Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20053

Hankkeen nimi: VAAO-Navi

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: VALKEAKOSKEN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0206289-7

Jakeluosoite: PL 119

Puhelinnumero: 0357421

Postinumero: 37601

Postitoimipaikka: VALKEAKOSKI

WWW-osoite: http://www.vaao.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Janne Hietanummi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: vt. kehitysjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: janne.hietanummi(at)vaao.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0449060278

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

VAAO-Navi (VAAOn opintonavigaattori) on projekti, jonka avulla perustetaan Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistoon eli VAAOon uudenlainen, laaja-alainen ja yhteisöllinen ohjauksen malli ja organisaatio, mikä mahdollistaa joustavammat opintopolut ja tehostetumman läpäisyn. Nuorisotakuun hengessä tarjotaan mahdollisuus myös niille nuorille, jotka eivät tällä hetkellä ole VAAOssa opiskelijoina kirjoilla. Tavoitteiden saavuttamisessa hyödynnetään VAAOlle hankkeessa kehitettävää ohjaustarveanalyysiä.

VAAO-Navilla tarkoitetaan ”yhdestä luukusta” tarjottavaa laaja-alaista ja yhteisöllistä, VAAOlle räätälöityä ohjauspalvelua. VAAO-Navin työntekijät ymmärtävät hankkeessa kehitettävän tukimalli kokonaisuuden ja osaavat antaa oikea-aikaisesti tukea aiempaa huomattavasti laajemmalle joukolle asiakkaita. Aiemmasta poiketen nyt kehitettävässä mallissa tukea voidaan antaa kapeiden asiakassegmenttien sijaan laaja-alaisemmin, joustavammin ja tehokkaammin.

Kohderyhmänä projektissa ja sen jälkeen ovat VAAOn opiskelijat, Vaateri - nuorten työpajan asiakkaat, Nuorten aikuisten osaamisohjelman asiakkaat sekä kunnallisten toimintojen kautta VAAOn asiakkaaksi ohjautuvat nuoret. Kohderyhmän asiakkaiden heterogeeninen tausta huomioidaan siten, että tukea ja opintopolkuja räätälöidään paitsi sitä erityisen paljon tarvitseville tai opintonsa aiemmin keskeyttäneille, mutta myös asiakaskunnalle, joka haluaa haastaa itseään tai valmistua etuajassa. Kaikessa toiminnassa pyritään opiskelijoiden opiskelumotivaation ylläpitoon ja kasvattamiseen.

Hankkeelle nimetään projektipäällikkö, jonka lisäksi projektissa työskentelee opiskelijahuollon ja ammattialojen edustajia sekä projektiohjaajia. Näin varmistetaan tehokas kehittäminen ja toisaalta tulosten juurruttaminen projektin jälkeen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisena kohderyhmänä ovat VAAOssa opiskelevat tai valmistaviin koulutuksiin osallistuvat nuoret sekä NAO:n ja eri tahojen kautta VAAOn toiminnan piiriin tulevat aikuiskoulutuksen asiakkaat. Toisena kohderyhmänä ovat VAAOn ohjaushenkilöstö, ryhmänohjaajat sekä ohjaustyötä tekevät opettajat. Toimintamallin kehittäminen ja käyttöönottaminen vaatii tämänä henkilöstön osan osallistumista kehittämistyöhön. Lisäksi uuden mallin käyttöönotto edellyttää henkilökunnan kouluttautumista uuden ajattelumallin omaksumiseksi. Toimintamallia pilotoidaan ensin erilaisissa ryhmissä laajentaen sen käyttöönottoa, tavoitteena saada toimintamallin tarjoamat mahdollisuudet kaikkien opiskelijoiden käyttöön hankkeen päätyttyä. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat ne nuoret, jotka ovat halukkaita suorittamaan ammatillisen koulutuksen ja ovat esimerkiksi Vaaterin tai Nuorten aikuisten osaamisohjelman asiakkaita tällä hetkellä. Täten kohderyhmänä ovat myös Nuorisotakuun piiriin kuuluvat nuoret.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä on VAAOn muu henkilökunta, joka ei kuulu välittömään kohderyhmään. Toimintamallin kehittäminen ja käyttöönottaminen vaatii koko henkilökunnan kouluttamista uuden ajattelumallin omaksumiseksi, jotta toimintamalli saadaan tehokkaaseen käyttöön. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös muut nuorten parissa toimivat tahot, esimerkiksi kunnat (kuten Etsivä nuorisotyö) ja TE-toimisto, jotka ovat keskeisiä toimijoita silloin, kun esim. keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden ohjausta ja jatkosuunnitelmia mietitään tai jäsenkuntien (ja alueen nuorten) työttömien nuorten jatkosuunnitelmia mietitään. Hankkeessa kehitetään myös tämän tyyppisen verkoston yhteistyötä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 520 213

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 500 723

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 650 267

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 625 905

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen, Etelä-Pirkanmaan

Kunnat: Kangasala, Urjala, Lempäälä, Valkeakoski, Pälkäne, Akaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Vanhankyläntie 2

Postinumero: 37630

Postitoimipaikka: VALKEAKOSKI

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 396

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen kohderyhmää ovat kaikki VAAOn asiakkaat sukupuolesta riippumatta. Oppilaitoksen opiskelijoista naisia on 40,3 % ja miehiä 59,7 % (21.9.2014 tilanteen mukaan). Pirkanmaan ELY-keskuksen antaman tiedon mukaan toiminta-alueen alle 30-vuotiaista työttömistä naisia on 38 % ja miehiä 62 % (30.9.2014 tilanteen mukaan).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kohderyhmää ovat kaikki VAAOn asiakkaat ja toiminta-alueen alle 30-vuotiaat työttömät sukupuolesta riippumatta. Toimintamme on opetustoiminnan puitteissa itsessään sukupuolineutraalia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on uuden laaja-alaisen ohjausmallin ja yhteisöllisen opiskelijahuollon luominen kaikille VAAOn asiakkaille sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeen päätavoite on uuden laaja-alaisen ohjausmallin ja yhteisöllisen opiskelijahuollon luominen kaikille VAAOn asiakkaille. Hankkeen toiminta ja sen tulokset ovat kestävän kehityksen näkökulmasta neutraaleja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeen päätavoite on uuden laaja-alaisen ohjausmallin ja yhteisöllisen opiskelijahuollon luominen kaikille VAAOn asiakkaille. Hankkeen toiminta ja sen tulokset ovat kestävän kehityksen näkökulmasta neutraaleja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen päätavoite on uuden laaja-alaisen ohjausmallin ja yhteisöllisen opiskelijahuollon luominen kaikille VAAOn asiakkaille. Hankkeen toiminta ja sen tulokset ovat kestävän kehityksen näkökulmasta neutraaleja.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen päätavoite on uuden laaja-alaisen ohjausmallin ja yhteisöllisen opiskelijahuollon luominen kaikille VAAOn asiakkaille. Hankkeen toiminta ja sen tulokset ovat kestävän kehityksen näkökulmasta neutraaleja.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen päätavoite on uuden laaja-alaisen ohjausmallin ja yhteisöllisen opiskelijahuollon luominen kaikille VAAOn asiakkaille. Hankkeen toiminta ja sen tulokset ovat kestävän kehityksen näkökulmasta neutraaleja.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeen päätavoite on uuden laaja-alaisen ohjausmallin ja yhteisöllisen opiskelijahuollon luominen kaikille VAAOn asiakkaille. Hankkeen toiminta ja sen tulokset ovat kestävän kehityksen näkökulmasta neutraaleja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen päätavoite on uuden laaja-alaisen ohjausmallin ja yhteisöllisen opiskelijahuollon luominen kaikille VAAOn asiakkaille. Hankkeen toiminta ja sen tulokset ovat kestävän kehityksen näkökulmasta neutraaleja.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 7
Hanke parantaa työmarkkinoille tulevien ammatillista osaamista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 6
Kehitettävä malli parantaa ratkaisevasti VAAOn tukitoimintaa. Kehitettävää mallia voidaan hyödyntää myös muissa koulutusorganisaatioissa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeen päätavoite on uuden laaja-alaisen ohjausmallin ja yhteisöllisen opiskelijahuollon luominen kaikille VAAOn asiakkaille. Hankkeen toiminta ja sen tulokset ovat kestävän kehityksen näkökulmasta neutraaleja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Hankkeen tulokset parantavat VAAOn opiskelijahyvinvointia ja työllistymistä.
Tasa-arvon edistäminen 5 6
Hankkeen tulokset parantavat VAAOn opiskelijahyvinvointia ja työllistymistä sosiaalisesta asemasta tai opiskeluvalmiuksista riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 5
Hankkeen tulokset parantavat VAAOn opiskelijahyvinvointia ja työllistymistä sosiaalisesta asemasta tai opiskeluvalmiuksista riippumatta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeen päätavoite on uuden laaja-alaisen ohjausmallin ja yhteisöllisen opiskelijahuollon luominen kaikille VAAOn asiakkaille. Hankkeen toiminta ja sen tulokset ovat kestävän kehityksen näkökulmasta neutraaleja
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeen päätavoite on uuden laaja-alaisen ohjausmallin ja yhteisöllisen opiskelijahuollon luominen kaikille VAAOn asiakkaille. Hankkeen toiminta ja sen tulokset ovat kestävän kehityksen näkökulmasta neutraaleja

