Hankekoodi: S20048
Hankkeen nimi: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.3.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: KAINUUN ETU OY
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 0784050-4
Jakeluosoite: Seminaarinkatu 2
Puhelinnumero: 0445114554
Postinumero: 87100
Postitoimipaikka: Kajaani
WWW-osoite: http://www.kainuunetu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Antti Toivanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: antti.toivanen(at)kainuunetu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0445114554
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kasvua Kainuuseen hankekokonaisuuden muodostavat ESR–rahoitteinen Johdon ja henkilöstön kehittäminen -hanke ja EAKR–rahoitteinen Kasvu, kansainvälistyminen ja omistajanvaihdos -hanke.
Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen -hankkeen tavoitteena on tukea kasvun, kansainvälistymisen ja omistajanvaihdoksen toimintoja yritysten johdon ja henkilöstön osaamisen kehittämisen ja kouluttamisen kautta. Osaamisen kehittäminen tapahtuu yritysten tarpeista lähtevien räätälöityjen täsmäkoulutusten kautta. Koulutustarpeet nousevat esiin EAKR-hankkeen kautta.
Tavoitteena on työelämän laadun ja tuottavuuden sekä tuloksellisuuden samanaikainen parantaminen yrityksissä ja organisaatioissa.
Hankkeen tavoitteena on parantaa työhyvinvointia sekä työelämän laatua, tuottavuutta, tuloksellisuutta, työllisyysastetta ja kilpailukykyä.
Hankkeen toimenpiteitä ovat verkostoituminen, liiketoimintasuunnitelmien arviointi ja kehittäminen, yritysten palveluiden- ja kehittämistarpeiden arviointi ja kartoittaminen, työelämän laadun tukeminen ja kehittäminen, johdon ja henkilöstön osaamisen kehittäminen (täsmäkoulutukset).
Toimenpiteillä parannetaan yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin. Toimenpiteiden tuloksena parannetaan yritysten tuottavuutta, tuloksellisuutta ja kilpailukykyä samanaikaisesti työelämän laadun kehittämisen kanssa.
Hankkeiden toiminnot ovat toimialariippumattomia. Hankekokonaisuus on osa Yritys-Suomi Kainuu -toiminnan edelleen kehittämistä.
Hankkeen toiminnot ovat toimialariippumattomia.
Hankkeen toimilla kannustetaan yrityksiä toimialat ylittävään yhteistyöhän. Tällä pyritään myös siihen, että syntyy uusia liiketoiminta mahdollisuuksia.
Varsinaiset kohderyhmät:
Kainuulaiset kasvua tavoittelevat ja kasvupotentiaali omaavat yritykset sekä niiden johto ja henkilöstö. Työllistävät, innovatiiviset kasvuhakuiset yritykset sekä alueen omat vahvat ja uudet potentiaaliset toimialat.
Uudet toimintansa vasta aloittaneet yritykset sekä vasta yritystoimintaa käynnistävät yritykset, joissa on selvää kasvupotentiaalia.
Alueen sukupolven- tai omistajanvaihdos vaiheessa olevat yritykset.
Sukupuolten välinen tasa-arvo
Yritys-Suomi Kainuu seurantatietojen mukaan Kainuun alueella aloittaneissa yrityksissä sukupuolijakauma on naisia 40 % ja miehiä 60 %.
Hankkeen toimenpiteissä tuetaan yhdenvertaisesti naisyrittäjyyttä. Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen toiminnoissa; tarkastellaan henkilöstön sukupuolijakaumaa, jonka pohjalta voidaan tarkastella ja toteuttaa kehittämis- ja koulutustarpeita sukupuolten välinen tasa-arvo huomioon ottaen.
