Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20046

Hankkeen nimi: VÄYLÄ-projekti

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Diakonissalaitoksen säätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0243004-7

Jakeluosoite: PL 365

Puhelinnumero: 08-313 2000

Postinumero: 90101

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.odl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ulla Kaipainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Palvelupäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ulla.kaipainen(at)odl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503125694

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Lapin ELY-keskuksen heinäkuun 2014 työllisyyskatsauksessa pitkään työttömänä olevien määrä ja osuus työttömistä on kasvanut lapissa koko alkuvuoden muuta maata nopeammin. Ylitornion työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 15,5%. Työttömiä oli yhteensä 279, joista 86 pitkäaikaistyötöntä ja 139 yli 50-vuotiasta.

TEM:n Toimiala Online tietokannan mukaan Ylitornion pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt neljässä vuodessa noin 38%. 6/2010-6/2012 välisenä aikana 15-64 vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrä oli 33-35 henkilöä. 6/2013 se oli noussut 47:ään henkilöön ja 6/2014 edelleen 86 henkilöön. Sukupuolijakaumaa tarkasteltaessa on merkille pantavaa, että enemmistö näistä on miehiä ja naisten osuus korostuu yli 55-vuotiaiden osalta.

Väylä-projekti on suunniteltu yhteistyössä Ylitornion kunnan ja TE-hallinnon kanssa ja hankkeen tavoitteena on tukea Ylitornion kunnan pitkäaikaistyöttömien ja muiden vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työnhakijoiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä parantaa heidän työ- ja toimintakykyä ja työmarkkinavalmiuksia.

Projektin päätavoitteena on Ylitornion pitkäaikaistyöttömien ja muiden vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien kuntalaisten sosiaalisen osallisuuden parantuminen ja voimaantuminen, aktiivisuuden ja motivaation lisääntyminen sekä kansalaistaitojen parantuminen ja tätä kautta työ- ja toimintakyvyn parantuminen.

Työ- ja toimintakyvyn parantumisella vahvistetaan sosiaalista osallisuutta ja ehkäistään syrjäytymistä sekä köyhyyttä ja edistetään osallistujien etenemistä kohti työelämää.

Asiakastyön päätavoitteeseen pääsemiseksi hanke toimii elämänhallintaa ja hyvinvointia tukevien sekä työelämään suuntaavien asiakastyöhön liittyvien toimintamallien mukaisesti ja pyrkii jalostamaan näitä toimintamalleja hankkeen toiminta-aikana. Asiakastyötä koskevissa toimintamalleissa huomioidaan työnhakija-asiakkaiden monialainen palvelutarve ja toiminta pyritään linjaamaan TE-toimiston tuetun työllistymisen palvelulinjan ja TYP:n palveluprosesseja tukemaan.

Projektin varsinaisena kohderyhmänä ovat Ylitornion pitkäaikaistyöttömät ja muut vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt. Työhönkuntoutuksen näkökulmasta asiakkaat ovat pääosin arviointi- ja/tai kuntoutusvaiheessa, mutta joukossa on myös työnhakijoita, jotka voivat kevyemmällä tuella siirtyä jo osaamisen hankkimis- tai työllistymisvaiheeseen. Tästä syystä myös asiakkuuden kesto hankkeessa on yksilöllinen, mutta se rajataan maksimikestoltaan yhteen vuoteen ja asiakkaita tuetaan/ohjataan henkilökohtaisella polulla kunkin siirtymävaiheen vaatimalla tavalla.

Välillisenä kohderyhmänä ovat toiminnassa mukana olevat työnantajat, koulutusorganisaatiot ja muut palvelujen tarjoajat (työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluverkosto).

Projektin lisäarvo kiteytyy kohderyhmälle tarjottavaan yhteistyöhön ja kumppanuuteen perustuvaan työmarkkinoille integroivaan asiakastyön toimintamalliin, pitkäkestoiseen ja henkilökohtaiseen tukeen sekä jatkopolutukseen, kiilamaiseen yhteistyöhön välityömarkkina-toimijoiden ja alueen työnantajien kanssa sekä tiiviiseen työhallinto- ja kuntayhteistyöhön.

