RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20054, INNOSTAMO - Yrittäjyyden uusien oppimisympäristöjen, toimintamallien ja palveluiden kehittäminen siirtymävaiheita edistämään

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Salon seudun koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0139545-4

Jakeluosoite: Venemestarinkatu 35-39

Puhelinnumero: 0277041

Postinumero: 24240

Postitoimipaikka: Salo

WWW-osoite: http://www.sskky.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: NYSTRÖM JAANA ELINA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektisuunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jaana.nystrom(at)sskky.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447704590

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yrittäjämäinen toiminta ja yrittäjyys ovat elinvoimaisen Varsinais-Suomen perusta. Talouden rakennemuutos ja kilpailukyvyn heikentyminen ovat haastaneet koko maakunnan uudistumiseen. Yksityisen sektorin työpaikkoja tarvitaan, jotta alueen elinvoimaisuus ja yrittäjähenkisyys säilyy. Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan yrittäjämäistä otetta työhön, tiimeissä työskentelyä ja verkostoitumista. Oppilaitoksissa tapahtuvat muutokset, kuten opetussuunnitelmauudistus vuonna 2015 ja suuret keskeyttämisprosentit haastavat oppilaitoksia uudistamaan oppimisympäristöjä sekä nuorten osaamista yrittäjämäisempään suuntaan.

Hankkeen tavoitteena on rakentaa maakunnallista eri asteiden oppilaitosten yrittäjämäistä toimintakulttuuria edistävää yrittäjyyskasvatuksen Innostamo-verkoston toimintamallia opiskelijoiden siirtymävaiheita sekä koulutuksellista tasa-arvoa edistämään. Tavoitteena on kehittää "Innostamomentori"-toimintamallia yrittäjyyden asiantuntijuuden jakamiseksi ja soveltamiseksi, kehittää yrittäjämäisen oppimisen oppimisympäristöjä, jolloin niissä painottuu innovatiivisuus ja tiimioppiminen poikkialaisissa verkostoissa. Tavoitteena on edistää koulutuksellista tasa-arvoa, jolloin myös aliedustetuista ryhmistä tulevat opiskelijat voivat kehittää osaamistaan työvaltaisissa yrittäjyyden oppimisympäristöissä. Tavoitteena on kehittää verkostoyhteistyössä oppilaitoksissa jo olemassa olevia yrittäjyyden oppimisympäristöjä sekä yrittäjyyden koulutuspalveluja sekä koulutuspolkuja. Lisäksi edistetään vastuullisen yrittäjyyden osaamista, johon keskeisesti kuuluu ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen merkityksen ymmärtäminen osana kannattavaa liiketoimintaa.

Hankkeessa kehitetään maakunnallinen oppilaitosrajat ylittävä yrittäjyyskasvatuksen Innostamo verkoston toimintamalli, menetelmämentori-palvelut sisältäen erilaisten yrittäjämäisen oppimisen foorumit yrittäjyyden asiantuntijuuden jakamiseksi, soveltamiseksi sekä levittämiseksi. Kehitetään yrittäjämäisen oppimisen poikkialaisia oppimisympäristöjä kohtaamisten ja innovoinnin edistämiseksi työvaltaista oppimista hyödyntäen yritys- ja oppilaitosyhteistyössä. Tällöin toteutetaan työelämän aitoja projekteja monialaisille opiskelijaryhmille, pilotoidaan Pop Up Innostamon toimintaa, rakennetaan alueellisia Innostamo tiloja sekä kehitetään olemassa olevia yrittäjyyden oppimisympäristöjä. Lisäksi kehitetään verkostoyhteistyössä yrittäjyyden koulutuspalveluja sekä koulutuspolkuja siirtymävaiheisiin. Hankkeen tuloksena syntyvien Innostamo yrittäjyyskasvatusverkoston toimintamallin, yrittäjyyden koulutuspalvelujen ja –polkujen, monialaisten yrittäjyyden oppimisympäristöjen, opettajien yrittäjyyskasvatusosaamisen ja opiskelijan yrittäjyysosaamisen kautta edistetään koulutuksen ja työelämän siirtymävaiheita, nuorisotakuun toteutumista, opiskelijoiden tutkinnon suorittamista, koulutuksellista tasa-arvoa sekä työelämän vaatiman osaamisen kehittymistä ja työllistymistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen välittömänä kohderyhmänä toimivat toisen asteen opiskelijat (ml. lukiokoulutuksessa olevat), jotka ovat kiinnostuneita yrittäjyydestä, haluavat kehittää osaamistaan työllistymisen varmistamiseksi, erilaiset oppijat, joilla on erilaisia oppimisvaikeuksia (ml. maahanmuuttajat), toisen asteen ulkopuolella olevat nuoret, aikuisopiskelijat, jotka tarvitsevat osaamisen päivittämistä työllistymisen tueksi. Lisäksi hankkeen kohderyhmään kuuluvat oppilaitosten johto ja opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä maakunnan työelämä ja yritysten edustajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmän muodostavat hankkeen tulosten levittämisen ja tiedottamisen myötä edellä mainittujen lisäksi oppilaitokset eri puolilla Suomea, hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat elinkeinoyhtiöt ja niiden henkilöstö (mm. Yrityssalo Oy), työ- ja elinkeinotoimistot ja niiden henkilöstö, kolmas sektori (järjestöt ja yhdistykset, kuten Salon 4H-yhdistys, Varsinais-Suomen yrittäjät ry/YES-keskus) sekä tiedotusvälineet ja niiden kautta ns. suuri yleisö.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 322 436

