Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20057

Hankkeen nimi: SOTE-tuotantoalueen osaamisen kehittämisen toimintamalli

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.5.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0973110-9

Jakeluosoite: Toripuistikko 5 - 7

Puhelinnumero: 0207984000

Postinumero: 96200

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.redu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: REKILÄ KARI EINARI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koulutustarkastaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kari.rekila(at)redu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0207984193

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on luoda osaamisen kehittämisen toimintamalli suunnitteilla olevalle Lapin sote-tuotantoalueelle. Toimintamalli laaditaan yhteistyössä työelämän ja alueen koulutuksen järjestäjien kanssa.
Toimintamallin lähtökohtana on Lapin sairaanhoitopiirin järjestämissuunnitelman alueellisen lisä- ja täydennyskoulutuksen prosessi, joka vaatii laajemman tarkastelun ja tarkentamisen.

Toimintamallissa määritellään ja sovitaan:
- yhteistyötahoista ja yhteistyön toimintavoista
- vastuulliset toimijat eri prosesseille
- esimiesten roolit ja tehtävät osaamisen kehittämisessä
- osaamistarvekartoituksista, tiedonkeruusta, analysoinnista sekä tulosten hyödyntämisestä
- henkilöstötarpeiden ennakointiprosessi sote-tuotantoalueen henkilöstösuunnitteluun
- muista osaamisen kehittämisessä huomioitavista asioista
- esimiesten osallistaminen sote-tuotantoalueella mallin mukaiseen toimintaan.

Hankkeen toimenpiteitä ovat:

1. Alueellisen osaamisen kehittämisen toimintamallin alustava sisällöllinen määrittely
2. Kohderyhmien motivointi ja kehittämisprosessiin osallistaminen
3. Toimintamallin kuvaus
4. Toimintamallin hyväksyminen
5. Kohderyhmien sitouttaminen toimintamalliin ja mallin arviointi
6. Suunnitelma toimintamallin käyttöönottamisesta vuonna 2016
7. Tiedottaminen

Hankkeen tuloksena syntyy Sote-tuotantoalueen osaamisen kehittämisen toimintamalli, jossa on kuvattu periaatteet, toimenpiteet, työmenetelmät ja kehittäjien yhteistyöverkosto.

Lyhyellä aikavälillä saadaan aikaan suunnitelmallinen, jäsennelty tapa osaamisen kehittämiseksi. Pitkällä aikavälillä saadaan vastattua alueen osaamistarpeisiin suunnitelmallisesti. Alueella oleva osaaminen saadaan näkyväksi ja yhteiseen käyttöön. Tiivistyvä yhteistyö osaamisen kehittämisessä on myös taloudellista.

Hankkeen voidaan nähdä edistävän miesten ja naisten asioita tasapuolisesti niin työeleämässä kuin välillisesti vahvistuvan SOTE-alan palveluosaamisen myötä Lapin väestön keskuudessa.
Toimintamallia ei kehitetä sukupuolisidonnaisesti, vaan tavoitteena on, että osaamisen kehittämisen toimintamalli johtaa tasa-arvoiseen osaamisen kehittämiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmiä ovat:

- Lapin sairaanhoitopiirin, Lapin erityishuoltopiirin sekä alueen kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstö ja henkilöstön osaamisesta, osaamisen kehittämisestä ja ennakoinnista vastaavat henkilöt (myöhemmin Lapin sote-tuotantoalue)
- koulutuksen järjestäjät
- Lapin sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö

4.2 Välilliset kohderyhmät

Alueen osaamisen kehittämistä ja ennakointityötä tekevät tahot kuten Lapin liitto ja Lapin Ely-keskus, pslveluiden käyttäjät

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 79 998

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 79 998

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 99 998

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 99 998

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Pohjois-Lapin, Itä-Lapin, Torniolaakson, Tunturi-Lapin

Kunnat: Sodankylä, Posio, Salla, Rovaniemi, Enontekiö, Savukoski, Pello, Kolari, Pelkosenniemi, Ranua, Muonio, Inari, Kittilä, Kemijärvi, Utsjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 52

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen suunnitteluvaiheessa ei ole tehty varsinaista analyysia sukupuolinäkökulmasta. Voidaan kuitenkin todeta, että SOTE-ala on naisvaltainen ala ja näin ollen myös hankkeen toimintaan osallistujat ovat pääosiltaan naisia. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että toimintamallia kehittävissä työryhmissä/palavereissa on osallistujina sekä naisia että miehiä. Hankkeen voidaan nähdä edistävän miesten ja naisten asioita tasapuolisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toimintamallin kehittämiseen osallisumisen mahdollisuus kohderyhmäorganisaatioissa on sekä miehillä että naisilla. Toimintamallia ei kehitetä sukupuolisidonnaisesti, vaan tavoitteena on, että osaamisen kehittämisen toimintamalli johtaa tasa-arvoiseen osaamisen kehittämiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei sinaänsä ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hankkeen voidaan nähdä edistävän miesten ja naisten asioita tasapuolisesti niin työeleämässä kuin välillisesti vahvistuvan SOTE-alan palveluosaamisen myötä Lapin väestön keskuudessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Syventyvä yhteistyö helpottaa uudenlaisten palveluratkaisujen käyttöönottoa (esim. erilaiset etäpalvelut), jolloin matkustustarve vähenee.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Syventyvä yhteistyö helpottaa uudenlaisten palveluratkaisujen käyttöönottoa (esim. erilaiset etäpalvelut), jolloin matkustustarve vähenee.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Syventyvä yhteistyö helpottaa uudenlaisten palveluratkaisujen käyttöönottoa (esim. erilaiset etäpalvelut), jolloin matkustustarve vähenee.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Syventyvä yhteistyö helpottaa uudenlaisten palveluratkaisujen käyttöönottoa (esim. erilaiset etäpalvelut), jolloin matkustustarve vähenee.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Syventyvä yhteistyö helpottaa uudenlaisten palveluratkaisujen käyttöönottoa (esim. erilaiset etäpalvelut), jolloin matkustustarve vähenee.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Pitkällä aikavälillä SOTE-alan henkilöstön osaamisen kehittymisen myötä yhä tietoisemmin kiinnitetään huomio työssä tarvittavien materiaalien taloudelliseen ja ekologiseen käyttöön.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Pitkällä aikavälillä SOTE-alan henkilöstön osaamisen kehittymisen myötä yhä tietoisemmin kiinnitetään kokonaisvaltaista huomiota energian laatuun ja sen käyttötapoihin
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 0
Hankkeessa tehtävä kehittämistyö tapahtuu alueen kunnissa ja yhteistyössä. Tavoitteena myös on, että tulevaisuudessa alueella on yhä parempaa SOTE-alan osaamista tuottamaan yhä parempia palveluita alueen väestölle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 0
Hankkeen toimintojen päämäärä on, että tulevaisuudessa kohdealueen SOTE-palvelut vastaavat entistän paremmin asiakkaiden tarpeisiin.
Liikkuminen ja logistiikka 2 0
Mahdolliset kehittyvät etätekniikkaa hyödyntävät palvelumuodot vähentävät henkilöautoliikennettä hankkeen toiminta-alueella.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 0
Hankkeen vaikutukset pitkällä tähtäimellä näyttäytyvät kohdealueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin vahistumisena. Kehitettävä toimintamalli parantaa kohdeyhteisöjen mahdollisuuksia toimia verkostona, osallistua yhteistyöhön ja yhteisiin koulutuksiin. Verkostossa myös tiedon kulku on tehokasta ja luonnollista. Jatkuva osaamisen kehittäminen varmistaa työelämässä selviytymistä ja muutosvalmiutta.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Hankkeen voidaan katsoa edistävän naisten ja miesten asioita tasapuolisesti. Kun osaamisen kehittämisestä tulee organisaatioissa suunnitelmallista, niin tällöin myös entistä enemmän osataan huomioida myös sukupuolinäkökulma henkilöstön osaamisen vaikuttimena.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 8
Erilaisten kulttuurien ja yhteiskuntaryhmien kohtaaminen SOTE-alan organisaatioissa on jokapäiväistä. Kehittyvä oaaamisen kehittämisen toimintamalli luo pohjaa systemaattisesti huomioida myös nämä osa-alueet kehittämissuunnitelmissa. Lisäksi säännölliset osaamiskartoitukset tuottavat tietoa ko. alueen osaamistarpeista. Osaamiskartoitukset tuovat tietoa mm. kulttuurien tuntemukseen liittyvistä asioista (esim. saamelaisuus, maahanmuuttajat). Näin kulttuurisuuteen liittyvät seikat pystytään huomoiomaan aikaisempaa paremmin ja yksilöllisemmin palvelujen suunnittelussa ja tarjonnassa.
Kulttuuriympäristö 0 2
Hankkeella ei ole huomattavaa vaikusta kulttuuriympäristöön. Tulevaisuudessa kehittyvät SOTE-alan palvelut luovat muutostarpeita myös tiloihin. Tätä kautta rakennuskanta uudistuu ja samalla myös ympäröivä maisema.
Ympäristöosaaminen 0 1
Hankkeen toimenpiteillä ei ole suoranaista vaikutusta ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Sote-tuotantoalueen osaamisen kehittämisen selvitys- ja kehittämistyön 1.1.2015-31.5.2016 (ESR) tavoitteena oli luoda osaamisen kehittämisen toimintamalli suunnitteilla olevalle Lapin sote-tuotantoalueelle. Tavoitteena oli myös, että osaamisen kehittämisen -toimintamalli laaditaan yhteistyössä työelämän ja alueen koulutuksen järjestäjien kanssa. Toimintamallissa tuli kuvata osaamisen kehittämistä ja johtamista ohjaavat periaatteet, toimenpiteet, työmenetelmät ja kehittäjien yhteistyöverkosto.
Toimintamallin lähtökohtana pidettiin Lapin sairaanhoitopiirin järjestämissuunnitelman alueellisen lisä- ja täydennyskoulutuksen prosessia. Lisäksi selvitys- ja kehittämistyö kytkeytyi aikaisemmin osaamisen kehittämistä koskeviin hankkeisiin ja osaamisen ennakoinnin tietoperustaan.

Selvitys- ja kehittämistyön tavoite oli, että osaamisen kehittämisen toimintamallissa määritellään ja sovitaan seuraavista asioista:
- yhteistyötahoista ja yhteistyön toimintavoista
- vastuulliset toimijat eri prosesseille
- esimiesten roolit ja tehtävät osaamisen kehittämisessä
- osaamistarvekartoituksista, tiedonkeruusta, analysoinnista sekä tulosten hyödyntämisestä
- henkilöstötarpeiden ennakointiprosessi sote-tuotantoalueen henkilöstösuunnitteluun
- muista osaamisen kehittämisessä huomioitavista asioista
- esimiesten osallistaminen sote-tuotantoalueella mallin mukaiseen toimintaan.

Toimintamallin rakentamisessa noudatettiin käytäntö- ja käyttäjälähtöisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan periaatteita. Käytetty aineisto kerättiin keväällä ja syksyllä 2015 kuntien sosiaali- ja terveystoimen johdolle ja esimiehille suunnatuissa saman sisältöisissä kehittämispäivissä. Kehittämispäivät olivat työpajamuotoisia (Learning cafe). Työpajat toteutuivat viidellä paikkakunnalla (Rovaniemi, Kittilä, Sodankylä, Ivalo, Kemijärvi). Keväällä kuuteen järjestettyyn työpajaan osallistui yhteensä 78 henkilöä. Syksyllä toteutui viisi työpajaa ja osallistujia niissä oli yhteensä 49. Työpajoissa pyrittiin samanaikaisesti kuulemaan osallistujia ja lisäämään yhteistä ymmärrystä ja tietoa osaamisen kehittämisen kokonaisuudesta käytännön näkökulmasta ja osaamisen muutosten ennakoinnin tarpeista ja toteuttamiskäytännöistä. Tavoite oli myös sitouttaa osallistujia osaamisen kehittämiseen. Edellisestä työpajasta analysoitu ja tiivistetty aineisto oli seuraavan työpajan käsittelyn kohde. Selvitys- ja kehittämistyötä ohjasi selvitystyötä tekevä tiimi, joka ei kuulunut varsinaisesti mihinkään organisaatioon, joista varsinaiset työpajojen osallistujat olivat. Molempien työpajavaiheiden jälkeen eri paikkakunnilta saadut aineistot yhdistettiin ja kirjoitettiin Excel-taulukoihin. Aineistot analysoitiin sisällönanalyysilla. Aineiston pohjalta laadittiin ensin alustava toimintamalli ja toisen vaiheen työpajatyöskentelyn jälkeen varsinainen toimintamalli.

Toimintamallin mukaan osaamisen kehittäminen perustuu monitahoiseen verkostomaiseen yhteistyöhön. Osaamisen kehittäminen toteutuu sote-organisaatiossa tapahtuvana toimintana ja verkostomaisena yhteistyönä koulutus-, kehittämis- ja ennakointiorganisaatioiden kanssa. Verkostoyhteistyötä ohjaavina periaatteina ovat osallistava toimintatapa, yhtenäiset käytännöt ja verkoston käytössä oleva avoin tieto. Osallistavalla toimintatavalla tarkoitetaan aktiivista mukanaoloa ja vaikuttamista sote-organisaation osaamisen kehittämiseen eri tahoilla. Toimijoita ovat strateginen johto, esimiehet, työntekijät, asiakkaat ja yhteistyöorganisaatioiden edustajat. Toimintamalli edellyttää sote-organisaatiossa yhtenäisiä käytäntöjä osaamisen johtamisen toiminnoissa. Yhteinen tietojärjestelmä ja sovitut yhteistyöfoorumit mahdollistavat osaamiseen liittyvän avoimen tiedon hyödyntämisen verkoston eri tahoilla.

Hankkeen aikana yhteinen näkemys osaamisen kehittämisestä tulevassa sote-organisaatiossa vahvistui ja visio tulevasta luotiin. Toimintamallin käyttöönotto edellyttää, että mallin mukainen toiminta käynnistyisi mahdollisimman pian. Toimintamallin mukaista toimintaa edistäisivät seuraavat toimenpiteet:
• Verkostomaisen osaamisen kehittämisen toimintamallin integroiminen osaksi sote-uudistusta
• Keskitetyn osaamisen kehittämisen ohjauksen yksikön luominen ja toiminnan käynnistäminen
• Osaamisen johtamisen ja kehittämisen valmennus ja tuki esimiehille
• Osaamisen kehittämisen yhteistyöverkoston tarkentaminen ja toiminnan käynnistäminen
• Osaamisen johtamisen ja ennakoinnin osuuden vahvistaminen osana esimiestyötä
• Toimintamallissa nimettyjen periaatteiden vahvistaminen ja käyttöönotto osaamisen kehittämisen verkostossa