Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20050

Hankkeen nimi: eSosiaalityön maisterikoulutus

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 30.6.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: Yliopistokatu 8, PL 122

Puhelinnumero: (016) 341 341 (vaihde)

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ulapland.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marjo Romakkaniemi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankkeen tieteellinen johtaja/ yliopiston lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marjo.romakkaniemi(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 484 4184

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

eSosiaalityön maisterikoulutuksen tavoitteena on tuottaa päteviä ja monitaitoisia yhteiskuntatieteiden maistereita, joilla on sosiaalialan kelpoisuuslain (272/2005) mukainen pätevyys sosiaalityöntekijän tehtäviin. Valmistuvilla sosiaalityöntekijöillä on osaamista, joka sisältää sosiaalityön substanssiosaamisen ja siihen liittyvän teknologiaosaamisen. Teknologiaosaaminen sisältää tietojärjestelmien käytön, toimimisen erilaisissa sosiaalialan teknologiavälitteisissä ja -avusteisissa palveluprosesseissa, taidon osallistua teknologiaa hyödyntävien palveluratkaisujen ja -mallien innovatiiviseen kehittämiseen yhteistyössä monitoimijaisen ja –tieteisen verkoston kanssa sekä tutkimusperustaiseen kehittämiseen liittyvän osaamisen. eSosiaalityön maisterikoulutus tuottaa tutkimukselliset valmiudet ja mahdollistaa etenemisen jatko-opintoihin.

eSosiaalityön maisterikoulutuksen opetussuunnitelma sisältää sosiaalityön aineopinnot 57 op,syventävät opinnot 120 op sekä metodiopinnot 21 op. Opinnoissa yhdistetään sosiaalitieteellistä ja tietotekniikkaan liittyvää tietoperustaa. Maisterikoulutuksessa käytetään uudenlaisia oppimista tukevia opetusteknologiaratkaisuja, virtuaalisia oppimisympäristöjä sekä yhteisöllisen, tutkivan ja sulautuvan oppimisen pedagogisia menetelmiä.

Maisterikoulutus toteutetaan työelämälähtöisesti. Koulutukseen liittyvissä käytännönopetusjaksoissa pyritään yhteistoiminnalliseen kehittämiseen, siten että opiskelijat ovat osallisina kuntien sosiaalialan projekteissa ja hankkeissa, jotka liittyvät teknologian kehittämiseen. Opiskelijoiden seminaari- ja opinnäytetyöt liitetään työelämän kehittämistoimintaan. Kuntien kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella maisterikoulutuksessa on asetettu seuraavat painopistealueet: yhdenvertainen ja asiakaslähtöinen eAsiointi, teknologiaa hyödyntävät innovatiiviset työmenetelmät ja palveluprosessit sekä teknologian käytön vaikuttavuus sosiaalityössä. eSosiaalityön maisterikoulutus on verkostoitunut koulutusta ja tutkimusta toteuttavien tahojen kanssa.

Valmistuneet sosiaalityöntekijät sijoittuvat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin asiakastyöhön, hallinnollisiin johtotehtäviin, suunnittelu- , kehittämis- ja tutkimustehtäviin sekä yrityksiin. Sosiaalitieteellinen tutkimus vahvistaa kestävän teknologian kehittämistä ja korostaa teknologian käyttöönotossa ja kehittämisessä sosiaalisia prosesseja ja teknologian sosiaalisia vaikutuksia. Sosiaalinen ulottuvuus korostaa erityisesti teknologian käytön vaikutuksia kansalaisten ja asiakkaiden arjesta selviytymiseen ja syrjäytymisen ehkäisyä.

Koulutuksen toteuttaminen työelämälähtöisesti vahvistaa sekä opiskelijoiden että käytännön työntekijöiden teknologiaosaamista, valmiuksia tutkimusperustaiseen kehittämiseen ja monialaiseen ja -tieteiseen yhteistyöhön sekä elinikäiseen oppimiseen. Opinnäytteiden tuottamaa tietoa ja tutkimusta hyödynnetään paikallisessa kehittämisessä sekä levitetään toteutuneita hyviä käytäntöjä hankkeen seutukunnissa ja kansallisesti. Opiskelijoiden ja sosiaalialan työntekijöiden tuottamat työvälineet ja teknologiaa soveltavat palveluratkaisut ja -mallit tukevat sosiaalialalla tutkimukseen perustuvaa teknologian käyttöönottoa ja lisäävät sosiaali- ja terveyspalveluissa toteutettavaa yhteistyötä. Koulutuksen ja tutkimuksen verkostoituminen vahvistaa seutukuntien monitieteistä tietoperustaa ja kestävää kehitystä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