Projektin toimenpiteet pitävät sisällään TE-hallinnon sekä kunnan sosiaalitoimen kanssa yhteistyössä tehtävän palvelutarvearvion (soveltuvuus hankkeen asiakkaaksi). Hankkeen varsinainen asiakastyömalli jakautuu kahteen vaiheeseen: kartoitus- ja valmennusvaiheeseen.

Kartoitusjaksolla arvioidaan asiakkaiden kokonaistilanne: kartoitetaan sosiaalinen ja terveydellinen tilanne sekä selvitetään työkykyä, arvioidaan hoito- ja kuntoutuspalveluiden tarve ja niihin integroituminen, kartoitetaan ammattitaito ja osaaminen sekä tarkistetaan ja tarvittaessa tarkennetaan olemassa olevaa aktivointi- ja/tai työllistymissuunnitelmaa (erityisesti tavoitteet ja jatkosuunnitelmat). Kartoitusjakson tavoitteena on arvioinnin lisäksi aktivointi ja motivointi ja se pitää sisällään henkilökohtaista palveluohjausta (elämänhallinta ja urasuunnittelu) ja ryhmävalmennuksena toteutettavaa elämänhallintaa, työ- ja toimintakykyä sekä työelämävalmiuksia edistävää toimintaa sekä vertaistukea. Kartoitusjakso on pituudeltaan 3 kk, mutta asiakkaat voivat siirtyä seuraavaan valmennusvaiheeseen jo aiemmin, mikäli heidän henkilökohtaiset valmiudet sen sallivat.

Kuntouttavalla valmennusjaksolla asiakkaat jatkavat henkilökohtaisen ohjaajan kanssa supportiivisia ja yksilöllisiä keskustelu-/ohjaustapaamisia sekä osallistuvat ryhmässä toteutettavaan psykososiaaliseen ja ammatilliseen valmennukseen ja uraluotsaukseen, jota toteutetaan ratkaisukeskeisen valmennuksen keinoin. Ryhmävalmennus on jaoteltu kartoitusjakson pakollisiin osioihin (elämänhallinta, osallisuus, työ- ja toimintakyky, atk- ja työelämävalmiudet) ja syvennetyn jakson vapaaehtoisiin osioihin (korttikoulutukset, atk- ja uravalmennus, oma hyvinvointi, työ- ja toimintakyky).

Ryhmävalmennukseen integroidaan myös vapaan sivistystyön koulutuskokonaisuudet, jota kautta aktivoidaan ja motivoidaan sekä lisätään osallistujien kansalaistaitoja. Ryhmävalmennus tarjoaa asiakkaille myös vertaistuen ja mahdollisuuden peilata omaa tilannettaan ja suunnitelmiaan muiden vastaavassa tilanteessa olevien henkilöiden kanssa.

Valmennusjaksoon integroidaan tarvittavat asiakaskohtaiset tukiverkostotapaamiset, joissa ovat mukana asiakkaan ja projektityöntekijöiden lisäksi tarvittavat kumppanit (mm. työhallinto, terveys- ja sosiaalitoimi).

Valmennusjakso pitää sisällään myös aktiivisen työnantaja-, yritys- ja yhdistysyhteistyön sekä oppilaitosyhteistyön aitojen siirtymien edistämiseksi (koordinaattoritoiminta). Kun asiakkaat omaavat riittävän työ- ja toimintakyvyn heille etsitään sopiva jatkosijoittumispaikka (työkokeilu, työhönvalmennus, kuntouttava työtoiminta, palkkatuettu työsuhde, lyhyet koulutukset), jonka aikana henkilökohtaiset ohjaajat ovat asiakkaiden käytettävissä. Ohjaajat myös arvioivat tämän osion sujumista ja antavat tarvittavat raportit lähettävälle taholle. Valmennusjakson kokonaispituus rajataan enintään yhdeksään kuukauteen.

Kehitysprojektin tuloksena kuntalaisten hyvinvointi ja osallisuus on lisääntynyt sekä työ- ja toimintakyky on parantunut ja heitä on saatu polutettua yksilöllisten tarpeiden vaatimalla tavalla eteenpäin kohti työelämää.

Tuotoksena on saatu jalostettua asiakastyön toimintamallia, joka pitää sisällään osallisuutta ja hyvinvointia vahvistavan, työllistymisedellytyksiä parantavan ja työelämään suuntaavan arviointi-, tuki- ja valmennuspalvelun, joka tarjoaa täydentävää palvelua kuntalaisten hyvinvoinnin ja työllisyyden hoitoon.

Projektin lisäarvo kiteytyy kohderyhmälle tarjottavaan yhteistyöhön ja kumppanuuteen perustuvaan työ- ja toimintakykyä parantavaan ja työmarkkinoille suuntaavaan asiakastyön toimintamalliin, pitkäkestoiseen ja henkilökohtaiseen tukeen sekä jatkopolutukseen, kiilamaiseen yhteistyöhön välityömarkkina-toimijoiden ja alueen työnantajien kanssa sekä tiiviiseen työhallinto- ja kuntayhteistyöhön.

Projekti toteutetaan 1.1.2015 – 31.12.2017 välisenä aikana ja se pyrkii tavoittamaan toimintansa aikana yhteensä vähintään 90 kohderyhmään kuuluvaa asiakasta (30 henkilöä/vuosi).

Projektia hallinnoi ja sen toteuttaa Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaisena kohderyhmänä ovat Ylitornion kunnan pitkäaikaistyöttömät ja muut vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt. Uuden TYP-lain myötä kohderyhmään voi kuulua myös 300 pv työttömyysetuutta saaneita henkilöitä.

Projekti on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville työnhakijoille, jotka kokevat työllistymisensä vaikeaksi ja joilla on vaikeuksia sijoittua avoimille työmarkkinoille ilman tukea. Projektiin osallistuvilla henkilöillä voi olla työ- ja toimintakyvyn rajoitteita, mutta heillä on työ- ja toimintakyvyn parantumisen myötä mahdollisuus osallistua työelämään.

Hankkeen kohderyhmään kuuluville henkilöille on suunniteltu hankkeen toimenpiteisiin liittyen myös julkisen työvoimaja yrityspalvelulain (916/2012) mukaisia julkisia työvoimapalveluita (palkkatuki). Hanke arvioi, että palkkatukiin tarvittava määräraha on n. 159 000,00 euroa.

Hanke arvioi, että vuositasolla osallistujista sijoittuu palkkatukityösuhteeseen 7 osallistujaa ja työhönvalmennukseen/työkokeiluun 8 osallistujaa. Toisin sanoen näihin toimenpiteisiin arvioidaan kolmivuotisessa hankkeessa osallistuvan yhteensä 45 osallistujaa (21 palkkatuki-työsuhteeseen ja 24 työhönvalmennukseen/työkokeiluun). Projektihenkilöstö tuottaa tarvittavan tuen ja ohjauksen näihin sijoittumisiin liittyen, jotta asiakkaiden palveluketju pysyy eheänä ja he saavat tarvitsemansa tuen samalta henkilöltä (projektihenkilöstö), johon ovat kartoitusjakolla ehtineet luoda luottamuksellisen asiakas-suhteen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat toiminnassa mukana olevat työnantajat, koulutusorganisaatiot ja muut palvelujen tarjoajat (työllisyys-, sosiaali-, terveys-, ja kuntoutuspalveluverkosto).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 311 906

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 286 888

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 448 669

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 344 152

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Torniolaakson

Kunnat: Ylitornio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Alkkulanraitti 2