Välilliset kohderyhmät:
Kainuulaiset yritysten kehittämistyöhön osallistuvat organisaatiot, oppilaitokset, rahoittajat ja yrittäjäjärjestöt.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 683 066
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 683 065
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 982 623
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 877 861
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu
Seutukunnat: Oulunkaaren, Kehys-Kainuun, Kajaanin
Kunnat: Ristijärvi, Paltamo, Suomussalmi, Kajaani, Vaala, Sotkamo, Puolanka, Kuhmo, Hyrynsalmi
Jakeluosoite: Seminaarinkatu 2
Postinumero: 87100
Postitoimipaikka: Kajaani
Suunniteltu: 225
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 258
Suunniteltu: 935
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 4 |
Yrityskehitystyö, vähähiilisyys, ekologisuus, ekotehokkuus. | ||
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 3 |
Yrityskehitystyö,vähähiilisyys, ekologisuus,ekotehokkuus. | ||
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
Ei vaikutusta | ||
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
Ei vaikutusta | ||
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
Ei vaikutusta | ||
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 6 | 0 |
Toimitaan energia- ja materiaalitehokkaasti. Esim. toimistotyöskentelyssä (paperin-, jätteiden-ja värikasettien kierrätys). | ||
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 7 | 0 |
Yrityskehitystyö, vähähiilisyys, ekologisuus,ekotehokkuus. | ||
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 0 |
Hanke toteutetaan Kainuun alueella. Yritysten, johdon ja henkilöstön koulutukseen perustuva hanke. Hankeen tavoitteena on työelämänlaadun ja tuottavuuden sekä tuloksellisuuden parantaminen samanaikaisesti yrityksissä ja organisaatioissa. Toimenpiteiden toteutuksessa pyritään mahdollisimman tehokkaasti hyödyntymään paikallinen palveluiden ja tuotteiden tarjonta. | ||
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 0 |
Yritysten, johdon ja henkilöstön koulutukseen perustuva hanke. | ||
Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 0 |
Pyritään edistämään toimintojen tehostamista. Yhteistyö, verkostoituminen. | ||
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 0 |
Hankkeen tavoitteena on yritysten, johdon ja henkilöstön hyvinvoinnin ja työelämänlaadun tukeminen ja kehittäminen. | ||
Tasa-arvon edistäminen | 5 | 0 |
Tasa-arvoa voidaan edistää esim. esiin tulevissa koulutustarpeissa ja työelämän laadun tukemisessa ja kehittämisessä. Hankkeen toimenpiteissä tuetaan yhdenvertaisesti naisyrittäjyyttä. Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen toiminnoissa; tarkastellaan henkilöstön sukupuolijakaumaa, jonka pohjalta voidaan tarkastella ja toteuttaa kehittämis- ja koulutustarpeita sukupuolten välinen tasa-arvo huomioonottaen. | ||
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 0 |
Hankkeen toiminnoissa toteutetaan yhdenvertaisuus periaatetta. | ||
Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
Ei vaikutusta. | ||
Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Ei vaikutusta |
Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuuden valmistelu aloitettiin jo kesällä 2013. Taustan sille muodosti se työ, mitä Kainuun Ely-keskuksen Kainuun alueen seudulliset yrityspalvelut -hankkeessa sekä Yritys-Suomi Kainuu -toimintamallissa tehtiin. Lähtökohtana oli se, että Kainuussa ei ollut olemassa mitään systemaattista toimintamallia, jolla oli autettu yrityksiä kasvamaan, kansainvälistymään ja omistajanvaihdokseen.
Hankekokonaisuus käynnistyin vuoden 2015 alussa. Se muodostui lopulta kahdessa erillisestä projektista: Kasvua Kainuuseen – Kasvu – Kansainvälistyminen – Omistajanvaihdos -projekti (EAKR, Kainuun Liitto) sekä Kasvua Kainuuseen – Johdon ja henkilöstön kehittäminen -projekti (ESR, Kainuun Ely-keskus). Myöhemmin hankekokonaisuuteen tuli mukaan vielä Boosteri – Polku yrittäjäksi -projekti (EAKR, Kainuun Ely-keskus). Keskiössä oli yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja omistajanvaihdosten tukeminen. Näitä osa-alueita tuettiin koko ajan yritysten johdon ja henkilöstön osaamisen kehittämisen avulla. Samalla panostettiin koko ajan työelämän laadun kehittämiseen ja työssä jaksamisen edistämiseen.
Hankkeen tavoitteena oli kehittää kainuulaisia yrityksiä ja yritysverkostojen strategisia valmiuksia vastaamaan kasvun haasteisiin. Tavoitteena oli tukea kasvun, kansainvälistymisen ja omistajanvaihdoksen toimintoja yritysten johdon ja henkilöstön osaamisen kehittämisen ja kouluttamisen kautta. Osaamisen kehittäminen tapahtui yritysten tarpeista lähtevien räätälöityjen täsmäkoulutusten kautta. Hankkeen toimilla oli tavoitteena parantaa työhyvinvointia sekä työelämän laatua, tuottavuutta, tuloksellisuutta, työllisyysastetta ja kilpailukykyä. Tavoitteena oli työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen parantaminen yrityksissä ja organisaatioissa. Tavoitteena on työorganisaatioiden hyvinvoinnin parantaminen.