eSosiaalityön maisterikoulutus tarjoaa opiskelumahdollisuuden ja sosiaalityön kelpoisuuden alalla pitkään toimineille ja vailla kelpoisuutta oleville työntekijöille, ikääntyville työntekijöille sekä alalle siirtyville lähialan koulutuksen omaaville henkilöille sekä työttömyysuhan alla tai määräaikaisissa työsuhteissa oleville epäpäteville sosiaalityöntekijöille. eSosiaalityön maisterikoulutukseen voivat hakea henkilöt, joilla on aikaisempi kandidaatin tai maisterintutkinto tai sosionomi (AMK)tutkinto, jonka lisäksi hekija on suorittanut sosiaalityön perusopinnot 25 op. Valintakriteerit vahvistetaan yhteiskuntatieteiden tiedekuntaneuvostossa, mikäli rahoitus myönnetään.

Muutoshakemuksessa 1.11.2017 välillistä kohderyhmää siirretään varsinaiseksi kohderyhmäksi työpajojen osalta. Työpajan osallistujia ovat sosiaalialan työntekijät, opiskelijoiden käytännön opetuksen ohjaajat, esimiehet ja hallinnon toimijat. Muutoksen myötä kokonaisosallistujamäärä kasvaa työpajojen osallistujilla, 100 henkilöllä. Opiskelijamäärä on 25.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Maisterikoulutuksen välillisenä kohderyhmänä ovat sosiaalialan työntekijät, esimiehet ja hallinnon toimijat, joiden osaaminen ja valmiudet teknologian käyttöönottoon vahvistuvat opiskelijoiden opinnäytteiden ja käytännönjaksojen vaikutuksesta. Teknologiaosaamisen vahvistamisesta sosiaalityössä hyötyvät kaikki kansalaiset, mutta erityisesti sosiaalityön usein moniongelmaiset ja syrjäytymisvaarassa olevat asiakkaat, joiden hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta sekä yhdenvertaisuutta laadukas teknologiaa hyödyntävä sosiaalityö tukee.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 435 218

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 432 965

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 549 818

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 545 523

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu

Seutukunnat: Oulunkaaren, Kehys-Kainuun, Kajaanin, Oulun

Kunnat: Oulu, Suomussalmi, Ristijärvi, Paltamo, Utajärvi, Ii, Vaala, Kajaani, Pudasjärvi, Sotkamo, Hyrynsalmi, Kuhmo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 125