Postinumero: 95600

Postitoimipaikka: Ylitornio

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 90

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristöä on analysoitu sukupuoli-näkökulmasta TEM:n Onlinetietopalvelun lukujen (miesten ja naisten työttömyyden kehittyminen eri muuttujilla), Elykeskuksen työllisyyskatsausten (vetävät alat, heikot työllisyysnäkymät ja ylitarjonta perinteisillä miesten ja naisten aloilla) ja TE-toimiston haastattelun (asiakaskuntarakenn) pohjalta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Valtavirtaistamisen menetelmät hankkeessa, joilla estetään välitöntä ja välillistä sukupuolisyrjintää sekä edistetään sukupuolten tasa-arvoa: - Asiakasohjaus/-valinta; naisilla ja miehillä on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan. - Huomioidaan miesten voimakkaammin kasvanut osuus pitkäaikaistyöttömistä. - Palvelutarvearvio; huomioidaan monimuotoisemmin työllistymisen tuen lisäksi myös sukupuoleen ja olosuhteisiin liittyvät osallistujien tuen tarpeet. - Kartoitusjakso; arvioidaan naisten ja miesten elinolosuhteet ja eroavat tarpeet sekä tarjotaan molemmille sukupuolille soveltuvia toimintatapoja. - Kuntouttava uravalmennuspalvelujakso; hankkeen uraohjauksella ja tuetulla työhönvalmennuksella voidaan edesauttaa molempien sukupuolten hakeutumista työvoimaa vetäville aloille sekä pyrkiä toimintamallilla purkamaan sukupuolen mukaista segregaatiota.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on työ- ja toimintakyvyn parantuminen ja tämän tavoitteen toteutumiseksi on huomioitu sukupuolinäkökulma sekä valtavirtaistaminen toimintaa suunniteltaessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
- Hankkeessa toteutettavilla luontoon tapahtuvilla retkillä käytetään merkittyjä luontopolkuja ja reittejä ja tuetaan näin luonnon monimuotoisuuden säilymistä. - Retkillä (luonnon virkistyskäyttö)korjataan roskat talteen eikä sotketa ekosysteemejä. - Lisätään osallistujien tietämystä luonnon monimuotoisuudesta ja opastetaan hyödyntämään luontoa ihmisen hyvinvointia lisäävänä tekijänä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
- Hankkeessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja kevyttä liikennettä sekä hyötyliikuntaa ja vaikutetaan näin ilmastonmuutoksen aiheuttamaan riskiin (kasvihuonepäästöjen hillitseminen ja ilmaston lämpenemisen hillitseminen). - Savuttomalla toimintaympäristöllä vaikutetaan myös ilmastonmuutosten hillitsemiseen. - Vähähiilisyyteen vaikutetaan alentamalla huonelämpötilaa ja välttämällä turhaa valaistusta sekä käyttämällä tiloja tehokkaasti. - Osallistujia ohjataan asumisessa ja ruokahuollossa, jota kautta vaikutetaan yksilöiden aiheuttamiin ilmastovaikutuksiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
- Hankkeessa toteutettavilla luontoon tapahtuvilla retkillä käytetään merkittyjä luontopolkuja ja reittejä ja tuetaan näin luonnon monimuotoisuuden säilymistä. - Retkillä (luonnon virkistyskäyttö) korjataan roskat talteen eikä sotketa ekosysteemejä. - Lisätään osallistujien tietämystä luonnon monimuotoisuudesta ja opastetaan hyödyntämään luontoa ihmisen hyvinvointia lisäävänä tekijänä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
- Hankkeen luontoretkillä ei saastuteta vesistöjä eikä maaperää. - Turhaa vedenkulutusta toimitiloissa vältetään, kiinnitetään huomiota käytettäviin pesuaineisiin ja vaikutetaan näin kunnalliseen jätehuoltoon. - Hankkeessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja kevyttä liikennettä sekä hyötyliikuntaa ja vaikutetaan näin ilmastonmuutoksen aiheuttamaan riskiin (kasvihuonepäästöjen hillitseminen ja ilmaston lämpenemisen hillitseminen).
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 5
