|
|
|
Hankekoodi: S20047
Hankkeen nimi: Älykäs erikoistuminen ja yliopisto-opetuksen työelämävalmiuksien kehittäminen
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.3.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0292800-5
Jakeluosoite: PL 122
Puhelinnumero: 016 341 341
Postinumero: 96101
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.ulapland.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: JÄNKÄLÄ RAIMO JUHANI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: raimo.jankala(at)ulapland.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 510 9481
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Maantieteelliset alueet kehittyvät toisiinsa nähden hyvin eri tavoilla. EU:ssa tämä on tiedostettu ja innovaatioita edistävän toiminnan painopistettä onkin suunnattu kunkin aluerakenteen mukaisesti eri toimintoihin ja toimialoille. Taloudelliset rakennemuutokset ovat vauhdittaneet alueellista erikoistumista.
Korkea-asteen, ja varsinkin yliopistotason, opetus on luonteeltaan hieman staattista ja yleissivistävää tarjoamatta välttämättä toimialakohtaisia työelämävalmiuksia opiskelijoille. Yliopistokoulutus antaa valmiuksia useille eri aloille, mutta vain yleisellä tasolla.
Lapin maakuntaan suuntautuneessa ÄLYKE – hankkeessa tavoitteena on edistää yliopisto-opiskelijoiden työllistymistä Lapin maakunnan alueelle lisäämällä opetuksen yritys ja työelämälähtöisyyttä Lapin älykkään erikoistumisen ominaispiirteet huomioiden. Työelämävalmiuksia kehitetään lisäämällä opetuksen elinkeinolähtöisiä oppimissisältöjä paitsi toimialoilta, jotka ovat nykyisiä painopistealoja, myös maakuntatason niiden älykkääseen erikoistumiseen liittyvien läpileikkaavien ominaispiirteiden osalta, jotka muutoin ylläpitävät tulevaisuuden kasvupotentiaalia. Siten älykkään erikoistumisen ilmiökenttää lähestytään toimialojen lisäksi poikittain yli toimialarajojen. ÄLYKE -hanke jakaantuu sisällöllisesti kolmeen vaiheeseen:
1) Suunnittelu- ja esiselvitysvaihe, jossa eri ennakointi- ja tutkimusmenetelmien avulla käydään läpi Lapin toimialakehitystä sekä selvitetään tulevia kasvualoja ja muita kasvua aikaansaavia maakunnallisia ominaispiirteitä Lapin älykkään erikoistumisen näkökulmasta. Lapin arktisen erikoistumisen ohjelmassa painottuvat olosuhdeosaaminen ja luonnonvarojen hyödyntäminen. Selvitetään näihin liittyvät ja niiden tarvitsema osaaminen peilaten Lapin yliopiston tuottamaan osaamiseen.
Samalla suunnitellaan ja aikataulutetaan toteutettavia työelämälähtöisiä oppimisratkaisuja, jotka edistävät Lapin arktista erikoistumista sekä samalla opiskelijoiden erikoistumista ja innovointivalmiuksia. Tähän tarkoitukseen suunnitellaan uudenlaisia korkeakoulupedagogisia lähestymistapoja, joissa korostuu oppijan näkökulma. Käytännössä se tarkoittaa opiskelijatasolle vietyä urastrategista suunnittelua, jota hankkeessa piloitoidaan, kokeillaan ja testataan.
Suunnittelu- ja esiselvitysvaiheessa rakentuu yliopiston ja elinkeinoelämän välille yhteistyöverkosto, jota hyödynnetään hankkeen toteutusvaiheessa.
2) Toteutusvaihe, Pilotoidaan valittujen opintojaksojen yhteydessä vaiheessa 1 pohjustettua uudenlaista oppimisen ekosysteemiä. Kokeilussa ajetaan sisään työelämä- ja innovaatiovalmiuksia edistäviä opetusmenetelmiä ja oppimistehtäviä. Niissä otetaan huomioon Lapin älykkään erikoistumisen ominaispiirteet. Konkreettisesti opiskelijoille tehtävät urastrategiat ohjautuvat Lapin arktisen erikoistumisen strategiasta. Siten kyse on pedagogisesta interventiosta, jossa tavoitellaan oppimistulosten lisäksi myös elinkeinollista vaikuttavuutta.
