|
|
|
Hankekoodi: S20055
Hankkeen nimi: Cuojat Juoigga LivDuu Leudde! Saamelaismusiikin aikuiskoulutus
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.7.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Saamelaisalueen koulutuskeskus
Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos
Y-tunnus: 0244767-4
Jakeluosoite: Menesjärventie 4
Puhelinnumero: 040 723 73 09
Postinumero: 99870
Postitoimipaikka: Inari
WWW-osoite: http://www.sogsakk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Näkkäläjärvi Janne
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehitysjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: janne.nakkalajarvi(at)sogsakk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 759 9427
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Saamelaismusiikin aikuisopetusta ei järjestetä missään pysyvänä opetuksena. Ei Suomessa eikä muissakaan Sápmin eli yhteispohjoismaisen saamelaisalueen maissa (Norja, Ruotsi, Venäjä). Cuojat Juoigga LivDuu Leud´de! Saamelaismusiikin aikuiskoulutus -hankkeessa toteutettavaksi suunniteltu koulutus on siis ainutlaatuista, innovatiivista ja uranuurtavaa. Koulutus lisää huomattavasti saamelaisten koulutuksellista tasa-arvoa Ylä-Lapissa, jossa musiikinopiskelu ylipäätään on haasteellista. Musiikkiopistot ovat kaukana ja (päteviä) musiikinopettajia kouluissa ja kansalaisopistoissakin vain harvassa. Saamelainen musiikkiperinne on vielä aivan omanlaisensa musiikkikulttuuri, jonka juuret kantavat kauas menneisyyteen.
Moderni saamelaismusiikki elää tänä päivänä vahvaa nousukautta. Ongelmana on kuitenkin osaavien ohjaajien puuttuminen. Pohjoissaamelaisen joiun sanotaan olevan yksi vanhimmista yhtäjaksoisesti säilyneistä musiikkiperinteistä koko maailmassa. Suomen eri saamelaisryhmillä on jokaisella oma musiikkiperinteensä. Pohjoissaamelaisilla joiku (luohti), inarinsaamelaisilla livDe ja kolttasaamelaisilla leu´dd. Saamelaisilla muusikoilla on tärkeä ja ainutlaatuinen perinne säilytettävänään ja uusille sukupolville vietävänään.
Hankkeen tavoitteena on järjestää Utsjoella kaksi vuoden kestävää kansainvälistä saamelaismusiikin aikuiskoulutuksen pilottihanketta, Saamelaisalueen Koulutuskeskuksen hallinnoimana. Pilottihankkeiden ansiosta saamelaismusiikin ohjaajien määrä on lisääntynyt ja saamelaisartistien yrittäjyystaidot ovat lisääntyneet. Hanke lisää saamelaismusiikin osaamista ja sen arvostusta Utsjoella, Pohjois-Suomessa ja koko Suomessa. Hanke ottaa mukaan suunnittelutyöhön ja opetukseen saamelaismusiikin osaajia ja työllistää heitä. Hankkeessa luodaan edellytyksiä tarjota alan koulutusta saamelaismusiikista kiinnostuneille nuorille ja aikuisille. Hankkeen tulokset lisäävät merkittävästi erityisesti saamelaisnuorten mahdollisuuksia jatkokouluttautua omalla kotiseutualueellaan ja myös antaa valmiuksia jatko-opintoihin muualla musiikin parissa. Vastaavaa saamelaismusiikin aikuiskoulutusta ei ole missään maailmassa ja siksi koulutus on askel kohti ainutlaatuista koulutustarjontaa pohjoisessa.
Hankkeessa tiivistyy koko saamelaisalueen tarpeeseen vastaava koulutus, jonka tuloksena saadaan saamelaismusiikin osaajia opetustöihin, esiintymään ja muuten edistämään saamelaismusiikin elinvoimaisuutta. Koulutus antaa myös valmiuksia toimia muusikkona, työllistyä saamelaismuusikkona sekä lisää tietotaitoa saamelaisalueella kulttuuritapahtumien järjestämisestä.
