet, joiden avulla nuorille tarjotaan palveluja. Palveluverkoston koordinointi tapahtuu hankkeen kahden ensimmäisen vuoden aikana rakennettavan ohjaamon kautta, jolloin mukana olevissa organisaatioissa on tehtävä tarvittavia muutoksia palvelun vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Verkoston keskeisiä organisaatioita/instituutioita ovat TE-hallinto, kaupunkikonsernin palvelutuottajat ja koulutusorganisaatiot.
Valtakunnallisen nuorisotakuun kuntakokeilun aikana vuosina 2015–2016 ohjaamon toimintamallin rakentamisen aikana tehdään tarvittavat muutokset palveluverkoston rakenteissa. Ohjaamon toimintamalli tulee kytkeä valtakunnalliseen sote-järjestelmän uudistamiseen mahdollisimman joustavasti myös ennaltaehkäisevän toiminnan osalta.
Hankkeen toteutusvuonna 2017 ohjaamon toimintamalli muuttuu pysyväksi. Ohjaamo-toimintamallilla nuoren palveluprosessin koordinointia ja johtamista parannetaan, jolloin myös palveluverkoston resurssien käyttö tehostuu.
Ohjaamoon kertyy tietovaranto nuorten työllistymisen esteistä, joiden mahdollisimman varhaiseen poistamiseen hankkeessa suunnataan voimavaroja ja toimenpiteitä. Yhteistyössä rakennetaan nuorten työllisyydenhoidon palvelukokonaisuus jo olemassa oleviin palveluihin. Palveluverkoston toimijat sitoutuvat kehittämään nuoren koulutuksen ja työhön sijoittumisen palvelupolkuja ja asiakasprosesseja ohjaamon toimintamallin periaatteiden mukaisesti. Yhteistyöverkoston toimijat tuovat omat palvelunsa joustavammin nuorten käyttöön.
Ohjaamon toimintamallia kehitetään ennaltaehkäisevissä ja nuoren kasvua tukevissa palvelukokonaisuuksissa sekä kouluttautumista ja työllistymistä tukevissa palveluissa. Toimintamallin avulla vahvistetaan yhteistyötä koulutusorganisaation asiantuntijoiden kanssa muun muassa opinto-ohjauksen ja erityisopetuksen palveluilla ja järjestetään suunniteltuja, tavoitteellisia ja arvioitavia koulutuskokeiluja asiakkaille.
Hankkeen aikana arvioidaan, miten ohjaamo on tarkoituksenmukaisinta sijoittaa organisatorisesti.
Toimintamallin toteutukseen sisältyy arviointi siitä, tuotetaanko nuorille tarpeen mukaisia vaihtoehtoja koulutuksen ja työelämän kautta.
Ohjaamon toimijaverkosto takaa, että nuorisotakuun piiriin kuuluva nuori saa tarvitsemansa palvelun joustavasti palveluverkostossa olemassa olevia palveluja hyödyntäen. Tarve raskaille, korjaavaa työtä tekeville palveluille vähenee, kun palveluverkosto oppii toimimaan niin että nuori saa varhemmin tarvitsemaansa palvelua. Nuoren palvelutarpeeseen vastaavan palvelujärjestelmän joustavuus edellyttää uudenlaista tapaa toimia. Palvelu- ja asiakasohjaus eivät voi toimia ellei ”ylemmillä” tasoilla ja koko palvelujärjestelmän strategisella tasolla mahdollisteta joustavien toimintatapojen käyttö.
Kuntakokeiluhankkeen aikana löytyneet hyvät käytännöt otetaan käyttöön ja toteutetaan niiden vaatimat organisaatiomuutokset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 683 118
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 527 371
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 103 898
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 909 214
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Rovaniemen
Kunnat: Rovaniemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 225
Suunniteltu: 1250
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 5 |
| Työvoiman tarpeen ja tarjonnan kestävä kohtaaminen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 2 |
| Nykyisen palvelujärjestelmän tehostuminen. Rovaniemellä kasvana kaupunkina on potentiaalia uudelle yritystoiminnalle. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 3 |
| Välitön vaikutus: rovaniemeläisten nuorten kiinnittyminen yhteiskuntaan vahvistuu. Välillinen vaikutus: korjaavien palvelujen tarve vähenee. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 0 |
| Koulutus- ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevista suurempi osa on miehiä, joiden mahdollisuuksia työllistyä parannetaan. Nuorten pääseminen työelämään joustavoituu. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeen tavoitteena oli rakentaa matalan kynnyksen nuorten ohjaamo -toimintamalli, joka yhdistää olemassa olevat palvelukokonaisuudet nuorten saataville ja toimijoiden kehitettäväksi. Tavoitteen mukaan nuoren tuli löytää yhdestä paikasta omaan tilanteeseensa sopivat koulutus-, työvoima- ja ohjauspalvelut, jotka valmentavat nuoren muuttuvaan työelämään. Keskeisenä periaatteena oli nuoren oma osallisuus palvelukokonaisuutensa suunnitteluun. Kohderyhmänä oli laajasti eri tilanteissa olevat nuoret, hankkeen tavoitteiden kytkeytyessä kuitenkin vahvasti työllisyyden edistämiseen. Kunnianhimoisena tavoitteena oli toteuttaa ohjaamo-toimintamallia fyysisenä paikkana, verkostona ja työotteena, ja vakinaistaa kehitetty toimintamalli. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli levittää hyviä käytäntöjä muihin Lapin kuntiin.