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 322 436

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 407 044

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 406 297

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Loimaan, Salon, Turun

Kunnat: Lieto, Aura, Sauvo, Somero, Paimio, Oripää, Salo, Nousiainen, Pöytyä, Mynämäki, Koski Tl, Masku, Naantali, Rusko, Turku, Kaarina, Raisio, Marttila, Loimaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 35

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 320

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

On tehty kevyt analyysi yrittäjyyteen liittyvistä sukupuolinäkökulmista tutustumalla mm. työ- ja elinkeinoministeriön Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava)-kehittämisohjelman materiaaleihin mm. Moninainen ja uudistuva naisyrittäjyys, 2010, jossa yhtenä kehittämistoimenpide-ehdotuksena on oppilaitosten yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen kehittäminen.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Yrittäjyys on perinteisesti sukupuolistunut toimialoittain, miesten yritykset ovat mm. teollisuuden ja rakentamisen alan yrityksiä ja naisilla on sosiaali- ja terveysalan yrityksiä. Hankkeen kehittämistyössä on voimakkaasti esillä monialainen yhteistyö, mikä tarjoaa hankkeen kohderyhmälle erilaisia mahdollisuuksia ja yrittäjyyden vaihtoehtoja eri toimialojen yrityksien perustamisessa. Heikommassa asemassa olevan sukupuolen tasapuolisia osallistumisen mahdollisuuksia tuetaan hankkeen kehittämistoimenpiteillä (naisyrittäjyys), molempien sukupuolien erityispiirteet huomioidaan toiminnan suunnittelussa.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä

Hankkeen kehittämistyö kohdistuu tasapuolisesti sekä naisiin että miehiin, joille tarjotaan tasa-arvoisesti mahdollisuuksia osallistua hankkeen toimintaan.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	10	0
Hankkeen kehittämistoimenpiteissä huomioidaan vastuullisen yrittäjyyden näkökulmat mm. kierrättäminen, verkkokauppa jne. Hanketoiminnan hyödynnetään aineettomia palveluja ja hyödykkeitä, kuten sähköistä viestintää (esim. palaverit).
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	5
Tuotteiden ja palvelujen aineettomuus, vähähiilisyyden periaatteiden ja toimintatapojen soveltaminen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	5
Tuotteiden ja palvelujen aineettomuus, vähähiilisyyden periaatteiden ja toimintatapojen soveltaminen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	5
Tuotteiden ja palvelujen aineettomuus, vähähiilisyyden periaatteiden ja toimintatapojen soveltaminen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	5
Tuotteiden ja palvelujen aineettomuus, vähähiilisyyden periaatteiden ja toimintatapojen soveltaminen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	10	0
Yrittäjyyden oppimisen kautta kehittyy taloudellinen ajattelu, mikä lisää kestävää kehitystä Vastuulliseen yrittäjyyteen kuuluu kierrättäminen Esim. verkkokauppatoiminnassa jätteet vähäisiä. Yrittäjyyskasvatuksen materiaalien sähköinen jakaminen, sähköisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen, paperijätteen vähentäminen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	5
Yritystoiminnassa hyödynnetään vaihtoehtoisia energialähteitä, kuten tuuli, aurinko jne. Tiedon ja näkökulmien lisääminen kohderyhmälle.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	10	0
Poikkialaisen verkostoitumisen synergiahyödyt mm. kokonaisvaltaisempien projektien myyminen asiakkaalle. Yrittäjyyden kautta, erityisesti poikkialaisella yhteistyöllä pystytään kehittämään uusia, innovatiivisia ja tehokkaista liiketoimintamalleja, kun halutaan monipuolistaa alueen kestävää kehittymistä ja elinkeinorakennetta, lisätä alan tuottavuutta ja yritystoiminnan kannattavuutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	10	0
Hankkeessa kehitetään aineettomia palveluja ja toimintamalleja.
Liikkuminen ja logistiikka	10	0
Maakunnallisessa yhteistyössä hyödynnetään sähköinen/digitaalinen pilvipalvelua, osatoimijoita on jokaisessa yksikössä maakunnassa, mikä keventää liikkumisen tarvetta mm. parhaiden käytänteiden jakamiseksi. Oppimateriaalien tuottaminen sähköisessä muodossa, verkkopohjaiset työskentelymenetelmät hankekumppaneiden kesken, etäkokoukset ja matkustamisen minimointi.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	0
Yrittäjämäisessä oppiminen edistää yksilön omaehtoisuutta, jolloin yksilön vastuu omasta sekä lähiympäristön toiminnasta lisääntyy. Yrittäjyys lisää työllisyyttä ja maakunnan hyvinvointia. Työharjoittelu- ja kesätyömahdollisuuksien antaminen opiskelijoille.
Tasa-arvon edistäminen	10	0
Jokaisella on mahdollisuus osallistua alasta ja oppilaitoksesta riippumatta yrittäjyyden opiskeluun.Tasa-arvon edistämistä on heikommassa asemassa olevien tukeminen, eli kartoitetaan hankkeen kannalta ne toimijaryhmät, jotka ovat epätasa-arvoisessa asemassa ja edistetään näiden ryhmien tasa-arvoisen kohtelun / toimimisen mahdollisuuksia. Innostamo toiminnassa pyritään matalan kynnyksen toimintaan ja avoimuuteen kaikille osapuolille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	10	0
Salon tilanne, esim. työttömän olevien vanhempien opiskelijoina olevat lapset saavat kokea turvallisessa ympäristössä yritteliäisyyttä ja yritystoimintaa. Tasapuolisten oppimismahdollisuuksien turvaaminen nuoren sosio-ekonomisesta asemasta riippumatta.
Kulttuuriympäristö	10	0
Paikallisten mahdollisuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen oman talousalueen vahvuuksien hyödyntäminen, esim. merta lähellä olevilla erilaisia vahvuuksia (vapaa-ajan -bisnestoiminta)Alueellisen kulttuuriympäristön tuntemus ja hyödyntäminen kestävällä tavalla.
Ympäristöosaaminen	10	0
Kestävän kehityksen käytäntöjen jakaminen, asenne ilmapiirin ylläpitäminen ja kehittäminen. Tilojen antaminen toisten käyttöön, kun ei itse tarvita tiloja esim. Pop Up Innostamo.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa kehitettiin maakunnallisesti yrittäjyyttä ja yrittäjyyden oppimista tukevia uudenlaisia, oppijakeskeisiä, poikkialaisia oppimisympäristöjä ja toimintamalleja, jotka tukevat opiskelijoiden siirtymävaiheita. Tavoitteena oli rakentaa maakunnallista oppilaitosten yrittäjämäistä toimintakulttuuria edistävää yrittäjyyskasvatusverkostoa, jossa mahdollistetaan poikkialainen, oppilaitos rajat ylittävä kohtaaminen opettajille, opiskelijoille sekä työelämän edustajille. Kohtaamisten kautta jaetaan yrittäjyyden ja yrittäjämäisen oppimisen asiantuntijuutta sekä kehitetään uusia yrittäjyyden oppimisympäristöjä sekä yrittäjyyskoulutuspolkuja.