9 Loppuraportin tiivistelmä

VAAO-Navi -projektissa on kartoitettu ja mallinnettu kaikki VAAOn ohjauskäytännöt ja vaihtoehtoiset opintopolut. Tämän pohjalta on kehitetty Navi -ohjausmalli, joka antaa puitteet yksilöllisen, oikea-aikaisen ja yhteisöllisen ohjauksen tuottamiseen. Ohjauksen avulla pyritään löytämään opiskelijalle sopivat opintopolut ja tarvittaessa vaihtamaan polkua. Tällä tavoitellaan tehokkaampaa tukea niille, joilla on vaikeuksia opinnoissaan sekä niille, jotka haluavat edetä nopeammin. Lisäksi ohjauksella voidaan palvella ja poluttaa kaikkia potentiaalisia asiakkaita kohti oman opiskelupolun alkua. Projektin tavoitteena on ollut koko ohjausjärjestelmän kehittäminen sellaiseksi, että se kykenee palvelemaan sisäisiä (sekä aikuis- että nuorten koulutuksen opiskelijoita) ja ulkoisia asiakkaitaan (VAAOn opiskelijaksi tai toiminnan piiriin hakeutuvia).

Projektin alkuvaiheessa tehtiin opetus- ja ohjaushenkilöstölle ohjauspalveluja ja -tarpeita kartoittava kysely. Tämän tulosten, opetus- ja ohjaushenkilöstön haastattelujen sekä erilaisten työryhmien keskustelujen pohjalta on havaittu, että suurimpia ohjauksen haasteita ovat mm. poissaolojen lisääntyminen, keskittymis- ja oppimisvaikeudet, puutteet opiskelutaidoissa sekä haasteet YTO-aineissa. Kartoituksessa tuli esiin myös se, miten ohjauksen hajanaisuus, osastoittainen vaihtelu ja erilaiset ohjauskäsitykset tuottavat laadultaan vaihtelevaa ohjausta.