Hanke onnistui tavoittamaan nuoret ja he kokivat saamansa palvelun erinomaiseksi. Hankkeen loppuessa ESR-järjestelmään tallennetut 1 835 asiakasta ylittivät hankkeelle asetetun asiakastavoitteen selkeästi. Aloittaneista asiakkaista työttömiä oli 55 prosenttia, lopettaneista 14 prosenttia, mikä kertoo omalta osaltaan nuorten tilanteiden etenemisestä. Lopettaneista 35 prosenttia oli töissä ja 39 prosenttia opiskelemassa. Vuosittain Ohjaamo tavoittaa nuoria yli 6 000 kertaa. Yllä olevat määrät, nuorten tarinat ja erityisesti nuorten antaman asiakaspalautteen keskiarvo 9.6 täydentävät johtopäätöstä siitä, että toiminta vastasi nuorten tarpeita. Tieto nuorten tarpeista myös tarkentui hankkeen aikana, tarpeisiin kehitettiin uusia palveluita ja ennen kaikkea palvelujärjestelmää rakennettiin paremmin nuorten tarpeisiin ja tilanteisiin mukautuvaksi.
Jos Ohjaamo tarjosi nuorille eräänlaisen käyttöliittymän verkoston tuottamiin palveluihin, niin Ohjaamo-verkostolle hanke tarjosi kehittämisalustan omien ja yhteisten palveluiden kehittämiseen. Samalla se tarjosi toimijoille mahdollisuuden oppia uudella tavalla monialaisen yhteistyön myötä. Fyysinen paikka mahdollisti aivan konkreettisen yhdessä työskentelyn, mutta teki myös kehitettävästä kokonaisuudesta helpommin käsitettävän. Lisäksi Ohjaamo tarjosi eri tahoille, kuten monille hankkeille, mahdollisuuden asiakashankintaan ja auttoi tehostamaan nuorten hyvinvointiin suunnattujen voimavarojen hyödyntämistä. Hankkeen päättyessä Ohjaamossa työskenteli viikoittain henkilöstöä kaupungin työllisyyspalveluista, terveyspalveluista, sosiaalipalveluista, nuorisopalveluista, TE-toimistosta, KELA:sta, Rovaniemen koulutuskuntayhtymästä, Nuorten Ystävät ry:ltä, Nuorisoasuntoliitosta, Tyttöjen talolta, Neuvokkaasta ja Klubitalo Roihulasta. Lisäksi useiden muiden eri nuorten palveluiden, oppilaitosten ja työnantajien kanssa on tiiviistä yhteistyötä. Esimerkiksi työnantajayhteistyön mittakaavasta kertoo, että pelkästään viimeisenä hankevuotena rekrytilaisuuksiin osallistui lähes 900 nuorta ja lähes 70 työnantajaa. Luvuissa tulee huomioida, että Ohjaamo ei toteuttanut tilaisuuksia yksin, vaan esim. rekrytilaisuuksissa tehtiin tiivistä yhteistyötä TE-toimiston nuorten palveluiden ja eri hankkeiden kanssa. Toisaalta, tämähän Ohjaamossa juuri on idea. Kaupunki tarjoaa alustan, jolla toiminta tapahtuu ja eri toimijat tuovat sille resurssinsa nuoria varten.
Neljässä vuodessa yhdessä tekemiselle rakennettiin hyvä malli, mutta paljon jäi myös kehitettävää. Nuorten tarpeiden mukaan rakentuvana ja rahoituslähteitä yhdistävänä ekosysteeminä Ohjaamo tuskin voi ollakaan koskaan valmis. Ohjaamon toiminta jatkui vakinaisena hankkeen päättyessä vuoden 2018 lopussa. Kaupunki jatkaa toiminnan vetovastuussa, tarjoten puitteet ja kolmen henkilön kokoaikaisen resurssin. Lapin TE-toimiston henkilöresurssi on myös kolme ja lisäksi hankkeiden kautta täydennetään kokoaikaisten työntekijöiden resurssia. Myös hankeaikaiset toimijakumppanit jatkavat jalkautumista. Pääosin jatketaan vanhalla toimintamallilla, keskeisten tavoitteiden pysyessä samana. Tarkat tavoitteet, mittarit ja kumppanuussopimukset vakinaistetulle toiminnalla eivät kuitenkaan olleet vielä täysin valmiit hankkeen päättyessä. Tämä kertoo osaltaan siitä, miten vaikea monialaisen toimijan on päättää yhteisistä asioista, vaikka tahtotila olisikin yhteinen. Se kertoo myös sen, miksi hankkeita tarvitaan uuden toiminnan ja toimintamallien luomiseen.
Lapin kuntien kanssa Ohjaamon yhteistyö on vilkasta ja useiden kuntien kohdalla jopa säännöllistä. Yhteistyötä tehdään sekä yksilöiden, ryhmien että rakenteiden tasolla. Enemmistö yhteistyöstä lähtee nuorten yksilöllisistä tilanteista ja eri nivelvaiheisiin varautumisesta. On myös hyvä muistaa, että Ohjaamon asiakkuudessa on suuri määrä nuoria, joiden kotikunta on jokin muu kuin Rovaniemi. Hyvien käytäntöjen levittämisen osalta kaikkien Lapin kuntien kanssa on tavattu. Ohjaamotoiminnan toteuttaminen samassa muodossa kuin Rovaniemellä ei ole useimpien kuntien kohdalla mahdollista tai järkevää. Kunnat ovatkin olleet toimintamallin ohella kiinnostuneita erityisesti keskitetysti tuotettavista palveluista sekä maakunnan laajuisen verkoston luomisesta tiedotus- ja kehittämiskanavaksi. Erityisesti keskitetysti tuotettujen palveluiden laajempi käyttöönotto vaatinee kuitenkin toteutuakseen selkeitä päätöksiä maakunnan roolista ja tahtotilasta asian tiimoilta.