- Liikuttaessa suojelualueilla kunnioitetaan alueen suojeluarvoa ja toimitaan sen mukaisesti luontoa kunnioittaen. - Ollaan tietoisia alueen luonnonsuojeluun varatuista alueista, jotka turvaavat Lapin luonnonympäristön säilymisen monipuolistaen samalla alueen asukkaiden virkistysmahdollisuuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 0
- Hankkeessa suositaan myös sähköistä asiointia (puhelin ja sähköposti), jonka vaikutuksesta liikkumisen tarve vähentyy, vihreä talous vahvistuu ja vähähiilinen palvelutalous lisääntyy. - Pyritään vähentämään paperin käyttöä ja käyttämään kierrätys-materiaaleja. - Hankkeessa pyritään hyödyntämään vanhoja materiaaleja, kuten toimistohuonekaluja, eikä osteta uusia. - Käytetään A-luokan sähkölaitteita ja vaikutetaan näin energiatehokkuuteen. - Pyritään vähentämään jätteiden määrää ja lajitellaan jätteet asiaan kuuluvalla tavalla.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
- Pyritään suosimaan uusiutuvia energialähteitä käyttäviä energialaitoksia. - Suositaan vähähiilisiä energiantuottajia, jotta ilmaston lämpenemistä voidaan rajoittaa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 0
- Hanke vaikuttaa paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen tukemalla olemassa olevia palvelurakenteita ja tehostamalla niiden toimintaa sekä tukemalla kolmannen sektorin toimijoita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 0
- Hankkeessa suositaan myös sähköistä asiointia (puhelin ja sähköposti), jonka vaikutuksesta liikkumisen tarve vähentyy, vihreä talous vahvistuu ja vähähiilinen palvelutalous lisääntyy.
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
- Suositaan keskitettyä tavarantilaamista ja kuljetusta vähähiilisen talouden edistämiseksi ja päästöjen hillitsemiseksi. - Keskitetään palvelut ihmisten lähelle ja vähennetään näin liikkumisesta johtuvia haittavaikutuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
- Hankkeessa parannetaan yksilöiden terveyttä, työ- ja toimintakykyä, osallisuutta ja työllisyyttä ja vaikutetaan tätä kautta hyvinvoinnin edistämiseen. - Hyvinvoinnin edistämiseen vaikutetaan myös esim. koulutus-mahdollisuuksista ja virkistys- ja harrastusmahdollisuuksista tiedottamalla. - Työmahdollisuuksia parantamalla vahvistetaan yksilöiden sosiaalista asemaa ja identiteettiä.
Tasa-arvon edistäminen 10 0
- Toimenpiteet tukevat tasa-arvon edistämistä vaikuttamalla siihen, että palvelua tarjotaan sekä miehille että naisille. - Toimenpiteissä huomioidaan miesten ja naisten erilaiset sukupuoleen liittyvät tarpeet ja pyritään vaikuttamaan tätä kautta tasa-arvon edistämiseen. - Hanke pyrkii toimintamallillansa purkamaan sukupuolen mukaista segregaatiota. - Hankkeen uraohjauksella ja tuetulla työhön- valmennuksella voidaan edesauttaa molempien sukupuolten hakeutumista työvoimaa vetäville aloille. - Toimenpiteillä tuetaan tasapuolista työvoiman saatavuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 0
- Hankkeen toimenpiteet vaikuttavat suvaitsevaisuuteen ja erilaisuuden hyväksymiseen työpaikoilla ja se tarjoaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia yhteiskuntaan kiinnittymiselle.
Kulttuuriympäristö 10 0
- Hanke tukee positiivista kuntakuvaa auttamalla syrjäytymis-vaarassa olevaa kohderyhmää ja tukemalla heitä tasavertaisiksi sekä yhdenvertaisiksi yhteiskunnan jäseniksi. - Hanke pyrkii vaikuttamaan pitkäaikaistyöttömyyden negatiivisen kulttuuriperinnön (ylisukupolvinen kehitys) hillitsemiseen tarjoamalla eheytymistä ja osallistumista hankkeen kohderyhmälle.
Ympäristöosaaminen 0 5
- Hankkeessa sovelletaan sosiaalisen ulottuvuuden lisäksi tietoa mm. työvälineiden tarkoituksenmukaisuudesta, energian säästöstä, riskien välttämisestä, ehdotetaan parannuksia työpaikan käytäntöihin ja opastetaan asiakkaita henkilökohtaisen ja työelämän ympäristötietoisuuden lisäämiseksi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Väylä-hankkeen palvelulla saatiin hyviä tuloksia työttömien työ- ja toimintakykyyn sekä aktivoitumiseen ja ratkaisuja todellisiin ongelmiin.