Toteutusvaiheessa testataan muodostetun yhteistyöverkoston toimivuutta ja tarvittaessa toteutetaan korjaavia ohjausliikkeitä yhteistyön tehostamiseksi. Opetustilanteissa hyödynnetään mm. vertaisopettajuutta ja – arviointia opetusmenetelmien kehittämisen tukena.
3)Mallivaihe. Uusien opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen tuloksellisuutta arvioidaan, jossa sovelletaan (kvalitatiivisen) käytäntöperustaisen tutkimussuunnan periaatteita. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota hankkeessa noudatettujen opetuskäytäntöjen jatkuvuuteen ja siirrettävyyteen sekä niiden integroitumiseen Lapin älykkään erikoistumisen ilmiökenttään. Siten projekti tarjoaa kehittämistietoa, jolla on myös laajempaa hyödynnettävyyttä.
Yliopiston opiskelijat ja opettajat, työelämälähtöisiin oppimisinterventoihin osallistuvat yritykset ja organisaatiot.
Aluekehittäjät kunta-, seutukunta ja maakuntasoilla.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 79 892
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 78 922
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 99 866
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 98 653
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Itä-Lapin, Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin, Torniolaakson, Kemi-Tornion, Rovaniemen
Kunnat: Muonio, Posio, Tornio, Keminmaa, Ylitornio, Ranua, Kittilä, Salla, Kolari, Simo, Sodankylä, Pelkosenniemi, Rovaniemi, Savukoski, Inari, Enontekiö, Pello, Tervola, Kemijärvi, Utsjoki, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 15
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5
Suunniteltu: 50
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| tässä suhteessa hanke on neutraali | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| kts. edellä | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| kts. edellä | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| kts. edellä | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| kts. edellä | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| kts. edellä | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| kts. edellä | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 4 |
| Älyke –hankkeella tavoitellaan taloudellisesti kestävää vaikuttavuutta pyrkimällä edistämään kohderyhmänä olevien johtamisen ja yrittäjyyden opiskelijoiden työllisyyttä ja työllistymismahdollisuuksien erityisesti Pohjois-Suomen alueella. Hankkeessa saavutettavat tulokset ja hyväksi havaitut käytännöt on siirrettävissä myös muille koulutusaloille hankkeen kolmannessa vaiheessa koostetun toimintamallin ja sen arvioinnin avulla. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 3 |
| kts. edellä | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 3 |
| etäopetuksen ja etäohjauksen kehittäminen on kohteena | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 4 |
| aluekehittäminen | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| neutraali tässä suhteessa | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| kts. edellä | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| kts. edellä | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| kts. edellä | ||
Älykäs erikoistuminen ja yliopisto-opetuksen työelämävalmiuksien kehittäminen” hankkeessa (ÄLYKE) haettiin ratkaisua, kuinka Lapin arktisen erikoistumisen ohjelmaan liittyvillä opetusjärjestelyillä lisätään työelämälähtöisyyttä yliopisto-opetuksessa ja sitä kautta vastataan Lapin aluekehittämisessä tärkeiden kasvualojen koulutustarjonnan laadun parantamiseen.
Aikaisemmin etupäässä hankevetoisesti tapahtuneessa aluekehittämisessä yhteistyö yliopiston opetuksen ja tutkimuksen kanssa oli sattumanvaraista. Jokainen yhteistyökuvio rakennettiin tapaus kerrallaan eikä kumulatiivista oppimista juuri tapahtunut. Älykkään erikoistumisen strategian mukainen toimintamalli aluekehittämisessä lisää systemaattisuutta ja laatua ohjelmaperusteiseen kehittämiseen. Se mahdollistaa selkeämmän yhteistyörakenteen yliopiston kanssa.
