|
|
|
Hankekoodi: S20057
Hankkeen nimi: SOTE-tuotantoalueen osaamisen kehittämisen toimintamalli
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.5.2016
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0973110-9
Jakeluosoite: Toripuistikko 5 - 7
Puhelinnumero: 0207984000
Postinumero: 96200
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.redu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: REKILÄ KARI EINARI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koulutustarkastaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kari.rekila(at)redu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0207984193
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on luoda osaamisen kehittämisen toimintamalli suunnitteilla olevalle Lapin sote-tuotantoalueelle. Toimintamalli laaditaan yhteistyössä työelämän ja alueen koulutuksen järjestäjien kanssa.
Toimintamallin lähtökohtana on Lapin sairaanhoitopiirin järjestämissuunnitelman alueellisen lisä- ja täydennyskoulutuksen prosessi, joka vaatii laajemman tarkastelun ja tarkentamisen.
Toimintamallissa määritellään ja sovitaan:
- yhteistyötahoista ja yhteistyön toimintavoista
- vastuulliset toimijat eri prosesseille
- esimiesten roolit ja tehtävät osaamisen kehittämisessä
- osaamistarvekartoituksista, tiedonkeruusta, analysoinnista sekä tulosten hyödyntämisestä
- henkilöstötarpeiden ennakointiprosessi sote-tuotantoalueen henkilöstösuunnitteluun
- muista osaamisen kehittämisessä huomioitavista asioista
- esimiesten osallistaminen sote-tuotantoalueella mallin mukaiseen toimintaan.
Hankkeen toimenpiteitä ovat:
1. Alueellisen osaamisen kehittämisen toimintamallin alustava sisällöllinen määrittely
2. Kohderyhmien motivointi ja kehittämisprosessiin osallistaminen
3. Toimintamallin kuvaus
4. Toimintamallin hyväksyminen
5. Kohderyhmien sitouttaminen toimintamalliin ja mallin arviointi
6. Suunnitelma toimintamallin käyttöönottamisesta vuonna 2016
7. Tiedottaminen
Hankkeen tuloksena syntyy Sote-tuotantoalueen osaamisen kehittämisen toimintamalli, jossa on kuvattu periaatteet, toimenpiteet, työmenetelmät ja kehittäjien yhteistyöverkosto.
Lyhyellä aikavälillä saadaan aikaan suunnitelmallinen, jäsennelty tapa osaamisen kehittämiseksi. Pitkällä aikavälillä saadaan vastattua alueen osaamistarpeisiin suunnitelmallisesti. Alueella oleva osaaminen saadaan näkyväksi ja yhteiseen käyttöön. Tiivistyvä yhteistyö osaamisen kehittämisessä on myös taloudellista.
Hankkeen voidaan nähdä edistävän miesten ja naisten asioita tasapuolisesti niin työeleämässä kuin välillisesti vahvistuvan SOTE-alan palveluosaamisen myötä Lapin väestön keskuudessa.
Toimintamallia ei kehitetä sukupuolisidonnaisesti, vaan tavoitteena on, että osaamisen kehittämisen toimintamalli johtaa tasa-arvoiseen osaamisen kehittämiseen.
Hankkeen kohderyhmiä ovat:
- Lapin sairaanhoitopiirin, Lapin erityishuoltopiirin sekä alueen kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstö ja henkilöstön osaamisesta, osaamisen kehittämisestä ja ennakoinnista vastaavat henkilöt (myöhemmin Lapin sote-tuotantoalue)
- koulutuksen järjestäjät
- Lapin sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö
Alueen osaamisen kehittämistä ja ennakointityötä tekevät tahot kuten Lapin liitto ja Lapin Ely-keskus, pslveluiden käyttäjät
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 79 998
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 79 998
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 99 998
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 99 998
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Itä-Lapin, Pohjois-Lapin, Rovaniemen, Torniolaakson
Kunnat: Pelkosenniemi, Inari, Rovaniemi, Muonio, Kittilä, Posio, Salla, Sodankylä, Savukoski, Ranua, Kolari, Pello, Enontekiö, Kemijärvi, Utsjoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 52
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Syventyvä yhteistyö helpottaa uudenlaisten palveluratkaisujen käyttöönottoa (esim. erilaiset etäpalvelut), jolloin matkustustarve vähenee. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Syventyvä yhteistyö helpottaa uudenlaisten palveluratkaisujen käyttöönottoa (esim. erilaiset etäpalvelut), jolloin matkustustarve vähenee. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Syventyvä yhteistyö helpottaa uudenlaisten palveluratkaisujen käyttöönottoa (esim. erilaiset etäpalvelut), jolloin matkustustarve vähenee. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 2 |
| Syventyvä yhteistyö helpottaa uudenlaisten palveluratkaisujen käyttöönottoa (esim. erilaiset etäpalvelut), jolloin matkustustarve vähenee. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Syventyvä yhteistyö helpottaa uudenlaisten palveluratkaisujen käyttöönottoa (esim. erilaiset etäpalvelut), jolloin matkustustarve vähenee. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 3 |
| Pitkällä aikavälillä SOTE-alan henkilöstön osaamisen kehittymisen myötä yhä tietoisemmin kiinnitetään huomio työssä tarvittavien materiaalien taloudelliseen ja ekologiseen käyttöön. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| Pitkällä aikavälillä SOTE-alan henkilöstön osaamisen kehittymisen myötä yhä tietoisemmin kiinnitetään kokonaisvaltaista huomiota energian laatuun ja sen käyttötapoihin | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 0 |
| Hankkeessa tehtävä kehittämistyö tapahtuu alueen kunnissa ja yhteistyössä. Tavoitteena myös on, että tulevaisuudessa alueella on yhä parempaa SOTE-alan osaamista tuottamaan yhä parempia palveluita alueen väestölle. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 0 |
| Hankkeen toimintojen päämäärä on, että tulevaisuudessa kohdealueen SOTE-palvelut vastaavat entistän paremmin asiakkaiden tarpeisiin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 0 |
| Mahdolliset kehittyvät etätekniikkaa hyödyntävät palvelumuodot vähentävät henkilöautoliikennettä hankkeen toiminta-alueella. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 0 |
| Hankkeen vaikutukset pitkällä tähtäimellä näyttäytyvät kohdealueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin vahistumisena. Kehitettävä toimintamalli parantaa kohdeyhteisöjen mahdollisuuksia toimia verkostona, osallistua yhteistyöhön ja yhteisiin koulutuksiin. Verkostossa myös tiedon kulku on tehokasta ja luonnollista. Jatkuva osaamisen kehittäminen varmistaa työelämässä selviytymistä ja muutosvalmiutta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 2 |
| Hankkeen voidaan katsoa edistävän naisten ja miesten asioita tasapuolisesti. Kun osaamisen kehittämisestä tulee organisaatioissa suunnitelmallista, niin tällöin myös entistä enemmän osataan huomioida myös sukupuolinäkökulma henkilöstön osaamisen vaikuttimena. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 8 |
| Erilaisten kulttuurien ja yhteiskuntaryhmien kohtaaminen SOTE-alan organisaatioissa on jokapäiväistä. Kehittyvä oaaamisen kehittämisen toimintamalli luo pohjaa systemaattisesti huomioida myös nämä osa-alueet kehittämissuunnitelmissa. Lisäksi säännölliset osaamiskartoitukset tuottavat tietoa ko. alueen osaamistarpeista. Osaamiskartoitukset tuovat tietoa mm. kulttuurien tuntemukseen liittyvistä asioista (esim. saamelaisuus, maahanmuuttajat). Näin kulttuurisuuteen liittyvät seikat pystytään huomoiomaan aikaisempaa paremmin ja yksilöllisemmin palvelujen suunnittelussa ja tarjonnassa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 2 |
| Hankkeella ei ole huomattavaa vaikusta kulttuuriympäristöön. Tulevaisuudessa kehittyvät SOTE-alan palvelut luovat muutostarpeita myös tiloihin. Tätä kautta rakennuskanta uudistuu ja samalla myös ympäröivä maisema. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 1 |
| Hankkeen toimenpiteillä ei ole suoranaista vaikutusta ympäristöosaamiseen. | ||
Sote-tuotantoalueen osaamisen kehittämisen selvitys- ja kehittämistyön 1.1.2015-31.5.2016 (ESR) tavoitteena oli luoda osaamisen kehittämisen toimintamalli suunnitteilla olevalle Lapin sote-tuotantoalueelle. Tavoitteena oli myös, että osaamisen kehittämisen -toimintamalli laaditaan yhteistyössä työelämän ja alueen koulutuksen järjestäjien kanssa. Toimintamallissa tuli kuvata osaamisen kehittämistä ja johtamista ohjaavat periaatteet, toimenpiteet, työmenetelmät ja kehittäjien yhteistyöverkosto.
Toimintamallin lähtökohtana pidettiin Lapin sairaanhoitopiirin järjestämissuunnitelman alueellisen lisä- ja täydennyskoulutuksen prosessia. Lisäksi selvitys- ja kehittämistyö kytkeytyi aikaisemmin osaamisen kehittämistä koskeviin hankkeisiin ja osaamisen ennakoinnin tietoperustaan.
Selvitys- ja kehittämistyön tavoite oli, että osaamisen kehittämisen toimintamallissa määritellään ja sovitaan seuraavista asioista:
- yhteistyötahoista ja yhteistyön toimintavoista
- vastuulliset toimijat eri prosesseille
- esimiesten roolit ja tehtävät osaamisen kehittämisessä
- osaamistarvekartoituksista, tiedonkeruusta, analysoinnista sekä tulosten hyödyntämisestä
- henkilöstötarpeiden ennakointiprosessi sote-tuotantoalueen henkilöstösuunnitteluun
- muista osaamisen kehittämisessä huomioitavista asioista
- esimiesten osallistaminen sote-tuotantoalueella mallin mukaiseen toimintaan.
Toimintamallin rakentamisessa noudatettiin käytäntö- ja käyttäjälähtöisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan periaatteita. Käytetty aineisto kerättiin keväällä ja syksyllä 2015 kuntien sosiaali- ja terveystoimen johdolle ja esimiehille suunnatuissa saman sisältöisissä kehittämispäivissä. Kehittämispäivät olivat työpajamuotoisia (Learning cafe). Työpajat toteutuivat viidellä paikkakunnalla (Rovaniemi, Kittilä, Sodankylä, Ivalo, Kemijärvi). Keväällä kuuteen järjestettyyn työpajaan osallistui yhteensä 78 henkilöä. Syksyllä toteutui viisi työpajaa ja osallistujia niissä oli yhteensä 49. Työpajoissa pyrittiin samanaikaisesti kuulemaan osallistujia ja lisäämään yhteistä ymmärrystä ja tietoa osaamisen kehittämisen kokonaisuudesta käytännön näkökulmasta ja osaamisen muutosten ennakoinnin tarpeista ja toteuttamiskäytännöistä. Tavoite oli myös sitouttaa osallistujia osaamisen kehittämiseen. Edellisestä työpajasta analysoitu ja tiivistetty aineisto oli seuraavan työpajan käsittelyn kohde. Selvitys- ja kehittämistyötä ohjasi selvitystyötä tekevä tiimi, joka ei kuulunut varsinaisesti mihinkään organisaatioon, joista varsinaiset työpajojen osallistujat olivat. Molempien työpajavaiheiden jälkeen eri paikkakunnilta saadut aineistot yhdistettiin ja kirjoitettiin Excel-taulukoihin. Aineistot analysoitiin sisällönanalyysilla. Aineiston pohjalta laadittiin ensin alustava toimintamalli ja toisen vaiheen työpajatyöskentelyn jälkeen varsinainen toimintamalli.
Toimintamallin mukaan osaamisen kehittäminen perustuu monitahoiseen verkostomaiseen yhteistyöhön. Osaamisen kehittäminen toteutuu sote-organisaatiossa tapahtuvana toimintana ja verkostomaisena yhteistyönä koulutus-, kehittämis- ja ennakointiorganisaatioiden kanssa. Verkostoyhteistyötä ohjaavina periaatteina ovat osallistava toimintatapa, yhtenäiset käytännöt ja verkoston käytössä oleva avoin tieto. Osallistavalla toimintatavalla tarkoitetaan aktiivista mukanaoloa ja vaikuttamista sote-organisaation osaamisen kehittämiseen eri tahoilla. Toimijoita ovat strateginen johto, esimiehet, työntekijät, asiakkaat ja yhteistyöorganisaatioiden edustajat. Toimintamalli edellyttää sote-organisaatiossa yhtenäisiä käytäntöjä osaamisen johtamisen toiminnoissa. Yhteinen tietojärjestelmä ja sovitut yhteistyöfoorumit mahdollistavat osaamiseen liittyvän avoimen tiedon hyödyntämisen verkoston eri tahoilla.
Hankkeen aikana yhteinen näkemys osaamisen kehittämisestä tulevassa sote-organisaatiossa vahvistui ja visio tulevasta luotiin. Toimintamallin käyttöönotto edellyttää, että mallin mukainen toiminta käynnistyisi mahdollisimman pian. Toimintamallin mukaista toimintaa edistäisivät seuraavat toimenpiteet:
• Verkostomaisen osaamisen kehittämisen toimintamallin integroiminen osaksi sote-uudistusta
• Keskitetyn osaamisen kehittämisen ohjauksen yksikön luominen ja toiminnan käynnistäminen
• Osaamisen johtamisen ja kehittämisen valmennus ja tuki esimiehille
• Osaamisen kehittämisen yhteistyöverkoston tarkentaminen ja toiminnan käynnistäminen
• Osaamisen johtamisen ja ennakoinnin osuuden vahvistaminen osana esimiestyötä
• Toimintamallissa nimettyjen periaatteiden vahvistaminen ja käyttöönotto osaamisen kehittämisen verkostossa