Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20051

Hankkeen nimi: Info Gloria - Maahanmuuttajaneuvonnan kehittämishanke

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.1.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1710217-7

Jakeluosoite: Matarankatu 4, 3.krs

Puhelinnumero: 010 2811500

Postinumero: 40100

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.kyt.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Antero Mikonranta

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: antero.mikonranta(at)kyt.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 5978970

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Maahanmuuttajille suunnatut matalan kynnyksen neuvontapalvelut ovat yksi palvelumuoto, joilla tuetaan maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen. Info Gloria - maahanmuuttajaneuvonnan hankkeessa kehitetään ja haetaan ratkaisua järjestää toimivat matalan kynnyksen neuvontapalvelut Jyväskylään ja Keski-Suomeen. Hankkeessa vahvistetaan myös kunnan työntekijöiden monikulttuurista osaamista tarjoamalla toimialakohtaista koulutusta kunnan työntekijöille. Hankkeen tavoitteena on luoda alueelle pysyvät maahanmuuttajien neuvontapalvelut käyntiasiointia, etäpalveluita ja omakielisten neuvojien koulutusta kehittämällä. Tarvetta palveluiden kehittämiselle on, koska Keski-Suomessa asuu jo yli 6000 vieraskielistä ja alueella puhutaan yli 90:tä kieltä.

Tavoitteena on juurruttaa maahanmuuttajien neuvontapalvelut Jyväskylään sekä hyödyntää uusia teknologiaratkaisuja (esim. etäpalvelut) tarjota palvelua myös pieniin ympäristökuntiin. Hankkeessa kehitetään Jyväskylässä käynnistettyä maahanmuuttajien neuvontapalvelua (Info-Gloria) vastaamaan eri kieliryhmistä tulevien maahanmuuttajien tarpeisiin. Tavoitteena on myös kehittää maahanmuuttajaneuvojien koulutusta sekä vahvistaa kaupungin yleisten neuvontapalveluiden maahanmuutton ja kotoutumiseen liittyvää osaamista vastaamaan paremmin maahanmuuttaja-asiakkaiden tarpeisiin. Hankeessa sitoudutaan edistämään tasa-arvoa ja varmistamaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen eri menetelmin keskeisissä toiminnoissa. Neuvontapalveluissa sukupuoli ja erilaiset palveluntarpeet huomioidaan palvelutilanteissa.

Hankkeen tuloksena on maahanmuuttajien matalan kynnyksen monikanavaiset neuvontapalvelut, joissa uudet teknologiaratkaisut (etäpalvelut tms.) täydentävät käyntiasiointia, puhelin- ja sähköpostipalvelua. Maahanmuuttajaneuvonnasta asiakas saa neuvoja ja ohjeita tarvitsemaansa asiaan tai ongelmaan ja ohjataan eteenpäin eri palveluihin. Hankkeen tuloksena on maahan muuttaneiden kotoutumista tukevat, helposti tavoitettavat ja toimivat neuvontapalvelut, joiden toteutukseen on haettu paikallisesti toimivat ratkaisut yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hankkeen myötä myös kunnan työntekijöiden monikulttuurinen erityisosaaminen asiakaspalvelussa kehittyy.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat, kunnan työntekijät sekä muut maahanmuuttajien neuvontapalveluiden parissa toimivat tahot. Hankkessa käynnistettävien monikieliset neuvontapalveluiden kielivalikoima (4 kieltä) kattaa noin 3000 hlö:ä, joka on noin puolet kaikista Keki-Suomen vieraskielisistä.


Hankkeessa kehitetään maahan muuttaneiden vastaanoton palveluita ja tuetaan kotoutumista. Alueen maahanmuuttajat hyötyvät omakielisten neuvontapalveluiden kehittämisestä. Erityisesti vasta maahan saapuneet sekä pidempää asuneet mutta erityistä tukea tarvitsevat maahanmuuttajat hyötyvät neuvontapalveluista. Omakielisellä neuvonnalla voidaan tukea tehokkaasti kotoutumisen alkuvaihetta, sillä se auttaa esimerkiksi hakemusten täyttämisessä ja neuvoo palveluihin ohjautumisessa, mihin viranomaisten omat resurssit eivät usein riitä.

