Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20056

Hankkeen nimi: Sairaanhoitaja-diakonissakoulutus saamelaisalueella

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.5.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0115776-3

Jakeluosoite: Albertikatu 16 B

Puhelinnumero: 040 5091839

Postinumero: 90100

Postitoimipaikka: OULU

WWW-osoite: http://www.diak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ervelius Tiina Elina

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.ervelius(at)diak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 5091839

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Lapin Ely-keskuksen vuonna 2012 laatiman ammattibarometrin mukaan Pohjois-Lapissa ja Tunturi-Lapissa on pulaa sairaanhoitajista. Erityisen suuri pula saamenkielentaitoisista sairaanhoitajista on saamelaisten kotiseutualueella (Enontekiön, Inarin, Utsjoen ja Sodankylän kunnissa). Saamelaisalueelle tarvitaan myös saamenkieltä ja kulttuuria tuntevia kirkon työntekijöitä. Hanke parantaa koulutuksellista tasa-arvoa, sillä saamelaisten kotiseutualueella järjestettävä koulutus turvaa parhaiten saamenkielisten henkilöiden koulutukseen hakeutumisen. Kirkollisen kelpoisuuden antamaa koulutusta ei ole aikaisemmin alueella järjestetty.

Tässä hankkeessa Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) toteuttaa sairaanhoitaja-diakonissa koulutuksen Inarissa. Koulutuksesta vastaavat yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Saamelaisalueen koulutuskeskus (Sakk). Hankkeen muita yhteistyötahoja ovat mm. Saamelaiskäräjät, Sami soster, Giellagas instituutti, Inarin seurakunta, Oulun hiippakunta ja Suomen ev.lut.kirkkohallitus. Koulutus toteutuu Diakin opetussuunnitelman mukaisesti. Koulutus tuottaa siitä valmistuneille kelpoisuuden sairaanhoitajan tehtäviin ja Suomen ev.lut. kirkon diakonian virkaan.

Hankkeessa kehitetään malli kulttuurisensitiivisen (saamelaiskulttuuri) hoito- ja diakoniatyön opetuksesta. Hankkeessa kehitetään sekä sairaanhoitaja-diakonissaksi opiskelevien että työelämäkumppaneiden kulttuurisensitiivistä osaamista sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työssä erityisesti saamelaiskulttuurin osalta järjestämällä seminaareja, koulutusta ja kehittämällä yhteisöpajatoimintaa. Hankkeessa tuotetaan 5op:n laajuinen verkkokurssi saamelaiskulttuurista, ja saamenkielen ja -kulttuurin sisältöjä lisätään toteutussuunnitelmiin laajemmin. Hankkeessa kehitetään monipuolisia verkkopedagogisia ja monimuoto-opiskeluun liittyviä menetelmiä kampuksen ulkopuolella tapahtuvaan opiskeluun. Hankkeessa muodostetaan asiantuntijaverkosto yhteistyökumppaneista ja saamelaiskulttuurin asiantuntijoista. Verkostolle luodaan yhteinen verkkotoimintaympäristö keskinäistä tiedonjakoa ja vuorovaikutusta varten.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat saamelaisalueen nuoret ja aikuiset, joilla on kiinnostus ja halu opiskella ja kehittää itseään opiskelemalla ja valmistumalla sairaanhoitaja-diakonissaksi. Koulutus tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden aiemmin terveysalan perustutkinnon suorittaneille ja opiskelumahdollisuuden alan vaihtajille, ammatillisen perustutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneille, työttömille ja ylioppilaille. Kaksoiskelpoisuus mahdollistaa työllistymisen sekä hoito- että kirkon työhön. Koulutus parantaa alueen aikuisten ja nuorten koulutusmahdollisuuksia, edistää koulutuksellista tasa-arvoisuutta ja ehkäisee koulutuksen avulla syrjäytymistä ja työttömyyttä saamelaisalueella.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat Lapin alueen sosiaali- terveys ja kirkon alan työntekijät, järjestöjen edustajat ja päättäjät joita haastetaan mukaan yhteisöpajatyöskentelyyn ja kutsutaan mukaan seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin.
Opiskelijoiden opinnoissaan valmistamat tuotteet ja erilaiset oppimistehtävät hyödyntävät käytännön harjoittelupaikkoina toimivien työyhteisöjen hoito- ja diakoniatyötä.
Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös saamelaisalueen asukkaat jotka välillisesti hyötyvät hankkeen tuloksista pitkällä aikavälillä, kun koulutuksesta valmistuneet sairaanhoitaja-diakonissat alkavat toimia hoito- ja kirkon alan työtehtävissä alueella.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat myös kaikki Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat jotka saavat lisävalmiuksia kulttuurisensitiiviseen työskentelyyn erityisesti saamelaiskulttuurin osalta. Diakin opetushenkilöstön ja Suomen ev.lut.kirkon diakoniatyöntekijöiden saamelaiskulttuurin tuntemus lisääntyy.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 239 250