Navi-ohjausmallilla pyrittiin vastaamaan näihin edellä mainittuihin ongelmiin. Ohjausmallia voidaan kuvata eräänlaisena yhteispelinä, jossa kukin ohjaaja ja opettaja tuntevat pelin säännöt ja osaavat pelata omaa paikkaansa pelikentällä. Ohjauksen ydin ja suppein taso sijaitsee OPAtiimissä (ohjauspalvelutiimi), jossa toimivat opiskelijahuolto, opintojen ohjaus, erityinen tuki sekä opintotoimiston palvelut. Tällä tasolla huomiota on kiinnitetty ohjaajien väliseen yhteistyöhön ja siihen rakennettiinkin yhteistyön pelisäännöt - raamit sille, miten yhteistyötä tehdään, mistä asioista kokouksissa puhutaan, miten asioita käsitellään jne. Lisäksi kukin tiimiläinen kuvasi tehtävänsä toimenkuvaksi, jotka sitten esiteltiin muille.

Toinen taso käsittää koko VAAOn tasolla tapahtuvan ohjauksen, jossa ohjauspalvelujen ohella keskeinen ohjaus tapahtuu opettajien ja ammatinohjaajien toimesta. Tällä tasolla tärkeää on, että ohjausyhteistyö toimii opettajien ja ohjaajien välillä. Toimintatapoja on täsmennetty erityisesti sen suhteen, miten normiopetuksen puitteissa pärjäämättömät saadaan ohjauspalvelujen piiriin mahdollisimman nopeasti. Toimintatapoja on kuvattu ja jaettu. Ohjauksen toteuttamisen puitteiksi on rakennettu yhteiset ohjauksen pelisäännöt – miten toimintaan, kun opiskelijat tarvitsevat ohjausta. Ohjauksen pelisäännöt luovat puitteet sille, mitä ohjauksella tavoitellaan, miten ohjaukseen hakeudutaan, miten ohjausprosessi etenee, millainen on hyvä ohjaustilanne ja mikä on riittävä määrä ohjausta, ohjauksen kriittiset vaiheet sekä ohjauksen yhteistyön periaatteet. Opetushenkilöstön tueksi on rakennettu palvelukuvaukset, joissa kuvataan kukin ohjauspalvelu, keille se on tarkoitettu ja miksi sitä tarvitaan, miten siihen hakeudutaan sekä vastuuhenkilöt.

Kolmas ja laajin taso käsittää koko koulutuskuntayhtymän alueen. Silloin, kun opinnot keskeytyvät tai ollaan palaamassa takaisin opintojen pariin keskeytyksen jälkeen, tulee olla sovitut käytännöt koulutuskuntayhtymän alueen kuntien kanssa, jotta kaikille voidaan löytää jokin palvelu. Opiskelijalle ei voida taata esim. hoitopalveluja VAAOn puitteissa. Tämä on edellyttänyt verkostoyhteistyön kehittämistä. Erityisesti etsivän nuorisotyön kanssa on sovittu uusista toimintatavoista. Etsivän nuorisotyöntekijöiden toiminta esim. Navi-pisteellä on yksi esimerkki tästä. Tällä tasolla ohjauspalveluihin voidaan lukea myöskin hakevan toiminnan kehittäminen, jonka toimintatavat on kuvattu. Projektin myötä vahvistui käsitys koulutus- ja yhteiskuntavastuuta, jonka periaatteena on tarjota koulutusta ja koulutukseen liittyvää ohjausta kaikille VAAO:n jäsenkuntien asiakkaille.

Ohjauksen yhteispelin eri tasot nivoutuvat yhteen ohjauksen suunnitelmassa, joka laadittiin yhteistyössä ohjauspalvelutiimin kanssa. Ohjausmallin periaatteet ja käytännöt ohjaustoimet tulevat esille ohjauksen pelisäännöt- asiakirjassa, ohjauksen vuosijana/-ympyrä –asiakirjassa, mallia visualisoivissa kuvissa sekä eri ohjauskäytäntöjen palvelukuvauksissa.