Viime kädessä kysymys on siitä, että uhanalainen saamelainen perinnemusiikki säilyy ja edelleen kehittyy elinvoimaisena.
Koulutus lisää huomattavasti koulutuksellista tasa-arvoa antamalla saamelaisnuorille koulutusta heidän omalla kielellään alasta, josta ei edes ole mahdollista saada koulutusta missään muualla. Koulutus tukee, vahvistaa ja lisää kielenoppimista sekä sitä kautta myös vahvistaa saamelaista identiteettiä ja kuuluvuutta omaan kansaan ja kulttuuriin. Syvästi kulttuurisidonnaisen perinnemusiikin opetus pohjaa perinteiseen tietoon.
Suomen eri saamelaisryhmät (pohjois-, koltta- ja inarinsaamelaiset). Peruskoulun päättäneet saamelaisnuoret, aikuisopiskelijat, musiikista kiinnostuneet saamelaisnuoret, saamelaisartistit, jotka haluavat alan lisäkoulutusta, saamelaiset opettajat, jotka haluavat syventää saamelaismusiikin tuntemustaan.
Lapset ja nuoret, jotka saavat kotikylissään saamelaismusiikin opetusta pilottikursseilta oppinsa ammentaneilta opiskelijoilta. Välillinen kohderyhmä on koko saamelaisyhteisö koska musiikki on saamelaiskulttuuri yksi tärkeä osa-alue ja saamelaismusiikin alan osaajia ja työpajojen ohjaajia tarvitaan lisää joka kylään. Saamelaisartistien määrän lisääntyminen lisää myös saamelaismusiikin tuntemusta sekä oikean tiedon levittämistä saamelaisista. Saamenkielen käyttö lisääntyy ja vahvistuu.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 232 478
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 232 453
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 290 597
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 290 566
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin
Kunnat: Sodankylä, Inari, Enontekiö, Utsjoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 2
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2
Suunniteltu: 18
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 2 |
| Saamelainen perinnemusiikki sisältyy saamelaismusiikin aikuiskoulutuksen opetukseen olennaisena osana. Perinnemusiikin opetus pitää sisällään myös tarinaperinnettä ja joikutekstien tarkastelua. Luonto, luonnon eri ilmiöt sekä luonnon kunnioitus tulevat esille monissa vanhoissa tarinoissa sekä joikuteksteissä. Saamelaiset perinteiset elinkeinot perustuvat kestävälle kehitykselle. Luonnon kunnioitus sekä luonnonvarojen käytön kestävyys tulevat esille perinnemusiikin opetuksessa. Kannustetaan opiskelijoita kunnioittamaan perinteistä luontosuhdetta, joka käy ilmi myös joiku- ja tarinaperinteessä. Joikuperinteen opetusta voidaan hyvin toteuttaa esim. poroaidalta käsin poroerotusten aikaan luontevana osana sitä, luonnollisessa ympäristössä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
| Saamelainen perinnemusiikki sisältyy saamelaismusiikin aikuiskoulutuksen opetukseen olennaisena osana. Perinnemusiikin opetus pitää sisällään myös tarinaperinnettä ja joikutekstien tarkastelua. Luonto, luonnon eri ilmiöt sekä luonnon kunnioitus tulevat esille monissa vanhoissa tarinoissa sekä joikuteksteissä. Saamelaiset perinteiset elinkeinot perustuvat kestävälle kehitykselle. Luonnon kunnioitus sekä luonnonvarojen käytön kestävyys tulevat esille perinnemusiikin opetuksessa. Kannustetaan opiskelijoita kunnioittamaan perinteistä luontosuhdetta, joka käy ilmi myös joiku- ja tarinaperinteessä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 1 |
| Saamelainen perinnemusiikki sisältyy saamelaismusiikin aikuiskoulutuksen opetukseen olennaisena osana. Perinnemusiikin opetus pitää sisällään myös tarinaperinnettä ja joikutekstien tarkastelua. Luonto, luonnon eri ilmiöt sekä luonnon kunnioitus tulevat esille monissa vanhoissa tarinoissa sekä joikuteksteissä. Saamelaiset perinteiset elinkeinot perustuvat kestävälle kehitykselle. Luonnon kunnioitus sekä luonnonvarojen käytön kestävyys tulevat esille perinnemusiikin opetuksessa. Kannustetaan opiskelijoita kunnioittamaan perinteistä luontosuhdetta, joka käy ilmi myös joiku- ja tarinaperinteessä. Joikuperinteen opetusta voidaan hyvin toteuttaa esim. poroaidalta käsin poroerotusten aikaan, metsässä, joen rannalla tai tunturissa luontevana osana sitä, luonnollisessa ympäristössä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 1 |
| Saamelainen perinnemusiikki sisältyy saamelaismusiikin aikuiskoulutuksen opetukseen olennaisena osana. Perinnemusiikin opetus pitää sisällään myös tarinaperinnettä ja joikutekstien tarkastelua. Luonto, luonnon eri ilmiöt sekä luonnon kunnioitus tulevat esille monissa vanhoissa tarinoissa sekä joikuteksteissä. Saamelaiset perinteiset elinkeinot perustuvat kestävälle kehitykselle. Luonnon kunnioitus sekä luonnonvarojen käytön kestävyys tulevat esille perinnemusiikin opetuksessa. Kannustetaan opiskelijoita kunnioittamaan perinteistä luontosuhdetta, joka käy ilmi myös joiku- ja tarinaperinteessä. Joikuperinteen opetusta voidaan hyvin toteuttaa esim. poroaidalta käsin poroerotusten aikaan, metsässä, joen rannalla tai tunturissa luontevana osana sitä, luonnollisessa ympäristössä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Opiskelijoita kehoitetaan ja opastetaan kierrättämään ja välttämään esimerkiksi turhaa kopiointia. Opiskeluympäristössä on huolehdittu paperinkeräyksestä ja mahdollisuuksien mukaan myös muiden jätteiden kierrätyksestä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 8 |
| HAnke lisää saamelaisnuorten mahdollisuutta kouluttautua omalla kotiseudullaan omalla kielellään sekä työllistyä tukemalla heidän omaa luovuuttaan ja osaamistaan sekä antamalla tietotaitoa esim. kulttuuriyrittäjyydestä ja kulttuuritapahtumien järjestämisestä sekä musiikkityöpajojen ohjaamisesta. Opetetaan kurssin opiskelijoita paikalliseen ja perinteiseen saamelaiseen osaamiseen pohjautuen. Hanke antaa mahdollisuuden myös opettajille täydennyskoulutukseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 8 |
| Vahvistetaan saamen kielen käyttöä, tuetaan saamelaista kulttuuria sen omista lähtökohdista, lisätään saamelaiskulttuuritapahtumien määrää sekä tietotaitoa niiden järjestämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 1 |
| Pyritään välttämään yksityisautoilua ja kulkemaan yhteiskuljetuksilla niin paljon kuin mahdollista. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 6 |
| Hanke antaa mahdollisuuden kouluttautua omaan kulttuuriin ja perinteisiin pohjautuen, omalla kielellä. Hanke lisää hyvinvointia ja oman kielen ja kulttuurin arvon ymmärtämistä ja tuo lisää mahdollisuuksia asua ja elää omalla kotiseudullaan. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hankkeen järjestämä koulutus on huomattava lisä saamelaisalueen koulutustarjontaan. Musiikinopiskelu itsessään on saamelaisalueella pitkistä välimatkoista ja vähästä tarjonnasta johtuen haastavaa, saamelaismusiikin opiskelu on suorastaan mahdotonta koska tarjontaa on niin vähän - eikä kuin ehkä yksi päivän kestävä kurssi vuodessa. Omankielinen ja saamelaisista lähtökohdista lähtevä koulutus on todella yhteiskunnallista sekä kulttuurista yhdenvertaisuutta lisäävä ja eriarvoisuutta vähentävä asia. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 3 |
| Opiskelijoita kannustetaan viemään musiikkin opetusta pois luokkahuoneesta. Saamelaismusiikin opetukselle ja saamelaismusiikkikonserttien ja -tapahtumien järjestämiselle on luontevaa olla ulkona ja luonnossa. Perinnejoiun opetus voidaan järjestää vaikkapa poroerotuspaikalla ottaen opettelun kohteeksi poronhoitoon liittyvät joiut. Perinnemusiikin opetus voidaan myös yhdistää toimintaan, vaikkapa laavun pystytykseen. Tällöin on luontevaa huomioida myös kulttuuriympäristö opetuksessa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 1 |
| Saamelainen perinnemusiikki sisältyy saamelaismusiikin aikuiskoulutuksen opetukseen olennaisena osana. Perinnemusiikin opetus pitää sisällään myös tarinaperinnettä ja joikutekstien tarkastelua. Luonto, luonnon eri ilmiöt sekä luonnon kunnioitus tulevat esille monissa vanhoissa tarinoissa sekä joikuteksteissä. Saamelaiset perinteiset elinkeinot perustuvat kestävälle kehitykselle. Luonnon kunnioitus sekä luonnonvarojen käytön kestävyys tulevat esille perinnemusiikin opetuksessa. Kannustetaan opiskelijoita kunnioittamaan perinteistä luontosuhdetta, joka käy ilmi myös joiku- ja tarinaperinteessä. Joikuperinteen opetusta voidaan hyvin toteuttaa esim. poroaidalta käsin poroerotusten aikaan, metsässä, joen rannalla tai tunturissa luontevana osana sitä, luonnollisessa ympäristössä. | ||
Hankkeen aikana järjestettiin kaksi vuoden kestävää saamelaismusiikin koulutusta Saamelaisalueen koulutuskeskuksen alaisuudessa Utsjoella. Koulutus oli laajudeltaan 40 opintoviikkoa ja se oli päätoimista opiskelua. Koulutus sisälsi projektin opetussuunnitelman mukaisesti seuraavia kokonaisuuksia: perinteinen saamelaismusiikki, saamelainen populäärimusiikki, instrumenttiopinnot ja yhteissoitto, kulttuuriyrittäjyys, musiikkipedagogisten valmiuksien lisääminen, musiikkiteoria ja musiikkiteknologia. Ensimmäinen koulutus järjestettiin lukuvuonna 2015-2016 ja siihen osallistui 11 opiskelijaa. Toinen koulutus järjestettiin lukuvuonna 2016-2017 ja siihen osallistui viisi opiskelijaa. Projektin toiminnan tuloksena saamelaisalueelle on saatu melkein kaksikymmentä uutta saamelaismusiikinalan toimijaa jotka ovat projektin koulutuksen myötä oppineet tarvittavia taitoja saamelaismusiikin kentällä toimimiseen sekä sisällöllisesti että yrittäjyyden kannalta. Projektin myös on myös saatu uusi verkosto saamelaismusiikin opettajista, jotka pystyvät opettamaan toisen asteen koulutuksessa saamelaismusiikkia. Projektin tuloksena on myös opetussuunnitelma jota on päästy testaamaan projektin koulutuksen aikana. Opetussuunnitelma on todettu erittäin kattavaksi. Se sisältää kaikki tarvittavat asiat. Haasteena oli kaikkien opetussuunnitelmassa mainittujen asioiden läpikäyminen vain yhden lukuvuoden aikana. Projektin tuloksena on myös yhteistyöverkosto saamelaismusiikkia esittävien tapahtumien kanssa. Myös verkosto musiikinalan ja saamelaiskultturin alan oppilaitosten kanssa muodostettiin.