Hankkeessa intervention kohteina olleissa johtamisen oppiaineessa ja yrittäjyysopinnoissa on ensiarvoisen tärkeää opetussisältöjen työelämälähtöisyys ja erityisesti elinkeinolähtöisyys. Näissä opinnoissa on ollut työelämälähtöisiä oppimistehtäviä esimerkiksi yrityksiltä tai organisaatioilta saatujen toimeksiantojen muodossa. Nämä kehittämistehtävät ovat olleet kuitenkin satunnaisia ja vähäisiä.
Älyke -hankkeessa perehdytettiin yrittäjyysopintoja suorittavia opiskelijoita älykkään erikoistumisen tavoitteisiin ja menetelmiin. Koska älykäs erikoistuminen opetussisältönä oli täysin uusi, opetusmenetelmissä ei voinut hyödyntää valmista materiaalia tai toimintamallia. Opettajat kulkivat opiskelijoiden rinnalla tulkitsemassa konseptia ja arvioimassa sen merkitystä opiskelijoiden urasuunnitelmille. Yrittäjyysopintojen opintojaksolle kutsuttiin sekä älykästä erikoistumista toteuttavia Lapin liiton asiantuntijoita luennoimaan että klusteritoimintaa johtavia tahoja haastateltaviksi.
Älykkään erikoistumisen taustalla olevan teoreettisen konseptin mukaan opetuksen voisi kytkeä paitsi ohjelmassa esitettyyn kehittämiseen, myös liiketoimintamahdollisuuksien havaitsemiseen eli entrepreneurial discovery-toimintaan. Opetuksen avulla tuodaan tällöin esiin opiskelijoiden tuottamaa tietoa tulevaisuuden trendeistä ja liiketoimintamahdollisuuksista. Opetus peilaisi (vaihtuvien) opiskelijoiden alueen havaintoihin ja keskustelisi, missä määrin opiskelijoiden omat liikeideat ja urasuunnitelmat toteutuvat niissä. Opetuksen ei tällöin tyydy vain opettamaan ja soveltamaan valmiiksi annettuja liiketoimintamahdollisuuksia. Se etsisi keinoja tehdä tunnetuksi opiskelijoiden havaitsemia mahdollisuuksia, jotta he pystyisivät itse luomaan omia mahdollisuuksiaan työllistyä alueelle. Älyke-hankkeen käyttämät menetelmät kuten kurssitehtävien sitominen älykkääseen erikoistumiseen sekä aktiivinen osallistuminen Lapin arktisen erikoistumisen ohjelman klusteritoimintaan olivat esimerkkejä käytännön menetelmistä, joita hankkeessa saatiin kokeiltua.
Opiskelijoiden osallistumista aluekehittämiseen ei tulisi kuitenkaan nähdä aluekehittämisen irrallisena osiona, joka entisestään vahvistaa jo valmiiksi pelkästään positiivisiksi koettuja tuloksia, sillä vaikka opiskelijat suhtautuivat varsin positiivisesti kehittämistyöhön, he nostivat esiin epäilyksiä etenkin työstettäviä klustereita kohtaan. Arviointi saattaakin olla varsin kriittistä tehtyjä valintoja kohtaan. Sen tarkoituksena on kuitenkin edesauttaa alueita oppimaan menestyksistä, erehdyksistä ja kokeiluista.
Älyke -hankkeessa kehitetyt menetelmät tulevat jatkossa kiinnittymään Lapin yliopistossa Tyyli -hankkeen ProHile -alustalle ja AMOK (Arktisen muotoilun osaamiskeskus) -hankkeessa kehitettävään yritysyhteistyön toimintamalliin. Näin turvataan toiminnan jatkuvuus ja saadaan hankkeessa kehitetylle toimintamallille rakenne. Toimintaa tukee hankkeessa luotu yhteistyö Lapin maakunnan aluekehittämisen avaintoimijoiden kanssa.