Oulun Diakonissalaitoksen Säätiössä toteutetussa ESR-rahoitteisessa Väylä-kehittämishankkeessa kehitettiin kolmen vuoden aikana (2015 -2017) palvelumalli, joka pureutui laaja-alaisesti työttömien hyvinvointiin ja työllisyyden edistämiseen. Hanke oli tarvelähtöinen ja sillä pyrittiin vastaamaan uuden TYP-lain ja kasvavien kuntavelvoitteiden vaatimuksiin pitkäaikaistyöttömien palvelujen kehittämiseksi.

Kehittämishanke suunnattiin Ylitornion pitkäaikaistyöttömille ja heikossa työmarkkina-asemassa oleville työnhakijoille. Hankkeella tavoiteltiin asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn parantumista ja asteittaista etenemistä kohti työelämää. Asiakastyön toimintamallina oli työelämään suuntaava arviointi-, tuki- ja valmennuspalvelu, jota toteutettiin yksilö- ja ryhmävalmennuksena. Lisäksi hankkeella pyrittiin vahvistamaan kohderyhmän kanssa toimivien eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Tiiviillä ja empaattisella henkilökohtaisella tuella sekä ryhmän vertaistuella on päästy ongelmien ytimeen ja tätä kautta ratkaisuihin sekä saatu merkittäviä positiivisia muutoksia pitkäaikaistyöttömien tilanteisiin.

Asiakastyön toiminta jakautui 3 kk kestävään kartoitusjaksoon ja 9 kk kestävään kuntouttavaan valmennusjaksoon. Kartoitusjaksolla yksilötapaamisia oli kerran viikossa ja tapaamisten sisällöt olivat seuraavat: kokonaistilannearvio, supportiiviset keskustelut, työ- ja koulutustausta, työnhakuvalmennus, kouluttautumissuunnitelmat, tavoitteet ja jatkosuunnitelmat sekä jatkosijoittumispaikkojen etsintä. Ryhmätapaamisia toteutettiin myös kerran viikossa (5h/pv) ja ryhmäpäivien sisällöt olivat seuraavat: elämänhallinta, työ- ja toimintakyky, työelämävalmiudet ja liikuntaryhmät. Lisäksi toteutettiin kerran viikossa pajapäivä, jolla tavoiteltiin sosiaalista osallisuutta ja kansalaistaitoja.

Kuntouttavalla valmennusjaksolla yksilötapaamisia toteutettiin minimissään kerran kuukaudessa. Tapaamiset pitivät sisällään supportiivisia keskusteluja, tarvittavaa ohjausta tutkimuksiin, hoitoon tai kuntoutukseen, työ- ja/tai koulutuspaikkojen etsintää, tuettua työllistämistä ja työsuhteen edistymisen seurantaa sekä tarvittavaa ohjausta työpaikalle. Kerran kuukaudessa tapahtuva ryhmävalmennus piti sisällään uravalmennusta, atk-valmennusta, työ- ja toimintakykyä edistävää toimintaa, liikuntaryhmiä ja työelämään vaadittavia korttikoulutuksia.