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sosiaalityö on pääosin naisvaltaista. Työntekijöistä 87 % oli naisia vuonna 2013. Naisvaltaisuus on osaltaan vaikuttanut mm. alan matalaan palkkatasoon suhteessa sosiaalityöntekijöiden korkeaan koulutukseensa. Tutkimuksen mukaan sosiaalitoimistoissa esiintyy mm. miehiä syrjiviä ajatusmalleja ja toimintatapoja esimerkiksi lasten huoltajuuteen liittyvissä asioissa. Em. voivat vaikuttaa esim. lasten tapaamisiin ja huoltoon liittyvien asioiden käsittelyssä. Sosiaalityössä on todettu tarvittavan sekä mies että naistyöntekijöitä alan tehtävien hoidossa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Maisterikoulutuksen teknologiapainotteisuus tarjoaa miesvaltaiselta teknologia-alalta siirtymismahdollisuuden naisvaltaiselle sosiaalialalle, jolloin miesopiskelijat voivat hyödyntää aikaisempaa teknologiaosaamistaan. It alan työpaikkojen vähetessä tämä tarjoaa mahdollisuuden uudelleen kouluttautumiseen ja eri koulutusten tuoman osaamisen yhdistämiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Koulutus toteutetaan tasa-arvoisesti kummankin sukupuolen osalta. Koulutukseen otetaan opiskelijoita valintakriteerien perusteella, jolloin sukupuoli ei vaikuta opiskelijaksi pääsyyn.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 7
Koulutus toteutetaan osittain verkko- ja etäopetuksena,mikä vähentää matkustamisesta aiheutuvia päästöjä ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 8
Teknologian käyttöönotto ei itsessään tuota taloudellisuutta ja tehokkuutta vaan teknologiaa tulee kehittää ajallisesti samaan aikaan ja limittäin yhteydessä työn sosiaalisiin prosesseihin, työn tavoitteisiin ja toimintakäytäntöihin sekä työn eettisiin periaatteisiin. Koulutus tuottaa päteviä työntekijöitä, joiden osaaminen vahvistaa sosiaalisen ulottuvuuden kytkemistä teknologian kehittämiseen. Koulutuksesta valmistuvien työntekijöiden osaaminen tukee uudenlaisten teknologisten työmetodien, palveluratkaisujen ja –prosessien kestävää kehitystä. Teknologisoituvat ja sähköistyvät palvelut lisäävät alueen taloudellista kestävyyttä. Taloudellista kestävyyttä tukee myös koulutuksen tuottama työntekijöiden pätevöityminen, pysyvämpi työllistyminen sekä työurien jatkuvuus.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 7
Koulutus tukee aineettomien sosiaalialan työvälineiden ja prosessien kehittämistä esim. teknologiaa hyödyntävät työvälineet ja sähköisten palveluiden käyttöönotto.
Liikkuminen ja logistiikka 0 7
Koulutus toteutetaan pääosin etäopetuksena, jolloin se vähentää työntekijöiden matkustamista samoin kuin koulutuksen tavoite tukea sähköisten palveluiden kehittämistä vähentää asiakkaiden matkustamista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 8
Koulutuksesta valmistuvat pätevät sosiaalityöntekijät vahvistavat seutukuntien sosiaalityön laatua, jolloin seutukuntien mahdollisuus tuottaa kansalaisten hyvinvointia vahvistuu. Sosiaalityö kohdistuu erityisesti heikommassa asemassa olevien kansalaisten hyvinvoinnin tukemiseen ja erityisesti moniongelmaisten asiakkaiden hyvinvoinnin tukemiseen esim. lastensuojelun asiakkaat, maahanmuuttajat, vammaiset henkilöt ja päihde- ja mielenterveysongelmaiset asiakkaat. Maisterikoulutus tarkastelee kestävää kehitystä sosiaalitieteellisen tutkimuksen näkökulmasta sekä teknologisten sovellusten tuomien mahdollisuuksien näkökulmasta tukea asiakkaiden selviytymistä, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Teknologian hyödyntäminen sosiaalityössä lisää uusia mahdollisuuksia toteuttaa ehkäisevää työtä. Tutkimusperustainen kehittäminen tukee palveluiden laatua ja saatavuutta.
Tasa-arvon edistäminen 0 8
Sosiaalitieteellisen tutkimuksen tavoitteena on tarkastella eriarvoisuutta tuottavia sosiaalisia ilmiöitä sekä muutosten vaikutuksia asiakkaiden arjesta selviytymiseen. Koulutuksen tuottama sosiaalityöntekijöiden pätevöityminen vahvistaa heikommassa asemassa olevien kuntalaisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä yleisesti että teknologian käytössä esimerkiksi eAsioinnissa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 8
Sosiaalitieteellinen tutkimus tuottaa tietoa yhteiskunnan teknologisoitumisen sosiaalisista vaikutuksista kansalaisten selviytymiseen sekä erityisesti moniongelmaisten asiakkaiden hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. Rakenteellisen sosiaalityön tavoitteena on vaikuttaa eriarvoisuutta luoviin rakenteisiin ja toimintakäytäntöihin sekä osallistaa asiakkaita vaikuttamaan sekä palveluiden kehittämiseen että yhteiskunnallisella tasolla.
Kulttuuriympäristö 0 8
Sosiaalityön keskeinen tehtävä on kulttuurierojen ehkäisy ja erilaisten kulttuuristen erojen huomioiminen sekä asiakastyössä, yhteisöissä että yhteikunnallisella tasolla.
Ympäristöosaaminen 0 8
Sekä sosiaalityön että teknologian kehittäminen ovat osittain kontekstisidonnaista. Koulutus kiinnittyy seudullisiin ja paikallisiin tarpeisiin sekä vahvistaa seudullista hyvinvointia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Lapin yliopiston, sosiaalityön oppiaineen hallinnoima, ESR-rahoitteinen eSosiaalityön maisterikoulutus -hanke on toteutettu 1.1.2015–30.6.2018. Hankkeen yhteistyökumppaneina ja osarahoittajina ovat olleet Oulu, Oulunkaaren kuntayhtymä ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Hankkeessa toteutetun eSosiaalityön maisterikoulutuksen tavoitteena on ollut tuottaa yhteiskuntatieteiden maistereita, joilla on pätevyys sosiaalityöntekijän tehtäviin ja substanssiosaamiseen perustuvaa teknologiaosaamista. Koulutuksessa kirjoilla olevista 21 opiskelijasta on hankkeen loppuessa valmistunut 15 opiskelijaa. Kaksi opiskelijaa jatkaa Lapin yliopistossa väitöskirjatutkijoina.