Hankkeen konkreettiset toimenpiteet liittyivät seuraaviin teemoihin:
-Työelämän laadun tukeminen ja kehittäminen
-Verkostoituminen
-Yritysten liiketoiminnan arviointi ja kokonaisvaltainen kehittäminen
-Johdon ja henkilöstön osaamisen kehittäminen (täsmäkoulutukset)
-Yhteistyö muiden palvelun tarjoajien kanssa
Työelämän laadun kehittäminen on käsitteenä hyvin laaja. Se toimi koko hankekokonaisuudessa läpäisyperiaatteella yhtenä toiminnan punaisena lankana. Yritysten kasvun ja työhyvinvoinnin nähdään kulkevan käsi kädessä. Ilman hyvinvoivaa henkilöstöä yrityksen on vaikeaa kasvaa. Henkilöstön hyvinvoinnin kannalta vastaavasti keskeistä on oman työpaikan varmuus. Sille taas parhaan edellytyksen luo yrityksen kehittyminen ja kasvu.
Hanke piti teemaa aktiivisesti yllä järjestämällä erilaisia aamukahvitilaisuuksia, joissa oli aina joku teemoitettu alustus ja siihen liittyvää keskustelua. Aamukahvitilaisuudet toimivat oikein hyvin ja niissä oli aina useita kymmeniä osallistujia.
Jo hankekokonaisuuden alkuvaiheessa huomattiin se, että on erittäin tärkeää saattaa yrityksiä mahdollisimman paljon yhteen sekä toistensa että eri sidosryhmien kanssa. Erilaiset aamukahvitilaisuudet, tapahtumat yms. suunniteltiin sellaisiksi, että niiden yhteydessä oli aina mahdollisuus verkostoitumiseen. Eri tapahtumissa syntyikin aivan uudenlaisiakin kumppanuuksia täysin eri toimialoilla toimivien yritysten ja yrittäjien kesken. Joissakin tapauksissa tämä johti jopa siihen, että mentiin ”ristiin” toistensa hallituksiin.
Yritysten liiketoiminnan arviointi ja kehittäminen muodostui alusta asti käytännössä sellaiseksi, että hankkeeseen mukaan lähteneiden yritysten kanssa käytiin laajat keskustelut yrityksen tilanteesta ja tavoitteista. Näitä keskusteluja oli monien yritysten kanssa säännöllisesti koko hankkeen keston ajan. Keskusteluissa suunniteltiin yhdessä toimenpiteitä ja strategioita, kuinka tavoitteisiin päästään. Tämä edellytti usein kriittistäkin tarkastelua yritysten toimintatavoissa ja strategioissa. Nämä keskustelut ja tapaamiset toimivat pohjana kaikelle muulle kehittämistyölle näiden yritysten kanssa. Hankekokonaisuuden henkilöstö kävi näitä yritystapaamisia hankkeen keston aikana yli tuhat.
Osaamisen kehittäminen kuului yhtenä keskeisenä osa-alueena hankkeen toimintaan.
Hanke toteutti kaikille suunnattuina koulutuksina ja tilaisuuksina lyhytkestoisia (esim. aamupäivä, iltapäivä tai esim. 2-3 kerta n. 3 t. koulutus) tapahtumia. Teemat tulivat lähes aina yrityksiltä ja niiden tarpeista. Tapahtumissa nostettiin esille myös erilaisia ajankohtaisia teemoja kuten esim. sosiaalisen median hyödyntäminen toiminnassa ja markkinoinnissa. Erityisen hyvin onnistuivat erilaiset aamukahvitilaisuudet. Ne olivat tiiviitä 1,5-3 tunnin tapahtumia, joissa oli mahdollisuus myös verkostoitumiseen. Ko. tilaisuuksissa oli lähes aina kymmeniä osallistujia ja niistä tuli paljon positiivista palautetta. Aamukahvitilaisuuksien teemat vaihtelivat laajasti. Työhyvinvointi oli kuitenkin eri näkökulmista usein läpäisevänä teemana.
Yritysten kanssa käydyissä ”kehittämiskeskusteluissa” ja konsultoinneissa tuli usein esille myös yrityskohtaisia konkreettisia tarpeita tietyistä aihealueista, jonka osaamista yrityksessä tulisi kehittää. Ko. tarpeet olivat joskus myös sellaisia, jotka koskivat useampiakin yrityksiä. Näissä tilanteissa toimittiin usein niin, että hankkeen kautta kilpailutettiin (jos ei ollut puitesopimuksen piiriin kuuluneissa) kouluttajataho, joka sitten toteutti halutun koulutuksen. Joissakin tapauksessa tarpeet saattoivat olla hyvinkin spesifejä. Hanke tuki tällaisten koulutusten järjestämistä maksamalla 50 % koulutuksen kustannuksista.
Eri teemoihin liittyen toteutettiin myös yrityskohtaisia ohjaus- ja konsultointipäiviä. Tällaisten päivien teemat liittyivät mm. työhyvinvointi- ja ilmapiirikartoituksiin, johtoryhmätyön kehittämiseen ja yrityksen talouden hallintaan.
Kaiken kaikkiaan hanke oli mukana 179 tapahtuman, koulutuksen ja valmennuksen toteuttamisessa. Osaan koulutuksista sisältyi lisäksi yrityskohtaisia konsultointeja. Osallistujia em. toimenpiteisiin oli kaikkiaan 4706.
Hanke lisäsi kainuulaisten yritysten ja niissä työskentelevien henkilöiden osaamista ja lisäsi yritysten välistä verkostoitumista. Yritysten ja eri toimijoiden välinen verkostoituminen on koettu erittäin tärkeäksi koko hankekokonaisuudessa. Sen myötä on syntynyt uusia kumppanuuksia yritysten välille ja myös uutta liiketoimintaa sen ansiosta.
Koulutusten ja valmennusten kautta lisääntynyt osaaminen mahdollistaa toiminnan ja toimintatapojen jatkuvan kehittämisen. Tämä on tullut monessa yhteydessä esille saadun palautteen myötä. Tätä tukevat myös tehdyn ulkoisen arvioinnin tulokset.
Erityisesti nopeasti kasvavien ja kasvaneiden yritysten näkökulmasta on ollut tärkeää panostaa johtamiseen ja henkilöstön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Näissä yrityksissä toteutettiin nimenomaan työhyvinvointiin ja johtamiseen liittyviä toimia. Niiden vaikutusten odotetaan näkyvän yritysten toiminnassa jatkossa pitemmälläkin aikavälillä.
Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuuden osalta toteutettiin hankkeen toiminnassa mukana olleille yrityksille kysely, jossa selvitettiin yritysten kehittymistä hankkeen aikana. Lisäksi kyselyssä selviteltiin näiden yritysten kasvutavoitteita. Kyselyn pohjaksi selvitettiin lisäksi ko. yritysten lähtötasona vuoden 2014 tiedot.
Kysely lähetettiin 158 yritykselle, joista vastasi 79 (vastausprosentti 50 %). Henkilöstömäärä oli ko. yrityksissä lisääntynyt hankekokonaisuuden aikana 58 %. Vuonna 2014 yhteenlaskettu henkilöstömäärä yrityksissä oli 640, kun se 2017 lopussa oli 1013. Kokonaisuudessaan ko. aikavälillä Kainuussa oli näissä yrityksissä tehty 636 henkilötyövuotta enemmän.
Vastaavasti liikevaihto oli näissä yrityksissä kasvanut 42 %. 2014 yhteenlaskettu liikevaihto oli 81.646.585 € kun se 2017 lopussa oli 115.940.314 €. Kehitys Kainuussa oli selvästi suurempaa näiden yritysten parissa kuin mitä se oli valtakunnallisesti keskimäärin.
Keskeinen työ noiden tulosten eteen on tehty noissa kaikissa yrityksissä. Suuri osa yrityksistä on kuitenkin sanonut suoraan, että Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuudelta saatu apu ja tuki on ollut merkittävässä asemassa niiden kasvutarinoissa.
Kyselyssä selvitettiin myös yritysten kasvutavoitteita. 75 % näistä yrityksistä toi esille, että niillä on vähintäänkin maltilliset kasvutavoitteet. 15 %:lla yrityksistä oli hyvin voimakkaan kasvutavoitteet lähivuosille. Yritykset toivat esille, että ne tarvitsevat jatkossakin apua kasvun tukemiseen ja osaamisen kehittämiseen. Kyselyssä nostettiin esille konkreettisia teemoja ja sisältöjä, joissa toivottiin jatkossa apua.
Hankekokonaisuuteen osallistuvien yritysten määrän tavoitteeksi oli hankesuunnitelmassa asetettu 225 yritystä, jotka osallistuvat hankkeeseen. Tavoite ylittyi selvästi. Hankkeen lopussa ko. määrä oli 281 (tieto Kasvua Kainuuseen CRM:sta) yritystä. Näiden yritysten kanssa oli hankekokonaisuudessa tehty joitakin konkreettisia toimenpiteitä.
Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumääräksi arvioitiin kokonaisuudessaan 935 henkilöä. Toteutunut määrä oli lähes sama, 925 henkilöä.
Osallistujien henkilöstökoulutus- ja henkilötyöpäivien tavoitteet / toteumat :
-Lähiopetuspäiviä 1800 / 2823
-Ohjaus- ja konsultointipäiviä 300 / 295
-Yhteensä em. päiviä 2100 / 3118
Kokonaisuudessaan ko. tavoite ylitettiin n. tuhannella päivällä.