Hankkeen toiminnassa aloittaneista maahanmuuttajista arviolta 5% on Saarijärvi-Viitasaari alueelta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Viranomais -ja muut julkiset palvelut sekä muut maahanmuuttajia asiakkaina työssä kohtaavat toimijat. Palveluihin ohjautuminen ja niissä toimiminen tehostuu maahamuuttajaneuvonnan myötä, eri palveluita tarjoavien sekä maahanmuuttaja-asiakkaiden näkökulmasta, niin palveluihin pääsemistä sekä niissä toimimista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 137 900

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 126 979

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 181 083

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 168 374

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Keuruun, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Joutsan, Äänekosken

Kunnat: Joutsa, Petäjävesi, Äänekoski, Karstula, Saarijärvi, Kuhmoinen, Keuruu, Jyväskylä, Hankasalmi, Viitasaari, Uurainen, Jämsä, Muurame, Laukaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Matarankatu 6

Postinumero: 40100

Postitoimipaikka: Jyväskylä

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 260

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Toimintaympäristön analyysiä sukupuolinäkökulmasta ei ole tehty. Tasa-arvon valtavirtaistaminen tulee huomioiduksi hankkeen toteutuksessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisessa käytetään mm. analyyttisiä menetelmiä tulosten arvioinnissa esim. sukupuolen mukaan eritellyn asiakastilastoinnin kautta, josta saadaan tärkeää tietoa mm. kohderyhmän tavoitettavuudesta. Tavoitteena on luoda hankkeessa sukupuolinäkökulman huomioon ottavat toimintatavat. Hankeessa sitoudutaan edistämään tasa-arvoa kaikessa toiminnassa ja varmistamaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen keskeisissä toiminnoissa. Neuvontapalveluissa sukupuoli ja erilaiset palveluntarpeet huomioidaan palvelutilanteissa. Hankkeen toteutukseen osallistuvien (mm. asiakastyötä tekevien neuvojien) tietoisuuden lisäämiseen ja osaamiseen tasa-arvosta, sukupuolesta ja sen merkityksestä panostetaan mm. työhön perehdytyksessä. Vaikka eri maahanmuuttajayhteisöt ovat heterogeenisiä, uuteen yhteiskuntaan asettautumisessa yhdistävänä tekijänä on usein tarve määritellä naisen ja miehen roolia uudessa yhteiskunnassa. Maahanmuuttajien kotoutumista tukevien toimijoiden tulee olla sukupuolitietoisia ja kulttuurisensitiivisiä tunnistamaan nämä tarpeet nais -ja miesnäkökulmista ja tukemaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistäminen liittyy olennaisesti hankkeen neuvontatyön kehittämisen tavoitteisiin ja sisällytetään kaikkeen hankkeen toimintaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset luonnonvarojen käytön kestävyyteen ja ympäristön tilaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan (ja kasvihuonekaasujen vähenemiseen).
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Neuvontapalveluiden myötä ihmisten tietoisuus arjen eri osa-aluilla lisääntyy (esim. kestävä kehitys), jolla on mahdollisia välillisiä vaikutuksia mm. kierrätyksen sekä energia- ja materiaalitehokkuuden lisääntymiseen henkilötalouksissa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeen päätavoitteena on matalan kynnyksen neuvontapalveluiden kehittäminen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeella on välittömiä ja välillisiä vaikutuksia kohderyhmän (maahanmuuttajat) hyvinvoinnin edistämisessä terveyden, hyvinvoinnin, esteettömyyden, osallisuuden, osallistumisen, työllisyyden, tiedon saatavuuden ja harrastemahdollisuuksien toteuttamisessa. Matalan kynnyksen palveluiden kautta tiedon saatavuus paranee ja vahvistaa osallistumisen mahdollisuuksia ohjautua ja hakeutua olemassaoleviin palvelujärjestelmiin.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hankkeella on välittömiä ja välillisiä vaikutuksia naisten ja miesten taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon edistämisessä sekä perinteisten sukupuolikäsitysten purkamisessa. Hankkeen välittömät vaikutukset kohdistuvat erityisesti erityisryhmille (esim. puolisona tai perhesiteen perusteella tulleet), joilta puuttuu tieto suomalaisesta yhteiskunnasta ja palveluista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hanke edistää monikultuurisuutta, erilaisuuden hyväksymistä, eri yhteiskuntaryhmien suhteita ja vähentää eriarvoisuutta. Koulutuksen kautta tietoisuus maahanmuutosta ja se erityispiirteistä lisääntyy ja neuvontapalvelut vahvistavat maahanmuuttajien kulttuuristen oikeuksien toteuttamista.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella on neutraalit vaikutukset kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 2 2
Ympäristöosaaminen ja tietoisuus vahvistuu kohderyhmällä (maahanmuuttajat) tarjottujen neuvontapalveluiden myötä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Info Gloria –maahanmuuttajaneuvonnan kehittämishanke syntyi tarpeesta tarjota luotettavaa tietoa suomalaisen yhteiskunnan palveluista sekä maahan muuttavan henkilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Tavoitteena oli kehittää matalan kynnyksen neuvontapalvelupiste Keski-Suomen maakuntaan eri palvelukieliä tarjoten. Näin luotaisiin maahanmuuttajille laadukas ja ammatillisesti toimiva neuvontapalvelupiste.

Hankkeen eräs tavoite oli ammatillistaa maahanmuuttajaneuvojien työ. Hankkeessa luotiin perehdytyskoulutusohjelma heidän ammattitaidon kasvattamiseksi. Koulutuksessa käytiin lävitse mm. seuraavia aihealueita: maahanmuutto Suomeen, neuvojan rooli, oikeus asua Suomessa, sosiaalipalvelut, asuminen, raha-asiat, terveys, vapaa-aika, opiskelu, tulkkaus ja perhe. Perehdytyskoulutuksella luotiin peruspohja tiedoille, joita neuvojalla täytyy olla osatakseen kokonaisvaltaisesti hahmottaa asiakkaan tilanne ja tarvittaessa jatko-ohjata hänet oikeiden palveluiden piiriin. Neuvojat kokivat ammatti-identiteetin kasvua sekä työroolin muotoutumisen perehdytyskoulutusten kautta. Näin he saivat tukea ammatilliseen kasvuunsa ammattiin josta ei ole olemassa yhtenäistä työnkuvausta tai ammattinimikettä.

Hanketavoitteena oli myös etäneuvontapalvelun kehittäminen. Tässä tavoitteessa päästiin hankkeen aikana vasta alkuun. Joidenkin Keski-Suomen kaupunkien kanssa käytiin neuvottelua etäneuvontapisteen perustamisesta, mutta asia jäi kesken. Etäneuvontaa kokeiltiin itsenäisesti hankkeessa siten, että thainkielinen neuvojamme oleskeli kuukauden Thaimaassa ja hänen päivystysaikana neuvonta tapahtui Skypen kautta. Kokeilu oli onnistunut ja asiakkaat kokivat myös Skypen kautta tapahtuvan neuvonnan mutkattomana. Tarvittaisiin kuitenkin pidempi aikainen etäneuvontatyön testaaminen, että voitaisiin lähemmin arvioida sen toimivuutta matalan kynnyksen neuvontapalvelupisteen neuvontamuotona.

Lisäksi hankkeessa tavoiteltiin kuntasektorin työntekijöiden monikulttuurisuus tietouden lisäämistä ja osaamisen kasvua järjestämällä toimialakohtaista koulutusta kuntien työntekijöille ja viranomaisille. Hanke järjesti kaksi kokopäiväistä sekä kaksi pienimuotoisempaa koulutusta. Kaiken kaikkiaan hankkeen koulutukset keräsivät 134 osallistujaa. Koulutuksiin osallistuttiin monilta eri sektoreilta: kuntatyöntekijöitä (Jyväskylästä, Äänekoskelta, Viitasaarelta ja Saarijärveltä), valtion työntekijöitä (Maistraatista, Poliisista ja ELY:stä) sekä kolmannen sektorin työntekijöitä (järjestöistä, yhdistyksistä ja osuuskunnista).

Hanke saavutti määrällisesti sille asetetut tavoitteet osallistuvien henkilöiden osalta. Lisäksi 36 % yhteydenotoista oli uusia eli tulivat henkilöiltä jotka eivät aiemmin olleet asioineet neuvontapalvelupisteessämme. Hanketyöntekijät huomioivat myös neuvontapalvelupisteen laadullisia vaikutuksia asiakkaisiin. Neuvonnan kautta asiakkaan oli mahdollista muodostaa kokonaiskuva yhteiskunnan palveluista ja siten paremmin ymmärtää viranomais- ja muita prosesseja (kuten tuki- ja etuusprosessit). Lisäksi oikea-aikainen neuvontatyö ja sitä kautta asioiden hoitaminen (esim. laskujen, hakemusten ja päätösten osalta) ennaltaehkäisivät asiakkaan asioiden kasaantumista ja ehkäisivät näin ongelmien syntymistä. Neuvontapisteessä saatu tuki oli kasvattanut joidenkin asiakkaiden elämänlaatua, koska he olivat saaneet lisää itseluottamusta omien asioiden hoitamiseen.

Hanke on tuloksillaan tuonut esiin, että matalan kynnyksen neuvontapalvelutyö eri kielillä on tarpeellista Keski-Suomen maakunnassa. Neuvontapalveluille on määrällisesti kysyntää eli palvelua tarvitsevia sekä sen palveluiden voidaan katsoa myös ennaltaehkäisevän ja parantavan maahanmuuttaja asiakkaiden elämänlaatua. Myös vuoden 2015 aikana Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat (Keski-Suomi noin 2 000 henkilöä, joista noin 660 henkilön oletetaan jäävän alueelle) tulevat tarvitsemaan neuvontapalvelupisteen palveluja sillä kaupunkien tarjoamat kotoutumispalvelut sisältävät palveluja sosiaaliasioihin ja kotoutumiseen liittyen, mutta silti on odotettavissa, että myös turvapaikkaprosessin kautta kaupunkeihin jäävät maahanmuuttajat tulevat tarvitsemaan apua esimerkiksi harrastuksiin, lomakkeiden täyttämiseen tai vaikka vain maan tapoihin liittyvissä asioissa.