eSosiaalityön maisterikoulutuksessa opiskelijoiden opintoja tuettiin koulutukseen liittyvillä rakenteellisilla ratkaisuilla, opintojaksojen ja erilaisten suorittamisvaihtoehtojen toteuttamisella, tiedottamista ja ohjeistuksia vahvistamalla sekä opiskelijoiden ohjauksella ja neuvonnalla. Lähi- ja verkko-opetuksen yhdistäminen tuki opiskelijoiden opintojen etenemistä ja mahdollisuutta joustavaan opiskeluun. Opetuksesta 94 % oli verkko-opetusta ja itsenäistä opiskelua. Lähiopetuspäivät toteutettiin Oulussa.

eSosiaalityön maisterikoulutuksessa teknologiaosaaminen nähtiin tärkeänä sosiaalityön tulevaisuuden osaamisena, joka tuottaa uudenlaisia mahdollisuuksia sekä tukee tunnistamaan teknologian käytön reunaehdot sosiaalityössä. Opetukseen sisältyvien sosiaalityön teknologiaosaamista vahvistavien opintojen sisällön tuottamiseksi ja laadun varmistamiseksi tehtiin käsitteellinen sosiaalityön teknologiaosaamisen jäsennys. Teknologiaosaamisen jäsennys perustui laaja-alaiseen ymmärrykseen sosiaalityöntekijöiden työstä yksilöllisellä, yhteisöllisellä ja yhteiskunnallisella tasolla. Jäsennys sisälsi sosiaalityön tavoitteisiin, tehtäviin ja etiikkaan perustuvan teknologian käytön, kehittämisen sekä tutkimuksen. Jäsennyksessä muodostuneet osaamistarpeet sisällytettiin eSosiaalityön maisterikoulutuksen opetussuunnitelmaan. Hankkeen tulosten mukaan teknologiaosaamisen tulisi olla osa sosiaalityön perustutkintoon johtavaa yliopisto-opetusta, ja se tulisi sisällyttää osaksi sosiaalityön opintojaksoja.

Sosiaalityön teknologiaosaamisen opetus, työelämässä toteutuva digitaalisten palveluiden kehittäminen ja kestävä teknologian kehitys edellyttävät teknologiaan liittyvän sosiaalitieteellisen tutkimuksen ja sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista. Hankkeessa toteutettu tiedottaminen, useat artikkelit, Mari Kivistön ja Kirsi Päykkösen 2017 toimittama hankkeen julkaisu ’Sosiaalityö digitalisaatiossa’ sekä opiskelijoiden työelämälähtöiset pro gradut -tutkielmat ovat osaltaan vahvistaneet ja tehneet näkyväksi teknologiaan liittyvää sosiaalista ulottuvuutta ja tuottaneet sosiaalitieteellistä tietoa. Hankkeessa on verkostoiduttu toiminnallisesti kumppanuuskuntien ja eri hankkeiden kanssa sekä sosiaalisessa mediassa ylläpitämällä hankkeen blogia, Facebook-ryhmää ja Twitter-tiliä. Hankkeen näkyvyys ja tiedontuotanto ovat vahvistaneet sosiaalityön toimijoiden verkostoitumista digiyhteiskunnassa.

Valmistuneet sosiaalityöntekijät sijoittuvat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin sosiaalityön asiakastyöhön, hallinnollisiin johtotehtäviin sekä suunnittelu-, kehittämis-, koulutus- ja tutkimustehtäviin. Koulutuksesta valmistuneiden sosiaalityöntekijöiden sijoittuessa työelämään heidän teknologiaosaamistaan hyödynnetään tietojärjestelmien käyttöönotossa ja kehittämisessä, tiedonhallinnassa, sosiaali- ja terveysalan digitaalisten palveluiden käytössä, kehittämisessä ja tutkimuksessa sekä rakenteellisessa sosiaalityössä.

Teknologiaosaamisen opetus sosiaalityön perustutkintoon johtavassa yliopistokoulutuksessa on tulevaisuuteen suuntautuvaa, innovatiivista sekä ainutlaatuista paitsi Suomessa myös kansainvälisesti. Koulutus on kansainvälisesti merkittävä, koska tällä hetkellä sosiaalityön koulutukseen sisältyvä teknologiaosaamisen jäsentäminen ja opetus nähdään haasteena eri maissa.