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 223 966

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 239 250

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 223 966

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Pohjois-Lapin

Kunnat: Kittilä, Inari, Kolari, Muonio, Enontekiö, Sodankylä, Utsjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Projektin tarpeellisuutta ja toimintaympäristöä on kartoitettu ja selvitetty syksystä 2012 alkaen. Sairaanhoitajista on pulaa Lapin alueella. Aivan erityisesti tarvetta on saamenkieltä ja -kulttuuria osaavista sairaanhoitajista ja diakoniatyöntekijöistä. Sairaat, vanhukset ja yksinäiset tarvitsevat palvelua omalla äidinkielellään voidakseen tulla kohdatuksi, kuulluksi ja ymmärretyksi kokonaisvaltaisesti. Saamelaiskäräjien, Sami sosterin ja Oulun hiippakunnan mukaan hanke on perusteltu ja erittäin tarpeellinen. Suurin osa hoitotyön opiskelijoista on naisia ja hoitotyö on valtakunnalisesti katsoen naisvoittoinen ala. Diakonia-ammattikorkeakoulun kaikista sairaanhoitaja- ja sairaanhoitaja-diakonissaopiskelijoista on naisia 85% ja miespuolisia opiskelijoita on 15%.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Projektin kohderyhmä ei jakaudu sukupuolen mukaan. Koulutukseen voivat hakea hakukelpoiset mies- ja naispuoliset opiskelijat.Hoitotyö on ollut perinteisesti naisvaltainen ala mutta lasten, nuorten ja perheiden hoitotyöhön, mielenterveys-, päihde- ja diakoniatyöhön tarvitaan myös miespuolisia auttamisen ammattilaisia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tämä hanke on tasa-arvohanke siinä mielessä, että saamenkielen ja -kulttuurin osaaminen vahvistuu hoito-ja diakoniatyössä, jolloin saamelaisten terveys-, hyvinvointi- ja diakoniapalveluiden laatu ja asiakaslähtöisyys paranevat. Koulutuksen vieminen saamelaisaluelle ja laaja hakukelpoisuus opintoihin lisäävät koulutuksellista tasa-arvoa alueella.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 0
Hankkeessa kehitetään verkko- ja monimuoto-opetusta sähköisten oppimisalustojen ja oppimisen välineiden avulla jolloin sekä opettajien että opiskelijoiden matkustaminen vähenee. Neuvotteluihin,kokouksiinja yhteisöpajoihin voi osallistua myös AC-järjestelmän kautta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 0
Opettajien ja opiskelijoiden matkustaminen vähenee kun hyödynnetään sähköisiä oppimisympäristöjä. Lähipäivät toteutetaan Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa jolloin opiskelijoiden ei tarvitse matkustaa Ouluun.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen.Opetuk-sessa huomioidaan luonnon kunnioittaminen ja luomakunnan eheys (kestävä kehitys) erityisesti kirkollisen opetuksen sisällöissä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia Natura 2000- ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 0
Hankkeessa kehitetään ja hyödynnetään sähköisiä oppimisalustoja- ja sähköisiä materiaaleja jolloin paperijäte vähenee. Hankeorganisaatiot kierrättävät jätemateriaalit asianmukaisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 8
Hanke tarjoaa koulutusmahdollisuuden alueen nuorille, jolloin he voivat koulutuksen jälkeen työllistyä kotiseudulleen terveys- ja kirkon alan työtehtäviin.Paikallista osaamista hyödynnetään laajamittaisesti hankkeessa.Yhteisöpaja-toiminnan avulla hanke vahvistaa yhteisöllisyyttä ja verkottaa yhteen paikallisia toimijoita. Hanke nostaa esiin saamenkieltä ja -kulttuuria positiivisella tavalla ja lisää sen tunnettuutta laajemmin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 8
Hanke lisää saamenkulttuurin ja -kielen osaamista valtakunnallisesti (5op opintokokonaisuus saamenkulttuurista terveys- ja hyvinvointiteemojen kontekstissa) Saamelaisten palvelut paranevat kun he saavat palveluita omalla kielellään heidän kultttuuritaustansa ymmärtäen. Hankkeessa kehitettyä kulttuurisensitiivistä hoito- ja diakoniatyön opetuksen mallia voidaan soveltaa muiden kulttuurien opetukseen myöhemmin. Opetushenkilöstön osaaminen saamelaiskulttuurista Diakissa vahvistuu.
Liikkuminen ja logistiikka 3 1
Jossain määrin opiskelijat ja opettajat joutuvat liikkumaan, mutta verkko-opetus ja monimuoot-opetus vähentävät matkustamisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 7
Hanke edistää Lapin alueen nuorten koulutuksellista tasa-arvoa opiskella, ja erityisesti se antaa mahdollisuuden opiskella kirkon alan työtehtäviin kotiseudulla. Lähiopetus toteutetaan saamelaisalueella monimuoto-opetuksena jolloin opiskelu tapahtuu kotiseudulla, ja lähipäiviä on vähän.Oululaiset opiskelijat toimivat vertaisryhmänä saamelaisalueen opiskelijoille. Opiskelijoiden hyvinvointiin ja opintojen etenemiseen kiinnitetään erityistä huomiota kahden opettajatutorin ja työelämämentoreiden (seurakuntien diakoniatyöntekijät)antaman tuen avulla. Yhteisöpajatyöskentely lisää sekä opiskelijoiden että muiden toimijoiden vertaisoppimista, tasa-arvoa ja osallisuutta. Hankkeessa tehdyt tuotteet ja oppimistehtävät lisäävät parhaimmillaan työntekijöiden ja hoito- ja diakoniatyön asiakkaiden hyvinvointia alueella.
Tasa-arvon edistäminen 9 8
Hanke edistää saamelaisalueen nuorten mahdollisuuksia opiskella hoito- ja diakoniatyötä ja saada alan koulutus. Laaja-alainen hakukelpoisuus mahdollistaa koulutukseen hakeutumisen myös alan vaihtajille ja työttömille, ja se tarjoaa jatko-opintomahdollisuuden terveysalan tutkinnon suorittaneille. Hanke parantaa saamelaisten terveys- ja diakoniapalveluja. Saamelaiskulttuuri nostetaan hankkeessa positiivisella tavalla esiin. Hankkeen myötä kulttuuritietoisuus ja kulttuurisensitiivisyys lisääntyy laajemmin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 9
Hankkeessa saamenkulttuurin asema on merkittävä. Saamenkielen ja kulttuurin osaamista vahvistetaan opetussuunnitelma- ja toteutussuunnitelmatasolla, erilaisin opintojaksoin, seminaarien avulla, kirjoituksin ja artikkelein. Opiskelijat voivat hyödyntää omaa kulttuuritaustaansa positiivisella tavalla opetuksessa ja vertaisopinnoissa Oulun ryhmän kanssa. Hanke parantaa saamelaisalueen asukkaiden palveluita.
Kulttuuriympäristö 8 7
Saamenkulttuuri rikastuttaa erityisesti sairaanhoitaja-diakonissakoulutusta Diakissa, mutta myös Diakin muuta koulutustarjontaa. Seminaarit (joissa on terveys-diakonia-kulttuuri painotus)ja niissä tuotetut materiaalit ja luennot lisäävät tietoisuutta kulttuurista osana ihmisen hyvinvointia. Hanke painottuu lähinnä kulttuuriperintöön ja sen siirtämiseen.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hanke ei ota kantaa ympäristöosaamiseen

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa tuotiin sairaanhoitaja-diakonissakoulutus saamelaisalueelle ja koulutus toteutettiin monimuoto-opetuksen menetelmin Ivalossa Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen yhteistyönä. Opintoihin integroitiin saamelaiskulttuuritietoutta ja kulttuurisensitiivisyyttä sekä saamenkieliä. Perusteet kieli- ja kulttuuriopinnoista opiskeltiin omina opintojaksoinaan, mutta niiden jälkeen opinnot integroitiin hoitotyön ja diakonian ammattiopintoihin. Koulutuksessa kehitettiin monimuoto-opetusta ja sen erilaisia verkko-opetuksen menetelmiä. Opetuksesta on tuotettu malli saamelaiskulttuurisensitiivisen hoito- ja diakoniatyön opetuksesta.

Inarissa toteutettiin vuosittain kansalliset ja osittain kansainväliset seminaarit terveyden, hyvinvoinnin ja diakonian teemoissa saamelaiskulttuurikontekstissa. Seminaarien avulla lisättiin alueen sosiaali-, terveys- ja kirkonalan ammattilaisten saamelaiskulttuuriosaamista ja seminaarit olivat osa sairaanhoitaja-diakonissaopintoja. Seminaareissa oli esillä alueen omia ja kansainvälisiä asiantuntijoita.

Yhteisöpajatoiminnassa opiskelijat, alueen vapaaehtoiset, seurakuntien jäsenet ja työntekijät sekä lehtorit toimivat yhdessä Inarin seurakunnan nostamissa kehittämiskohteissa. Samalla seurakunta tarjosi yhteisöllisen oppimisympäristön diakonian opinnoille.

Hankkeen julkaisun nimi on Sairaanhoitaja-diakonissakoulutus saamelaisalueella ja se on julkaistu kirjana ja verkossa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-312-4