Väylä-hankkeen vaikutuksia seurattiin intensiivisesti koko hankeajan, jotta tulokset ja asiakkaiden oma ääni saatiin kuuluviin. Pähkinänkuoressa 61:stä Ylitornion pitkäaikaistyöttömästä 32 poluttui hankkeen aikana työmarkkinoille, joko palkkatuettuun työsuhteeseen tai avoimille työmarkkinoille ja 9 henkilöä koulutukseen. Hankkeen aikana osallistujat suorittivat 77 työelämään vaadittavaa korttikoulutusta. Vastaajien työmarkkina-asemassa tapahtui huomattavaa paranemista palvelun aikana. Asiakkuuden loputtua 49,2% asiakkaista oli muulla kuin työttömän statuksella ja 50,8% oli työttömän statuksella. Tarkemmin työssä oli 34,4% asiakkaista, opiskelemassa oli 9,8% ja työelämän ulkopuolella oli 5% asiakkaista. Kokonaisuudessaan palvelu sai asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta erittäin hyvän arvioinnin ja sillä pystyttiin vastaamaan sekä asiakkaiden tarpeisiin että kunnan sisäisiin tarpeisiin.

Hankkeen tulosten mukaan kohderyhmän kokema työkyky nousi palvelun aikana 7.7:stä 8:aan asteikolla 0-10. Toimintakyvyn osa-alueita seurattiin sekä kartoitusjakson että valmennusjakson jälkeen. Asiakkaat kuvasivat suurimpia muutoksia psyykkisessä toimintakyvyssä. Vastaajista 48% kertoi tämän osa-alueen muuttuneen parempaan suuntaan jo kartoitusjaksolla. Positiivisia muutoksia oli havaittavissa myös sosiaalisessa toimintakyvyssä 36% ja fyysisessä toimintakyvyssä 30,4%. Vastaajien aktiivisuus ja aloitekyky muuttui sekä kartoitusjaksolla (3kk) että kuntouttavalla valmennusjaksolla (9kk), sillä 46 % vastaajista kertoi muutoksesta parempaan suuntaan kartoitusjakson lopussa ja palvelun lopussa 90 % kertoi olevansa täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että he ovat aktiivisia ja aloitekykyisiä.

Väylä-hankkeen kaltaisille palveluille on kysyntää ja siitä kertovat myös vastaajien kokemukset palvelusta.

Hankkeeseen liittyi myös rinnakkaishanke, jonka sisältämän 160 tuhannen euron palkkatukimäärärahan hanke käytti kokonaan. Kohderyhmällä oli mahdollisuus sijoittua tämän määrärahan turvin 6 kk kestävään palkkatukityösuhteeseen.

Hankkeessa toimi koko toiminta-ajan projektiryhmä, johon kuului kunnan sosiaali-, terveys- ja työllisyystoimen edustaja, TE-toimiston edustaja sekä hanketyöntekijät. Projektiryhmän mielestä hanke on lisännyt kunnan omien toimijoiden välistä yhteistyötä ja asiakkaiden asioita on näin voitu hoitaa moniammatillisesti. Projektiryhmä arvioi, että hanke on helpottanut heidän omaa työtä ja he näkevät, että kohderyhmän aktiivisuus on lisääntynyt ja kynnys lähteä töihin on madaltunut. Projektiryhmä arvioi, että kohderyhmän asioita on saatu paremmin hoidettua ja asiakkaat ovat poluttuneet julkisiin palveluihin paremmin.

Hankkeessa hyviksi havaitut asiat: henkilökohtainen kasvokkainen palvelu tuo tulosta, vertaistuki ryhmässä vahvistaa, eri toimijat saman pöydän ääressä ja läpinäkyvä yhteistyö luo joustavat käytänteet. Hankkeen keskeisin haaste liittyi kohderyhmän asiakasohjaukseen TE-hallinnosta. Hankkeessa havaittu jatkotarve: aikuisten seinälliselle työpajalle on tarvetta, jossa ihmiset tapaavat fyysisesti toisiaan ja ohjaajaansa.