Innostamo -verkoston toimintamalli rakentui hankkeen toiminta aikana osatoteuttajien säännöllisten tapaamisten kautta. Hankkeen toiminta-aikana järjestettiin verkostolle kerran vuodessa arviointi- ja kehittämispäivä. Verkosto järjesti erilaisia yrittäjyystapahtumia opettajille ja opiskelijoille yrittäjyysosaamisen lisäämiseen, kuten Opementorointi tiimioppimiseen, Yrittäjyyden ytimessä -risteily YES Varsinais-Suomen kanssa, Voice of sales-hissipuhekilpailu MILLI-hankkeen kanssa, jossa osatoteuttajat olivat kilpailuun osallistujia ja katsojia. Lisäksi uutta toiminnassa oli eri oppilaitosten säännöllinen yhteistyö yrittäjyyden oppimisen edistämiseksi työelämän kanssa mm. Pelastakaa Lapset ry:n kampanjayhteistyö K-markettien ja Lidlien kanssa alueellisesti ja valtakunnallisesti. Lisäksi opettajien yrittäjyysosaamista on kehitetty alueellisesti sekä Salossa että Liedossa toteutetuilla ope-yrittäjätreffi-konseptilla. Treffejä on toteutettu yhteistyössä alueellisen SYKÄYS tiimin kanssa säännöllisesti ja niihin on osallistunut sekä opettajia että yrittäjiä. Opiskelijoille on toteutettu yrittäjyyteen liittyviä seminaareja; Unelmatulevaisuus, M-päivä myynnin ytimessä, Verkkokauppa, Yrittäjyys on asennetta.
Hankkeessa kehitettiin yrittäjämäisen oppimisen oppimisympäristöjä, jolloin niissä painottuu innovatiivisuus ja tiimioppiminen poikkialaisissa verkostoissa. Jokainen hankkeen osatoteuttaja on kehittänyt seuraavia uusia kokeiluja yrittäjämäisen oppimisen edistämiseksi omissa oppilaitoksissa: Turun Lyseon lukiossa toteutettiin tiimioppimisjakso, Turun ammatti-instituutissa levitettiin yrittäjämäistä oppimista tukevaa NY Vuosi yrittäjänä -menetelmää uusille aloille, käynnistettiin uusi yrittäjyyden oppimistila Wisio, jossa opiskelijat tekevät mm. työssäoppimista yrittäjänä, kesäyrittäjyyttä osuuskunnassa ja NY vuosi yrittäjänä toimintaa. Wision valmennustiloissa toteutuu kaikki Turun ammatti-instituutin innovaatioleirit, opettajien mentoroinnit jne. projektimainen oppiminen. Lisäksi on pilotoitu oppilaitosrajat ylittävää NY 24h –leiriä (Masch up)Turun ammatti-instituutin, Turun Lyseon lukion, Raision lukion ja Rasekon yhteistyönä.
Rasekon kehittämistyö painottui työelämältä saatujen projektitöiden hakemiseen, käynnistämiseen ja toteuttamiseen sekä yhden alan että monialaisena yhteistyönä. Lisäksi kehitettiin yrittäjämäinen oppimisympäristö Rasekon Raision ja Naantalin toimipisteisiin. Hankkeessa kehitettiin verkostoyhteistyössä yrittäjyyden koulutuspalveluja sekä koulutuspolkuja. Salon seudun ammattiopistossa kehitettiin asiakaskeskeistä yrittäjyyspolkua sekä nuorille että aikuisille. Tuloksena on syntynyt www.yrittajyyspolku.com, joka mahdollistaa yrittäjäpainotteisten ammattiopintojen suorittamisen. Lounais-Suomen ammattiopisto Novidassa kehitettiin yhteistyössä Liedon lukion kanssa sähköistä yrittäjyyskurssia (Business 1-3). Turun ammatti-instituutissa on kokeiltu kesäkuukausina parturikampaaja opiskelijoiden tmi-yrittäjyyspolkua sekä neljän kosmetologiopiskelijan kesäyrittäjyyspolkua tavoitteena nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke